Saana (tunturi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saana
Saana nähtynä Ala-Kilpisjärven yli etelästä.
Saana nähtynä Ala-Kilpisjärven yli etelästä.
Korkeus 1 029 m
Prominenssi 556 m
Sijaintitiedot
Sijainti Kilpisjärvi, Suomi
Vuoristo Skandit
Koordinaatit 69°02′37″N, 20°51′22″E
Geologia
Tyyppi tunturi
Huipulle johtava reitti erottuu tunturin pohjoisrinteessä kuvan vasemmassa laidassa. Alarinnettä peittää rehevä tunturikoivikko.

Saana (pohjoissaameksi Sána) on 1 029 metriä korkea laakeapäinen tunturi Suomessa Enontekiön kunnan luoteiskolkassa, ”Käsivarren peukalossa”. Tunturi sijaitsee Suomen ainoassa Skandien vuoristoon ulottuvassa osassa. Se kohoaa 556 metriä läheisen Kilpisjärven pintaa ylemmäksi.

Retkeilykohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saana on Suomen tunnetuimpia tuntureita ja suosittu nähtävyys ja retkeilykohde. Saanan huipulle johtaa neljän kilometrin mittainen polku, joka lähtee Kilpisjärven retkeilykeskukselta. Luonnonsuojelullisista syistä tunturille saa kiivetä ainoastaan tätä polkua pitkin. Aluksi polku kulkee tunturikoivikossa Saanan loivempana alkavaa luoteispäätä kohti. Koivikon jälkeen alkaa polun jyrkempi osuus, varsinainen tunturille nousu, jota helpottamaan on rakennettu parikilometriset vankkatekoiset lankkuportaat levähdystasanteineen. Tunturin tasaisemmaksi kääntyneellä laella ei portaita enää ole, vaikka nousua yhä jatkuu, nyt vain loivempana.

Korkeimmalla laella on useampia erikokoisia kivikekoja, jotka lukemattomat Saanalla kävijät ovat kasanneet. Suurin kivikeko on korkeimmalla laella ja sen luona pidetään vieraskirjaa, jonne kävijät voivat kirjoittaa käyntimerkintöjään ja kommenttejaan. Lähellä korkeinta lakea kohoaa linkkimasto, jossa on Digitan alilähetin (täytelähetin) ja matkapuhelintukiasemia. Saanan rinteiltä löytyy vanhoja saksalaisten taisteluasemia ja sotilasromua.

Kasvillisuus ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saanan lounaisrinne pahtajyrkänteiden alla rauhoitettiin vuonna 1988 luonnonsuojelualueeksi. Tunturin kiviaines on hyvin kalkkipitoista, mikä mahdollistaa lapinalppiruusun (Rhododendron lapponicum) tapaisten vaativampienkin tunturikasvien kasvamisen alueella. Sulamisvesien mukana valuneet ravinteet ovat luoneet tunturin juuren painanteisiin poikkeuksellisen rehevää lehtokasvustoa.

Perhoslajeista erityisesti tundrasinisiipi (Plebeius glandon) esiintyy Suomessa vakituisesti vain Saanan alueella. Toinen tyypillinen laji alueella on tunturikeltaperhonen (Colias nastes).[1] Lintulajeista Saanan ylärinteillä pesii Suomessa harvinainen sepelrastas (Turdus torquatus).[2]

Saana kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takavuosien musiikkikappale ”Haltin häät” kertoo tarunomaista historiaa muinaisista jättiläisistä Saanasta ja Mallasta, laulajana naisartisti Taiska. Rockyhtye Kotiteollisuuden versio kappaleesta ilmestyi vuonna 2012 Sotakoira II -albumilla. Myös säveltäjä Usko Kemppi on tehnyt Saanaa tunnetuksi kappaleellaan ”Kilpisjärven mahtava Saana”.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
  2. Saanan luontopolku (PDF) 2006. Metsäntutkimuslaitos. Viitattu 17.8.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]