Aivoverenvuoto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Röntgenkuva aivoverenvuodosta

Aivoverenvuoto (aivohemorragia) tarkoittaa veren vuotamista aivokudokseen tai johonkin muuhun kallonsisäiseen tilaan. Tärkein syy on kauan kestänyt ja huonosti hoidettu tai hoitamaton verenpainetauti. Aivovaltimoihin syntyy tällöin rappeutumamuutoksia ja seinämän heikkouksia. Aivoverenvuotoriskiä lisäävät veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito, verenvuototaudit ja aivokasvaimet. Etenkin nuorilla syynä voi olla poikkeama verisuonen rakenteessa.

Aivoverenvuodot muodostavat 10–15 prosenttia kaikista aivoverenkiertohäiriöistä.[1] Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 2000 henkilöä.[2]

Verenvuototyypit sijainnin mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivoverenvuodot on käytännöllista jakaa sijainnin perusteella erityisesti aivokalvojen suhteen, koska näiden riskitekijät poikkeavat toisistaan ja hoito suoritetaan eri tavalla.

ICH[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisesta aivoverenvuodosta eli intraserebraalivuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeleihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheuttavat näin ollen usein aivo-selkäydinneste- eli likvorkierron häiriöitä.

Aivoalueesta riippuen ICH aiheuttaa erilaisia oireita aina päänsärystä, lievistä tuntupuutoksista tai halvausoireista aina syvään tajuttomuuteen ja elintoimintojen häiriintymiseen. Suuret ja esimerkiksi elintoiminnoista vastaaville aivoalueille sijoittuvissa vuodoissa leikkaushoidosta usein pidättäydytään ja vuoto johtaa lähes aina kuolemaan.

SAV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Subaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten se voi olla vaikeampi havaita kuin aivokudokseen purkautuva vuoto. Subaraknoidaalivuoto hoidetaan akuutissa vaiheessa yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiivisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä).

Oireet ja tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoto alkaa usein valveilla ollessa.lähde? Päässä voi tuntua äkillinen humahdus, kipu tai risahdus. Alkuoireita seuraa voimakas päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Ylä- ja/tai alaraajojen halvaantuminen joko tois- tai molemminpuolisesti on tavallinen oire. Se voi ilmetä pelkästään lihasten halvaantumisena tai siihen voi liittyä tuntohäiriöitä.

Pikkuaivojen lisäksi verenvuodossa syntyy halvausten asemasta liikkeiden yhteistoimintahäiriöitä. Verenvuoto aivojen alempiin osiin aiheuttaa usein tajuttomuutta ja häiriöitä hengityksen säätelyssä. Vuoto kohottaa yleensä painetta kallon sisällä, ja verenpaine nousee. Aivoverenvuoto varmistetaan ja erotetaan aivoinfarktista tietokonekerroskuvauksella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väitös: Asetyylisalisyylihappo lisää kuolleisuutta aivoverenvuotoon 11.11.2005. Oulun yliopisto. Viitattu 9.12.2013.
  2. Puolet aivoverenvuodon saaneista kuolee vuoden sisällä Yle Uutiset. 9.12.2013. Viitattu 9.12.2013.