Ere Kokkonen
| Ere Kokkonen | |
|---|---|
Ere Kokkonen Helsingin taiteiden yössä elokuussa 2008. |
|
| Syntymäaika | 7. heinäkuuta 1938 |
| Syntymäpaikka | Savonlinna |
| Kuolinaika | 16. lokakuuta 2008 (70 vuotta) |
| Kuolinpaikka | Helsinki |
| Oikea nimi | Erkki Olavi Kokkonen |
Erkki Olavi ”Ere” Kokkonen (7. heinäkuuta 1938 Savonlinna – 16. lokakuuta 2008 Helsinki[1]) oli suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä. Hänet muistetaan parhaiten yhteistyöstä Spede Pasasen kanssa 1960-luvulta aina tämän kuolemaan asti. Lisäksi Kokkonen tunnetaan Uuno Turhapuro ja Vääpeli Körmy -elokuvista ja Arto Paasilinna -filmatisoinneista.
Sisällysluettelo |
Lapsuus ja nuoruus [muokkaa]
Ere Kokkonen oli Väinö ja Elna Kokkosen vanhin lapsi, perheeseen syntyi hänen jälkeensä vielä sisar Ulla. Kokkoset muuttivat Savonlinnan keskustasta Pääskylahteen, kun Ere oli noin kahdeksanvuotias. Isä Väinö toimi talvet Wilh. Schaumanin vaneritehtaan verstaassa ja kesät konemestarina Pehr Schauman -hinaajassa, äiti Elna oli ompelija ja keittäjä. Kokkonen oli lapsena ja nuorukaisena innokas urheilija, joka harrasti muun muassa jalkapalloa ja hiihtoa. Koulunkäynnin hän aloitti vuonna 1945 Puistolan kansakoulussa, Savonlinnan poikalyseoon hän pääsi 1949 koulun 2536. oppilaana. Kouluaikana hän muun muassa perusti näytelmäkerhon ja soitti hetken rumpua teiniorkesterissa. Lyseossa hän jäi kerran luokalle, mutta pääsi ylioppilaaksi yhdeksän vuoden jälkeen 1958. Kokkonen suoritti varusmiespalveluksensa Hämeenlinnassa, Haminassa hän oli Reserviupseerikoulun kurssilla 96 vuonna 1959. Hän pyrki samana keväänä opiskelemaan ohjaajaksi Teatterikouluun, mutta karsiutui ainoana kolmen viimeisen hakijan joukosta. Syksyllä hän ilmoittautui Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan lukemaan fysiikkaa. Opiskeluaikana hän osallistui Ylioppilasteatterin toimintaan ja aloitti syksyllä 1960 matematiikan opettajana Jokelan yhteiskoulussa. Samaan aikaan hän sai myös iltatyöpaikan Tesvision studio-ohjaajana. Kun Mainostelevisio haki lehti-ilmoituksella ohjaajaa, hän lähetti hakemuksensa ja sai paikan 15. kesäkuuta 1961.
Työura [muokkaa]
Ere Kokkonen toimi viihteen tekijänä Mainostelevisiossa ja Yleisradiossa vuodesta 1961 alkaen. MTV:n viihdepäällikkö hänestä tuli 1974. Filmituotanto Spede Pasanen -yhtiön tuotantopäälliköksi Kokkonen siirtyi 1983[2]. Yleisradion Taideohjelmien päällikkönä hän työskenteli vuodesta 1991 vuoteen 1993[3].
Elokuvien lisäksi Kokkonen ohjasi televisiossa ja teatterissa sekä johti vuodesta 1995 alkaen omaa Komediateatteri Arenaansa, jossa hän tuotti ja ohjasi runsaasti poliittista ajankohtaissatiiria. Televisioteatteri-aikanaan 1960-luvulla hän teki myös vakavia draamoja.
Ere Kokkonen perusti vuonna 1987 elokuvayhtiön Ere Kokkonen Oy. Hänet palkittiin vuoden 2001 Erikois-Telviksellä helmikuussa 2002. Kokkonen ohjasi kaiken kaikkiaan 33 elokuvaa vuosina 1966–2004.
