Olavi Rimpiläinen

Väinö Olavi Rimpiläinen (s. 12. elokuuta 1937, Siilinjärvi) toimi Oulun hiippakunnan piispana vuosina 1979–2000. Hän tuli tunnetuksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viimeisenä piispana joka kieltäytyi hyväksymästä naispappeutta.

Rimpiläinen valmistui teologian kandidaatiksi 1961 Helsingin yliopistosta. Hän väitteli teologian tohtoriksi 1971 väitöskirjalla Läntisen perinteen mukainen hautauskäytäntö Suomessa ennen isoavihaa, ja julkaisi 1970-luvun aikana myös neljä muuta kirkkohistoriallista tutkimusta. Rimpiläinen työskenteli pappina Pielisensuun seurakunnassa Joensuussa sekä uskonnonopettajana Joensuun normaalilyseossa ennen valintaansa Kirkon koulutuskeskuksen johtajaksi 1974. Tästä tehtävästä hän siirtyi Oulun hiippakunnan piispaksi vuonna 1979.

Oulun piispana Rimpiläinen profiloitui Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkyvimpänä naispappeuden vastustajana. Vaikka kirkko hyväksyi naispappeuden virallisesti 1986, Rimpiläinen kieltäytyi kategorisesti vihkimästä naisteologeja papeiksi. Tämän vuoksi Oulun hiippakunnassa palvelleet naispapit vihittiin papeiksi muissa hiippakunnissa. Rimpiläisen seuraajaksi Oulun piispan virkaan valittiin vuonna 2000 naispappeuden hyväksyvä Samuel Salmi.

Nykyisin Karjasillan seurakunnan kappalaisena toimiva Satu Saarinen on väitellyt naispappien kokemuksista Oulun hiippakunnassa piispa Rimpiläisen aikana. Väitöskirja "On sovelias ikeeni ja keveä on kuormani. Naispastoreiden kokemuksia pappeudestaan Oulun hiippakunnassa 1980-luvulta 2000-luvun alkuun" hyväksyttiin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa vuonna 2005.