Oskar Hainarin vanhemmat olivat postimestari Gustaf Adolf Forsström ja Lovisa Augusta Polviander. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1876 ja suoritti voimistelunopettajan tutkinnon 1880 ja filosofian kandidaatin tutkinnon 1886. Hainari valmistui filosofian lisensiaatiksi 1890 ja väitteli tohtoriksi samana vuonna. Opiskeluaikanaan hän sai vahvoja vaikutteita Yrjö Koskiselta ja J. R. Aspelinilta.
Hainari oli voimistelun lehtorina Jyväskylän seminaarissa 1878–1879 ja 1880–1881 sekä Sortavalan seminaarissa 1881–1893. Hän toimi myös Sortavalan seminaarin kreikkalaiskatolisten kiertokoulunopettajien valmistuslaitoksen johtajana vuosina 1887–1893. Jyväskylän lyseossa Hainari oli historian lehtorina 1893–1900 ja rehtorina 1896–1900. 1900-luvun puolella Hainari oli Sortavalan reaalilyseon historian, suomen kielen ja maantiedon lehtorina ja rehtorina 1900–1904, Helsingin ruotsalaisen reaalilyseon historian lehtorina 1905–1908 sekä viimeksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon historian lehtorina 1908–1910. Hänen kirjoittamansa historian ja maantiedon oppikirjat olivat yleisesti käytössä suomalaisissa kansa- ja oppikouluissa 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.
Hainari valittiin yksikamariseen eduskuntaan Viipurin läänin itäisen vaalipiirin edustajaksi vuosina 1908 ja 1909. Hän oli eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana vuoden 1908 II valtiopäivillä. Vuonna 1907 hänet oli kutsuttu jäseneksi hallituksen asettamaan komiteaan, joka tutki Viipurin läänin oloja ja ajoi paikallisten talonpoikien etuja. Aikaisemmin Hainari oli koulunopettajien valitsemana edustajana pappissäädyssä valtiopäivillä 1899, 1900 ja 1904. Hän oli myös jäsen Jyväskylän ja Sortavalan kaupunginvaltuustoissa.
Hainari julkaisi muun muassa teokset Raja-Karjalasta vuonna 1894 ja Suomen keskiajan historia vuonna 1898. Hänen väitöskirjansa nimi vuodelta 1890 oli Inkerinmaan oloista Ruotsin vallan aikana. Hainari laati myös useita oppikirjoja historiasta, maantiedosta, yhteiskuntaopista ja terveysopista. Hänen postuumisti vuonna 1922 julkaistua teostaan Ruotsin vallan aikaisen Suomen historiasta täydensi Kustavi Grotenfelt.
Oskar Hainarin puoliso vuodesta 1883 oli Tilma Hainari (o.s. Hagan).
Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 267. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
Saarialho, Kaarlo – Kohonen, Yrjö – Nuorivaara, Kaj (toim.): Sortavalan lyseo 1893–1944. Muistojulkaisu. Sortavalan lyseoseura r.y., Helsinki 1951.
Sainio, Venla: ”Hainari, Oskar (1856–1910)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 477–478. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
Otavan iso tietosanakirja, osa 3. 1962.
Oskar Adolf Hainari (muistokirjoitus). Suomalainen Kansa, 24.1.1910, nro 18, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
_by_Daniel_Nyblin,_1878.jpg)