Kritiikki [muokkaa]
Kriitikot suhtautuivat Ere Kokkosen ohjauksiin lähinnä penseästi. Pisimmälle ennakkoasenteellisuuden vei elokuvaprofessori Sakari Toiviainen: ”En ole vielä nähnyt Spede-tuotannon uusinta elokuvaa, mutta huono sen täytyy olla.”[4]
Tutkija Veijo Hietalan mukaan ”Spede on kaikkien tuottamiensa elokuvien varsinainen sielu, auteur, riippumatta siitä, mikä rooli hänellä on nimellisesti produktiossa ollut”. Ere Kokkonen kiisti tämän. Hänen mukaansa elokuvien lopputekstit kertovat luotettavasti siitä, kuka mistäkin tehtävästä on vastannut.[4]
Harrastukset [muokkaa]
Ere Kokkonen oli intohimoinen golfin harrastaja toimien Suur-Helsingin Golf ry:n puheenjohtajana 1986–1992, jona aikana hän esimerkiksi suunnitteli Lakiston golfkentän ja valvoi sen rakentamista.[5]
Aviopuolisot [muokkaa]
- Tarja-Tuulikki Tarsala (1960–1970)
- Titta Jokinen (1974–1978; avioliitosta yksi tytär, Kiti Kokkonen)
- Anna-Maija Kokkonen (1984–2008)
Elokuvat (käsikirjoittajana, ohjaajana tai näyttelijänä) [muokkaa]
- Millipilleri (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1966)
- Pähkähullu Suomi (käsikirjoittaja ja näyttelijä, 1967)
- Noin 7 veljestä (käsikirjoittaja ja näyttelijä, 1968)
- Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1969)
- Leikkikalugangsteri (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1969)
- Pohjantähteet (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1969)
- Jussi Pussi (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1970)
- Speedy Gonzales – Noin 7 veljeksen poika (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1970)
- Kahdeksas veljes (näyttelijä, 1971)
- Saatanan radikaalit (näyttelijä, 1971)
- Uuno Turhapuro (ohjaaja ja näyttelijä, 1973)
- Viu-hah hah-taja (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1974)
- Professori Uuno D. G. Turhapuro (ohjaaja ja näyttelijä, 1975)
- Lottovoittaja UKK Turhapuro (ohjaaja ja näyttelijä, 1976)
- Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon (ohjaaja ja näyttelijä, 1977)
- Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy (ohjaaja, 1978)
- Uuno Turhapuron aviokriisi (ohjaaja, 1981)
- Uuno Turhapuro menettää muistinsa (ohjaaja, 1982)
- Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin (ohjaaja ja näyttelijä, 1983)
- Uuno Turhapuro armeijan leivissä (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1984)
- Hei kliffaa hei (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1985)
- Uuno Epsanjassa (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1985)
- Uuno Turhapuro muuttaa maalle (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1986)
- Liian iso keikka (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1986)
- Pikkupojat (ohjaaja ja näyttelijä, 1986)
- Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1990)
- Uuno Turhapuro herra Helsingin herra (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1991)
- Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1991)
- Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1992)
- Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1992)
- Vääpeli Körmy: Taisteluni – Min Kampp (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1994)
- Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1996)
- Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava (käsikirjoittaja ja ohjaaja, 1997)
- Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 1998)
- Hurmaava joukkoitsemurha (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 2000)
- Kymmenen riivinrautaa (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 2002)
- Uuno Turhapuro – This Is My Life (käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, 2004)
Televisiosarjat (ohjaajana) [muokkaa]
- Hilma ja Akseli (1961–1963)
- Spedevisio (1966–1967)
- 50 pientä minuuttia (1967–1971)
- Sämpy (1974–1979)
- Kymppitonni (1985)
- PikaPakinaPaketti (1985)
- Rakastan, rakastan (1988)
- Rakkaat sisaret (1988)
- Suloinen myrkynkeittäjä (1995)
Televisioteatteri [muokkaa]
- Yksin (1969, käsikirjoitus ja ohjaus, televisionäytelmä)
- Hei, heipparallaa Helsinki (1973, ohjaus, revyy)
Teatteri [muokkaa]
- Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (2001, ohjaus, Pyynikin kesäteatteri)
Komediateatteri Arena [muokkaa]
- Presidenttipeli (1992, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Monttu auki (1993, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Oho! Sano Brysseli (1994, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Totta Mooses (1995, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Tyttökullat (1995, ohjaus)
- 3 Lumikkia ja 200 Kääpiötä (1996, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Mistä tenori? - Eli Kusta il Stupido (1997, ohjaus)
- Ihan auki Eurooppaan (1997, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Torvensoittaja katolla (1998, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Pennitön uneksija (1999, käsikirjoitus)
- Ysi ysi – Parasta ennen 2000 (1999, käsikirjoitus ja ohjaus)
- After-Play - Kierros vielä (1999, ohjaus)
- Akkavalta (2000, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Ihan Pimeetä - Black Comedy (2001, ohjaus)
- Nokkapokka (2001, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Potut pottuina (2002, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Pulinat pois (2003, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Rakastan rakastan (2004, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Maamme nauru (2004, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Hätäinen hääyö (2005, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Haluatko presidentiksi? (2005, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Löysät pois (2006, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Ruma Elsa (2006, ohjaus)
- Natoni on toista maata (2006, käsikirjoitus)
- Tabe Slioorin tarina (2007, käsikirjoitus Timo Elo ja Ere Kokkonen, ohjaus Ere Kokkonen)
- Lumikki ja Älykääpiöt (2007, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Arto Paasilinna ja Hurmaava joukkoitsemurha (2008, ohjaus ja dramaturgia)
- Paukkurauta Tarja ja huuliharppukostaja (2008, käsikirjoitus ja ohjaus)
- Spede ja kumppanit - eli tarina miehistä jotka tunsivat Uuno Turhapuron (2009, käsikirjoitus)
Kirjat [muokkaa]
- Kokkonen, Ere: Muisti palailee pätkittäin. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22401-3.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Ere Kokkonen on kuollut Iltalehti 16.10.2008
- ↑ Iltasanomat 17.10.2008, s. 24
- ↑ Helsingin Sanomat 17.10.2008, s. C9 Artikkelin verkkoversio
- ↑ a b Kokkonen, Ere: Muisti palaa pätkittäin. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22401-3.
- ↑ Ere Kokkonen 1938-2008