Arto Paasilinna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arto Paasilinna
Paasilinna Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2007.
Paasilinna Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2007.
Syntynyt 20. huhtikuuta 1942 (ikä 69)
Kittilä
Ammatit Kirjailija, toimittaja
Kansallisuus Suomen lippu Suomi
Äidinkieli suomi
Aikakausi 1964-2009
Tyylilajit huumori
Ensiteokset Karhunkaataja Ikä-Alpi
(1964)
Tuotannon kieli Suomi
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Arto Tapio Paasilinna (s. 20. huhtikuuta 1942 Kittilä) on suomalainen humoristikirjailija, jonka teoksia on käännetty useille eri kielille.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämä ja ura

Paasilinnan vanhemmat ovat poliisikonstaapeli, asioitsija Väinö Paasilinna (ent. Gullstén) ja emäntä Hilda Maria (Maija) o.s. Niva. Paasilinna on käynyt Lapin kansankorkeakoulun yleis- ja keskikouluaineiden linjan vuosina 1962–1963.

Arto Paasilinnan veljiä ovat kirjailijat Erno, Mauri ja Reino Paasilinna.

Paasilinna oli 1960- ja 1970-luvulla toimittajan tehtävissä useissa lehdissä. Hän on naimisissa Terttu Annikki Paasilinnan, o.s. Kasper, kanssa. Arto Paasilinnalla on kaksi poikaa: Jyrki Petteri (s. 1964) ja Janne (s. 1967). Pojat syntyivät Paasilinnan ensimmäisessä avioliitossa Hilkka Onervan (o.s. Nousu) kanssa.

Paasilinna julkaisi ensimmäisen kirjansa Karhunkaataja Ikä-Alpi 1964 ja ensimmäisen romaaninsa Operaatio Finlandia 1972. Hänen kirjojaan on käännetty 46 kielelle (2009) ja niistä on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri, Saksassa Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa on tehty elokuviksi myös Ere Kokkosen ohjaamina Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Hurmaava joukkoitsemurha ja Kymmenen riivinrautaa sekä tv-sarjaksi Suloinen myrkynkeittäjä. Muita elokuvia ovat Hannu Kahakorven ohjaama Onnellinen mies ja Jouko Suikkarin ohjaus Hirtettyjen kettujen metsä. Paasilinnan kirjoista on myös Suomessa tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille. Painettuja romaaneja Suomessa ja ulkomailla on arviolta 4–6 miljoonaa nidettä.

Paasilinnan teoksista on elokuva- ja näytelmäsovituksien lisäksi tehty myös sarjakuvasovituksia. Hannu Lukkarinen on piirtänyt kaksi sarjakuvateosta, jotka perustuvat Paasilinnan romaaneihin. Vuonna 2002 ilmestyi Ronkoteus-sarjakuva, joka perustuu Paasilinnan romaaniin Lentävä kirvesmies. Karvainen kamaripalvelija ilmestyi vuonna 2006 ja se perustuu Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija -romaaniin.

Ranskalaisen L'Express-lehden kriitikko on verrannut Arto Paasilinnaa Marcel Ayméhen.[1]

[muokkaa] Muuta

Maaliskuussa 2009 Paasilinna tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vamman tuottamuksesta ja liikennepaosta 80 päiväsakkoon sekä maksamaan korvauksia hänen kolaroituaan toisen auton kanssa moottoritiellä.[2] Myöhemmin samana vuonna Paasilinna määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon hänen kuljetettuaan autoa lääkkeiden vaikutuksen alaisena Espoossa.

Lokakuussa 2009 Arto Paasilinna sai aivoinfarktin ja samalla aivoverenvuodon[3] ja huhtikuussa 2010 hänet siirrettiin hoitokotiin. Maaliskuussa 2011 uutisoitiin Paasilinnan käyneen taidenäyttelyssä ja voinnin olevan kohentunut. Entiselleen Paasilinnan ei kuitenkaan enää odoteta palaavan, vaan poikansa Petteri Paasilinna uskoi syyskuussa 2011 Iltalehteen antamassa haastattelussa että isänsä joutuu viettämään loppuelämänsä hoitokodissa.[4]

[muokkaa] Teokset

[muokkaa] Romaanit

35 romaania lokakuussa 2009:

[muokkaa] Muut teokset

[muokkaa] Kootut teokset

  • Vaellustarinat. Sisältää romaanit Jäniksen vuosi, Isoisää etsimässä, Hirtettyjen kettujen metsä. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17932-1.
  • Sotajutut. Sisältää romaanit Operaatio Finlandia, Sotahevonen, Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17933-8.
  • Uskonnollinen trilogia. Sisältää romaanit Herranen aika, Ukkosenjumalan poika, Auta armias. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17934-5.
  • Yksinäiset taistelijat. Sisältää romaanit Onnellinen mies, Vapahtaja Surunen, Suloinen myrkynkeittäjä. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17935-2.
  • Piruparat. Sisältää romaanit Ulvova mylläri, Kultainen nousukas, Hurmaava joukkoitsemurha. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17936-9.
  • Meri- ja avaruusmatkailijat. Sisältää romaanit Paratiisisaaren vangit, Parasjalkainen laivanvarustaja, Koikkalainen kaukaa. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17937-6.

[muokkaa] Elokuvat

Listassa ovat suomalaiset elokuvat ja tv-sarjat, jotka pohjautuvat Arto Paasilinnan romaaneihin. Lisäksi itse kirjailijasta on tehty dokumentteja, jotka eivät ole tässä listassa.

[muokkaa] Kuunnelmat ja äänikirjat

Radioteatteri esittää vuonna 2012 Arto Paasilinnan 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi kuunnelmasovitukset teoksista Onnellinen mies ja Operaatio Finlandia. Kuunnelmasovitusten lisäksi on Paasilinnan tuotannosta luettu äänikirjoiksi muunmuassa seuraavat teokset:

[muokkaa] Palkinnot

[muokkaa] Viitteet

  1. Kuningas Arto on kuuma lappilainen, Kuiskaaja, Helsingin Sanomat, 25.6.2010 s. C 3 Anekdootti: HS:n artikkelin kirjoittaja tosin ei tiedä, kuka Aymé on: "Kriitikon mukaan Pasilinna on 'Helsingin Marcel Aymé' ja enää pitäisi tietää, kuka tämä Aymé on."
  2. Arto Paasilinnalle kovat rapsut kolarista 13.3.2009. YLE Uutiset. Viitattu 28.3.2010.
  3. Arto Paasilinna sai vakavan sairauskohtauksen Ilta-Sanomat. 22.10.2009. Viitattu 22.10.2009.
  4. Arto Paasilinnan poika määrää rahoista Aamulehti. 23.4.2010. Viitattu 27.4.2010.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arto Paasilinna.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä