Karl Fredrik Mennander

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karl Fredrik Mennander

Karl Fredrik Mennander (19. heinäkuuta 1712 Tukholma22. toukokuuta 1786 Uppsala) toimi Turun piispana vuosina 17571775. Ennen tätä hän toimi fysiikan professorina Turun Akatemiassa vuosina 1746–1757 ja tämän jälkeen Uppsalan arkkipiispana vuosina 1775–1786. Hän käsitteli väitöskirjoissaan luonnontieteellisiä ja taloudellisia kysymyksiä.

Mennanderin vanhemmat olivat Tukholman suomalaisen seurakunnan pastori Anders Mennander ja Margareta Elisabeth Ruuth. Anders Mennander toimi myöhemmin Laihian ja Ilmajoen kirkkoherrana. Suku oli alunperin saksalainen Brücker, jonka Mynämäen kappalaisena toiminut Sigfrid Brücker (kuoli 1585) muutti Mennanderiksi Uudellakirkolla olleen Männäisten talon mukaan.

Karl Mennander sai alkeiskoulutuksensa Vaasassa, josta hän tuli opiskelemaan Turun Akatemiaan vuonna 1728. Hänen pro gradu väitöksensä nimi oli De dieta studiosorum, jossa hän tarkasteli ylioppilaiden juoma- ja syömätapoja. Vuosina 1732–1734 hän opiskeli myös Uppsalan yliopistossa, missä hän tutustui Carl von Linnén työskentelyyn, ja minkä seurauksena hän kiinnostui luonnontieteistä. Hän aloitti luennoimisen Turun akatemiassa vuonna 1736, ja levitti siellä Linnén ajatuksia. Mennander halusi vahvistaa talousopin ja luonnontieteiden opetusta teologiaan, antiikin kirjallisuuteen ja filosofiaan verrattuna. "Nykyään suositaan tieteitä, joista on odotettavissa välitöntä hyötyä valtion hyvinvoinnille", hän sanoi. Turun akatemiaan perustettiinkin taloustieteen professuuri vuonna 1747 ja kemian professuuri 1761.[1] Vuonna 1751 Mennander ohjasi Andreas Malmin väitöksen Ornitho-Theologiae, pars prima et pars posterior. Mennander oli kutsuttu Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi jo 1744. Vuonna 1752 hänestä tuli jumaluusopin tohtori. Hänen palkkapitäjänsä oli ensin Piikkiö, mutta koska pitäjä oli köyhä, sai hän myös silloisen Räntämäen eli Maarian pitäjän palkkapitäjäkseen.

Mennander oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso Turussa 25.8.1741 oli Ulriika Palén, Piikkiön kihlakunnantuomarin tytär, joka kuoli jo vuoden kuluttua 1742. Toinen puoliso Turussa 12.5.1747 oli Johanna Magdalena Hassel, professorin tytär, joka hänkin kuoli jo 19-vuotiaana 5.4.1749. Jälkimmäisestä liitosta syntyi poika Carl Friedrich, joka sittemmin sai aatelisarvon ja otti nimen Fredenheim.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty - Turun Akatemian aika. Faros, Turku. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 978-952-5710-04-5

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joutsivuo, Timo. Papeiksi ja virkamiehiksi. Teoksessa Hanska, Jussi (toim.); Vainio-Korhonen, Kirsi (toim.). Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010, s. 141-142.
  2. Suomen Sukututkimusseuran vihittyjen, kastettujen ja haudattujen luettelot

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä pappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Edeltäjä:
Johan Browallius
Turun piispa
17571775
Seuraaja:
Jakob Haartman
Edeltäjä:
Magnus Beronius
Uppsalan arkkipiispa
17751786
Seuraaja:
Uno von Troil