Muonion seurakunta
| Muonion seurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Muonion kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Oulun hiippakunta |
| Rovastikunta | Lapin rovastikunta |
| Pääkirkko | Muonion kirkko |
| Perustettu | 1812 |
| – Kappeliseurakunta | 1788 |
| – Kirkkoherrakunta | 1812 |
| Jäsenmäärä | 1 754[1] (2021) |
| – Osuus asukkaista | 75,6 % |
| Kirkollisvero | 1,75 % |
| Kirkkoherra | Anu Toivonen |
| Verkkosivusto | |
Muonion seurakunta on Muonion kunnassa Lapissa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Lapin rovastikuntaan Oulun hiippakunnassa.[2] Seurakunnassa oli vuoden 2021 lopussa noin 1 750 jäsentä. Henkilöstöä oli vuonna 2022 seitsemän henkeä.
Toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurakunnan vuonna 1822 valmistunut kirkko sijaitsee kuntakeskuksessa. Seurakuntakoti valmistui pappilan pihapiiriin syksyllä 2022.
Hautausmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon pääoven välittömässä läheisyydessä sijaitsee muoniolaisten sankarihautausmaa, jonka yhteyteen on vuonna 1958 paljastettu muistomerkki ”Sotaanlähtö”. Punaruskeasta graniitista valmistetun muistomerkin on suunnitellut taiteilija Viljo Aalto ja toteuttanut Peipohjan kivenhakkaamo. Sankaripatsaan aiheena on isä ja äiti, joiden kädet siunaavat lapsia. Teksti kuuluu: ”Isänmaan puolesta 1939–1944”.
Muonion tultua vuonna 1812 omaksi kirkkoherrakunnaksi perustettiin Muonion vanha hautausmaa, joka on kirkon lähellä. Hautausmaahan on haudattu viimeinen vainaja vuonna 1896, jonka jälkeen Reuhalan hautausmaa otettiin käyttöön[3]. Niin sanottu kirkkotarhan hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1983 Reuhalan hautausmaan käytyä ahtaaksi[4].
Muoniolaisia on haudattu lisäksi Kihlangin ja Kätkäsuvannon hautausmaille, sekä Akamellan hautausmaalle ennen kirkkotarhan hautausmaata. Akamellan hautausmaa sijaitsee Ruotsin puolella Muonionjoen jokitörmällä, noin kuusi kilometriä pohjoiseen Muonion kirkonkylältä.
Herätysliikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muonion seurakunta kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Liike ei ole kuitenkaan saanut juurikaan kannatusta saamelaisväestön keskuudessa. Muonion seurakunta kuuluu Muonionjokilaakson voimakkaaseen herätysliikealueeseen, jonka seurakuntaelämää hallitsee etenkin rauhansanalaisuus.[5]
Papisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomiokapitulin päätöksen mukaan Muonion ja Enontekiön seurakunnilla on vuoden 2010 alusta lukien ollut yhteinen kirkkoherra.[6] Seurakunnat ilmaisivat vuosien saatossa halunsa saada omat kirkkoherrat, koska yhteisen viran hoito koettiin raskaaksi, eikä siihen saatu rekrytoitua vakinaista viranhaltijaa. Tuomiokapitulin päätöksellä yhteinen kirkkoherran virka lakkautettiin 1.11.2021 alkaen, ja molempiin seurakuntiin on perustettu kirkkoherran virat[7]. Kirkkoherran virkaa on hoitanut viran uuden perustamisen jälkeen Anu Toivonen.[8]
Muonion seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Muonion ja Enontekiön seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2011–2013: kirkkoherra Asko Muraja[9]
- 2013–2015: vt. kirkkoherra Ari Rautakoski[10]
- 2015: vt. kirkkoherra Hannu Ojalehto
- 2015: vt. kirkkoherra Raimo Kittilä
- 2015–2016: vt. kirkkoherra Jyrki Vaaramo
- 2016–2017: vt. kirkkoherra Pertti Lahtinen
- 2017–2020: vt. kirkkoherra Matti Hirvilammi
- 2020–2021: vt. kirkkoherra Anne Lehmus
Muu papisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Apupapit ja armovuoden saarnaajat[11]
- Mathias Kolström (1788–1812), virka lakkautettu.
Ylimääräiset papit[11]
- Matias Adolf Kolström, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra (1825–1834)
- Esaias Castrén, kirkkoherran sijainen (1834–1836)
- Nils Frosterus, sijaiskirkkoherra (1836)
- Jakob Fredrik Liljeblad, kirkkoherran sijainen, välisaarnaaja (1837–1848)
- Johan Nordberg, vt. kirkkoherra (1868–1869), Kittilän kappalainen.
- Johan Immanuel Bergh, vt. kirkkoherra (1868–1869), Kolarin kappalainen.
- Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra (1872, 1873–1876, 1879–1880), Kittilän kirkkoherra.
- Johan Robert Castrén, vt. kirkkoherra (1872–1873), Turtolan kirkkoherra.
- Frans Alfred Carpén, vt. kirkkoherra (1892–1893), Kittilän kirkkoherra.
- Eero J. Ahola, vs. kirkkoherra (1921–1923)[12]
- Jouko Lepistö, vs. kirkkoherra (2010), lääninrovasti ja Inarin kirkkoherra
Lukkarit ja kanttorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kosti Koivuniva (1924–1960)
- Arvo Mikkonen (1960–1965)
- Aimo Koistinen (1977–1996)
- Johanna Haapala (1996–2007)
- Marjo Karppinen (2007– )
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Lapin rovastikunta Oulun hiippakunta. Arkistoitu 4.11.2013. Viitattu 11.7.2014.
- ↑ Näin elettiin ennen – Fetti Muotka muistelee, Ylimuonion Rauhan Sana, 2002, sivu 53
- ↑ Sattanen, Sisko – Muonio muuttui 1945–1995, Muonion kunta, 1997, sivu 169
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
- ↑ M. M.: Muonion ja Enontekiön seurakunnille vuosi lisäaikaa, Murajasta yhteinen kirkkoherra. Luoteis-Lappi, 2.12.2010. Heikki Peura Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ Enontekiön ja Muonion seurakuntiin omat kirkkoherran virat Oulun hiippakunta. 28.4.2021. Viitattu 5.6.2021.
- ↑ Tiedote / Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä 27.5.2021 Oulun hiippakunta. 28.5.2021. Viitattu 10.2.2023.
- ↑ Tuukkanen, Pia: Enontekiö ja Muonio saamassa uuden kirkkoherran 20.11.2013. Yle. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ Oulun tuomiokapitulin päätöksiä 12.12.2013 (docx) 12.12.2013. Oulun tuomiokapituli. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ a b Suomen sukututkimusseura. Viitattu 1. maaliskuuta 2008
- ↑ Olavi Anttila – Eero E. Anttila – Muoniolainen, Väylä, 2008, sivu 72
| |||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||