Onnellinen mies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Arto Paasilinnan romaania. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Onnellinen mies
Kirjailija Arto Paasilinna
Kansitaiteilija Seppo Polameri
Kieli suomi
Genre huumori
Kustantaja Gummerus
Julkaistu 1976
Sivumäärä 187
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Onnellinen mies on Arto Paasilinnan satiirinen romaani vuodelta 1976. Teoksesta on tehty myös Hannu Kahakorven ohjaama samanniminen televisioelokuva vuonna 1979.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kuusmäen pitäjään aletaan rakentaa uutta betonisiltaa vanhan lahonneen puisen sillan viereen Tappojoen yli. Työmaan johtajaksi tulee Helsingistä TVL:n siltainsinööri Akseli Jaatinen.

Vanhoillinen ja sisäänpäinlämpiävä kunnanjohto ei kuitenkaan pidä Jaatisen johtamistyylistä, koska hän on reilu alaisiaan kohtaan ja viettää aikaansa heidän kanssa. Kunnanjohtaja Jäminki sekä kunnan rakennustarkastaja Kainulainen kutsuvat työmiesten luottamusmiehen Manssilan puheilleen ja yrittävät suostutella häntä järjestämään lakon Jaatista vastaan työmaalla, jotta Jaatisen tilalle saataisiin joku muu johtamaan työmaata. Manssila suuttuu tästä, koska Jaatinen on ollut hänen mielestään paras työnjohtaja ikinä. Manssila pidätetään hänen lyötyään Kainulaista.

Jaatisen mennessä selvittämään asiaa, hän rakastuu kohtaamaansa kunnanvaltuuston sihteeriin Irene Koposeen. Juhannus pahentaa Jaatisen ja kunnanjohdon kaunaa entisestään Jaatisen vietettyä juhannusyö Koposen kanssa. Jaatinen yritetään saada vangituksi tekaistuin syyttein, mutta hän onnistuu karkaamaan. Jaatinen saa kumottua kaikki syytteet kiristämällä kunnan nimismiestä, joka oli hakannut silmän puhki yhdeltä kiinniotetulta. Kunnanjohto onnistuu lopulta junailemaan Jaatiselle potkut TVL:lta tämän pitäessä uudelle sillalle alkoholinhuuruiset harjannostajaiset.

Sillan valmistuttua Jaatinen haluaa maksaa kunnanjohdolle takaisin ja selvittää kunnan tulevat rakennushankkeet. Jaatinen osallistuu kunnan julistamaan tarjouskilpailuun viemäröintiurakasta kahdella eri tarjouksella, omallaan ja vastaperustamallaan toiminimellään jätetyllä. Jaatisen toiminimellä ”Pohjolan betoni ja rapa” jätetty tarjous voittaa kilpailun, jonka johdosta Kainulainen eroaa tehtävästään ja lähtee kylästä.

Jaatinen riitautuu kyläkoulun rehtori Rummukaisen kanssa, kun Jaatinen ajautuu viettämään erään kesäyön hänen vaimonsa Leean kanssa, joka tulee raskaaksi.

Jaatisen rakentaessa suojahallia työkoneille vanhan lentokentän paikalle, osoittautuu maapohjan hiekka ensiluokkaiseksi. Jaatinen perustaa miehineen betonitehtaan.

Vappuna Leea synnyttää kaksoistytöt ja muuttaa Jaatisen luokse. Rummukainen yrittää suostutella vaimoaan takaisin luokseen, koska muuten kunnanjohto antaa hänelle potkut. Leea haluaa naimisiin Jaatisen kanssa lasten takia, mutta Jaatinen ei suostu, koska haluaa naimisiin kunnansihteeri Koposen kanssa. Rummukainen erotetaan rehtorin virastaan ja hänkin muuttaa pois Kuusmäestä.

Betonitehdas aloittaa toimintansa, mutta kohtaa ongelmia tuotteiden autokuljetusten vuoksi. Jaatinen rakentaa itse rahtimaksuja vastaan rautatien tehtaalle.

Kunnallisvaaleissa Jaatinen asettuu ehdolle ja masinoi Jämingin pois hallituksesta. Jäminki suuttuu tästä ja ostaa itselleen maa-alueet, joilla rautatie betonitehtaalle on. Jäminki ostaa myös pankkilainalla rantatontteja, joille hän aikoo rakennuttaa kesämökkejä. Jaatinen puolestaan kaavoittaa rantatontit virkistysalueiksi, jolloin Jäminki ei saa rakennuslupia. Jäminki joutuu lopulta velkakierteeseen ja ulosottoon.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.