Johannes Gezelius vanhempi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johannes Gezelius vanhempi

Johannes (Juhana) Gezelius, vanhempi (3. helmikuuta 161520. tammikuuta 1690) oli Turun piispa ja Turun akatemian varakansleri vuosina 166490.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gezelius oli talonpojan poika Västmanlandista, mutta koska hänet jo lapsuudessaan havaittiin ilmeisen lahjakkaaksi, hän sai kotiopettajakseen Boetius Mureniuksen. Gezeliuksen lapsuudessa kirkon kansanopetustoiminta alkoi saada entistä systemaattisempia muotoja. Johannes Rudbeckiuksen hiippakunnassa Västeråsissa oli päätetty alkaa järjestää katekismus- ja saarnakuulusteluja. Piispa kierteli kuulustelemassa kansalta, mitä tämä tiesi kristinopista. Ei enää tyydytty ainoastaan painottamaan, miten tärkeä kansan oli osata Katekismus ulkoa. Lisäksi haluttiin nyt tietää, kuinka hyvin kansa todellisuudessa ymmärsi kristinopin perusteet.

Opiskeltuaan Västeråsissa, Uppsalassa ja Tartossa hän valmistui Tartossa filosofian maisteriksi vuonna 1641 ja Uppsalassa teologian tohtoriksi vuonna 1661. Ensimmäisen professuurinsa Gezelius sai kreikan ja itämaisten kielten professorina Tartossa vuonna 1642. Tämän jälkeen hän toimi Västeråsissa kymnaasin teologian lehtorina ja Stora Skedvin kirkkoherrana. Ennen tuloaan Turkuun hän toimi Liivinmaan superintendenttinä ja Tarton yliopiston varakanslerina sekä Riian ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrana.

Gezelius edisti kansanopetusta, kävi ahkerasti tarkastusmatkoilla ja julkaisi muun muassa omassa kirjapainossaan painattamiaan oppikirjoja, kuten Yxi paras lasten tawara (1666). Gezeliuksen kirjallinen tuotanto on muutoinkin laaja ja kattaa paitsi teologista kirjallisuutta, myös laajan ensyklopedian, Encyclopaedia synoptica (1672), sekä kreikkalais-latinalaisen sanakirjan.

Mattias Salamnius laati Gezeliuksen hautajaisiin 1600 säkeen mittaisen kronikkamuotoisen runoteoksen Surullinen ja Jumalinen Jälkimuisto hänen elämänvaiheistaan. Gezeliuksen jälkeen Turun piispana jatkoi hänen poikansa Johannes Gezelius nuorempi.

Suomalaisen pakanauskon vastustaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1673 Gezelius antoi määräyksen loitsujen hävittämisestä:

»Kaikki vanha taikausko, jota ovat loitsut (etenkin riistaa pyydettäessä jne.) hävitetään saarnaamalla tarmokkaasti sitä vastaan, vakavin nuhtein, ja maallisen oikeuden avulla sekä asiaan kuuluvalla kirkkokurilla; mikäli taikauskon harjoittajat kuitenkin ovat liian jäykkäniskaisia eivätkä välitä näistä keinoista, kysytään neuvoa tuomiokapitulilta. Taikuudesta ja loitsinnasta tehdään välittömästi ilmoitus maallisessa oikeudessa. [1]»
(Johannes Gezelius)

Gezeliuksen määräys loitsujen hävittämiseksi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martti Haavio: Suomalainen mytologia, s. 43. Helsinki: WSOY, 1967. Suomi

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenkielinen wirsi ja ewangeliumi kiria. Josa myös paidzi nijtä löytän, d. Marthinus Lutheruksen catechismus, Herran Jesuxen Christuxen pijnan historia, nijn myös Jerusalemin häwitöxen historia. Jonga nyt wastaudest, monen anomisen ja toiwotuxen jälken, täsä suuremmasa muodosa, omalla culutuxellans on uloskäydä andanut Johannes Gezelius s.s. d. & ep. Ab. Präntätty Turusa: Petar Hansoniuxelda A. t., anno 1668.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Johannes Terserus
Turun piispa
16641690
Seuraaja:
Johannes Gezelius nuorempi
Tämä pappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.