Kanttori
Kanttori (lyhenne kantt.[1]) johtaa seurakunnan musiikkityötä erityisesti jumalanpalveluksissa. Kanttori säestää ja esilaulaa virret, johtaa kuoroa sekä soittaa messujen alku-, väli- ja loppusoitot. Kanttori soittaa myös urkukappaleita häissä ja hautajaisissa. Tehtäviin kuuluu lisäksi seurakunnan musiikkikasvatus esimerkiksi rippikouluissa sekä seurakunnan soitinhuolto.[2] Isoissa seurakunnissa voi olla erikseen laulava kanttori ja säestävä urkuri.
Kanttorit voivat myös pitää omia kirkkokonserttejaan ja järjestää konsertteja muille muusikoille. Joissakin suurissa seurakunnissa on kanttorin lisäksi erillinen urkurin virka.[2]
Sisällysluettelo |
Suomen ortodoksinen kirkko [muokkaa]
Ortodoksisessa kirkossa kanttori johtaa jumalalanpalveluksissa laulavaa kuoroa. Suomessa ortodoksiseksi kanttoriksi opiskellaan teologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa, jossa opiskellaan teologisia aineita, musiikkia sekä käytännön kuorojohtoa Ortodoksisella seminaarilla.
Tutkinnot [muokkaa]
Kanttorin virkaan vaadittavan tutkinnon voi suorittaa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Tampereella (ns. muu piispainkokouksen hyväksymä tutkinto) tai Suomen ainoassa musiikkiyliopistossa Sibelius-Akatemiassa joko Helsingissä tai Kuopiossa (ylempi korkeakoulututkinto tai laaja yliopistotutkinto). Kanttorin koulutus kestää tyypillisesti 5–6 vuotta.
Virkaluokitukset [muokkaa]
Kanttorin virat jaotellaan A-, B- ja C-luokkiin. Luokka A on laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä virka. Luokka B on ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä virka. Luokka C on muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä virka. Luokka vaikuttaa palkan suuruuteen.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ KOTUS: Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
- ↑ a b Helsingin seurakunnat: Kirkkomusiikki Viitattu 8.11.2010.
