Kannuksen seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kannuksen seurakunta

tunnus

sijainti

Kannuksen kirkko
Kannuksen kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Oulun hiippakunta
Rovastikunta Kokkolan rovastikunta
Pääkirkko Kannuksen kirkko
Perustettu 1885
Jäsenmäärä 4 615[1] (2021)
– Osuus asukkaista 85,6 %
Kirkollisvero 1,60 %
Kirkkoherra Sakari Typpö
Verkkosivusto

Kannuksen seurakunta sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Kannuksen kaupungissa. Seurakunta kuuluu Kokkolan rovastikuntaan ja Oulun hiippakuntaan.

Seurakunta järjestää kuukausittain toimintaa lapsille ja nuorille. Lisäksi se pitää lasten päiväkerhoa, koulukahvilaa ja pyhäkoulua.[2] Seurakunta järjestää viikoittain jumalanpalveluksia pääkirkossaan Kannuksen kirkossa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lestijoen varteen asettui vakinaista asutusta myöhäiskeskiajalla, ja asukkaiden määrä nousi voimakkaasti 1700-luvun lopulla. Ylikannuksen eli Kannuksen pitäjässä taloluku nousi vuosina 1723–1808 16:sta 67:ään. Lohtajan seurakunnan alaisena olleen kappeliseurakunnan kasvettua suuremmaksi, sen toinen, kirkonrakentaja Matti Hongan rakentama kirkko valmistui vuonna 1761. Siinä oli Mikael Toppeliuksen alttaritaulu vuodelta 1765. Kirkko paloi salaman sytyttämänä 30. tai 31. heinäkuuta 1813. Palosta onnistuttiin pelastamaan muun muassa alttaritaulut, ehtoollispikarit sekä puinen pienoislaiva. Nykyinen kirkko rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaisesti 1815–1817. Kunnallishallinnollisesti Kannus erotettiin Lohtajasta 1859 ja seurakunnallinen itsenäistyminen toteutui 1885.[3]

Toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannuksen seurakunta omistaa Kannuksen kirkon, seurakuntatalon, Mikaelin kappelin ja hautausmaat, pappilan, Eskolan rukoushuoneen ja Kannuksen metsäkirkon. Lisäksi sen käytössä on Kalajoen seurakuntien kanssa yhteinen Ruonan leirikeskus.

Herätysliikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannuksen seurakunta kuuluu muun Lestijokilaakson tavoin herätysliikkeiden maantieteelliseen kohtaamisalueeseen. Kannuksen alue kuuluu vanhoillislestadiolaisuuden voimakkaaseen yhtenäiseen tukialueeseen. Kannus muodostaa myös evankelisen herätysliikkeen vahvimman kannatuksen pohjoisrajan. Kannuksessa on jossain määrin kannatusta myös herännäisyydelle.[4]

Papisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kannuksen kappeliseurakunnan kappalaisina ja Kannuksen seurakunnan kirkkoherroina:[5][6]

Kannuksen kappeliseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannuksen seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 8.7.2022.
  2. Lapsi- ja nuorisotyö | Kannuksen ev. lut. seurakunta www.kannuksenseurakunta.fi. Viitattu 12.6.2019.
  3. Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 11.4.2021.
  4. Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
  5. Papisto: Kannuksen seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 1.8.2022.
  6. Historiaa Kannuksen seurakunta. Viitattu 23.10.2022.