Herman Råbergh

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Herman Råbergh (4. syyskuuta 1838 Turku3. maaliskuuta 1920 Porvoo) oli suomalainen piispa, kirkkohistorian professori ja valtiopäivämies.

Herman Råbergh.

Råberghin vanhemmat olivat pormestari Johan Wilhelm Råbergh ja Karolina Kristina Borgeman. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun lukiosta 1858 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1863, maisteriksi 1864, teologian kandidaatiksi 1867 sekä teologian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1872. Råbergh vihittiin papiksi 1867.

Råbergh toimi Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosenttina 1870–1872 ja professorina 1872–1892. Hän oli teologisen tiedekunnan dekaani 1877–1892 ja yliopiston vararehtori 1887–1892. Porvoon hiippakunnan piispana Råbergh oli vuosina 1892–1920. Hän osallistui säätyvaltiopäiville 1888–1906 pappisssädyn edustajana ja toimi valtiopäivien varapuhemiehenä 1899–1906. Råbergh oli kirkolliskokouksen jäsen 1886–1908 ja kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja 1898–1908.

Råbergh oli Diakonissalaitoksen johtajana 1875–1884, Helsingin kaupunkilähetyksen johtokunnan puheenjohtajana 1883–1893 sekä Suomen kirkkohistoriallisen seuran johtokunnan puheenjohtajana 1892–1920. Hän kuului myös Merimieslähetyksen, Vankeusyhdistyksen ja Suomen Lähetysseuran johtokuntiin. Råbergh toimitti 1877–1882 Tidskrift för teologi och kyrka-julkaisua.

Råberghin kirjallinen tuotanto käsitteli uskonnollisia aiheita ja kirkkohistoriaa. Hän julkaisi myös hengellisten laulujen ja virsien kokoelman josta otettiin useita painoksia. Tunnetuin Råberghin sanoittamista hengellisistä lauluista on P. J. Hannikaisen säveltämä Pyhäaamun rauha.

Råbergh löysi Porvoon kaakkoispuolella Virvikissä sijainneelta maatilaltaan Suomen ensimmäisen tunnetun pallokiviesiintymän jonka Benjamin Frosterus kuvasi väitöskirjassaan vuonna 1893.

Herman Råbergh oli naimisissa vuosina 1870–1887 Aline von Rosenkampffin (k. 1887) kanssa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nikolaus af Basel i förhållande till kyrkan och mystikerna i det 14:de århundradet I–II, väitöskirja. 1870–1872
  • En ofelbar kyrka i det 19:de århundradet. 1870
  • Den Aleksandrinska judendomens betydelse i Guds rikes utveckling, väitöskirja. 1871
  • Folkkyrkan och den separatistiska rörelsen : Synodal-afhandling för stiftsmötet i Borgå 1892. Helsingfors 1892 (suomeksi nimellä Kansankirkko ja siitä eriävä liike : synodaalikirjoitus Porvoon hiippakunta-kokousta varten 1892, Gummerus 1893)
  • Herdabref till Borgå stifts presterskap. Söderström, Helsingfors 1893
  • Den evangeliskt-lutherska bekännelsens införande i Finlands kyrka genom Upsala kyrkomöte 25 februari - 20 mars 1593 : ett trehundraårs minne. Söderström, Helsingfors 1893
  • Teologins historia vid Åbo universitet I–II. 1893, 1902
  • Den kristliga öfvertygelsen, tviflet och den falska tron : predikan. Helsingfors 1898
  • Andliga sånger och psalmer 1-2. Finska missionssällskapet, Helsingfors 1900, 1902 (suomeksi nimellä Hengellisiä lauluja ja virsiä)
  • Ur Kyrkohistoriska Samfundets handlingar 1-3. Borgå 1902, 1903, 1905
  • Från prestmötet i Borgå 1902 : uttalanden i dagens frågor. Borgå 1903
  • Muistoja ja kokemuksia I–II, suomentanut Toivo Waltari. WSOY 1905, 1907
  • På vägen I-II. WSOY 1907, 1908
  • Genealogica. Författare, Borgå 1908
  • Anvisningar för lekmannaverksamheten inom Borgå stifts församlingar : ur Borgå Domkapitels Cirkulärbref. Borgå 1913

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino Murtorinne: Råbergh, Herman (1838–1920) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 10.7.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.