Gustaf Johansson
Wikipedia
Gustaf Johansson (10. tammikuuta 1844 Ylivieska – 24. heinäkuuta 1930 Turku) toimi Turun arkkipiispana vuosina 1899–1930.
Johansson vihittiin papiksi vuonna 1871, ja hän valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1874. Hän toimi dogmatiikan ja siveysopin professorina vuosina 1877–1885, silloisen Kuopion hiippakunnan (joka muutettiin myöhemmin Oulun hiippakunnaksi) piispana vuosina 1885–1897, Savonlinnan hiippakunnan piispana 1897–1899 sekä puheenjohtajana pappissäädyssä ja kirkolliskokouksissa.
Professorina Johansson kehitti oppialansa terminologiaa luomalla suomenkielisiä vastineita monille teologisille ammattisanoille.[1] Piispana hän johti raamatunkäännöskomiteaa (1886–1912) ja Kristinopin (1893) kirjoitustyötä sekä osallistui suomen- ja ruotsinkielisen virsikirjan uudistustyöhön.[2]
Yhteiskunnallisissa kysymyksissä Johanssonia pidettiin vanhoillisena. Hän edusti teologiassaan beckiläistä biblisismiä, joka pohjautuu saksalaisen Johann Tobias Beckin (1804–1878) teologiaan. Beckiläisyydelle tunnusomaista oli Raamatun aseman voimakas korostaminen: näkemyksen mukaan Raamattu tarjosi sisäisesti yhtenäisen pohjan kristilliselle opille ja etiikalle. Beckiläinen henki näkyi esimerkiksi siinä, että Johansson antoi aikansa kulttuuri-ilmapiiristä pessimistisen kuvan ja arvosteli voimakkaasti useita kirkollisia ryhmiä, kuten lestadiolaisuutta, Suomen Luterilaista Evankeliumiyhdistystä ja Pelastusarmeijaa.[3]
Keisari-suuriruhtinas Nikolai II:n vahvistaessa Suomen suuriruhtinaskunnan uuden asevelvollisuuslain arkkipiispa Johansson määräsi 12. elokuuta 1901 papiston olemaan lukematta kutsuntakuulutuksia.
Lutherin kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan suomeksi kääntäneen T. T. Karangon mukaan Johansson edusti Suomessa jokseenkin samoja käsityksiä juutalaisista kuin Martti Luther.[4]
[muokkaa] Teoksia
- Kristillinen uskonoppi
- Kristillinen siveysoppi
- Laestadiolaisuus
- Pelastusarmeija
- Pyhä uskomme
- Saarnoja (4 nidettä)
[muokkaa] Lähteet
- Toiviainen, Kalevi: Kaakonkulman hiippakunta 1897–1945. Mattila, Ouri & Mäkitalo, Tuula & Peura, Esa-Matti (toim.): Kaakonkulman kapituli: Savonlinnan, Viipurin ja Mikkelin hiippakunta 1897–2004, 2004, s. 13–81. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 951-607-135-X.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Toiviainen 2004, s. 17
- ↑ Toiviainen 2004, s. 18
- ↑ Toiviainen 2004, s. 17–18
- ↑ http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/evankelisluterilaisuuden_pimea_puoli.html
| Edeltäjä: Robert Frosterus |
Kuopion piispa 1885–1897 |
Seuraaja: Otto Immanuel Colliander |
| Edeltäjä: – |
Savonlinnan piispa 1897–1899 |
Seuraaja: Otto Immanuel Colliander |
| Edeltäjä: Torsten Thure Renvall |
Turun arkkipiispa 1899–1930 |
Seuraaja: Lauri Ingman |

