Raanujärvi

Raanujärvi on kylä Lapin maakunnassa Ylitornion kunnan itäosassa. Raanujärveltä on matkaa Ylitornion keskustaan noin 75 kilometriä, Pelloon 40 km ja Rovaniemelle 60 km. Kylä sijaitsee samannimisen, noin 12 kilometrin pituisen järven rannalla.

Kylä

Kylän nimi viittaa vanhaa saamelaiseen talvikylään.^lähde? Raanujärvellä perinteiset elinkeinot ovat kalastaminen, metsänhoito, marjastus ja poronhoito. Raanujärvellä on kyläkoulu.

Historia

Alueella kerrotaan asuneen kuuluisia noitia. Tiedetään vielä 1970-luvulla kylällä asuneen noita, joka osasi mm. pysäyttää veren ja puhua eläimille.^lähde? Lisäksi Raanujärvellä, Airiselässä sijaitsee vanha lappalaisten hautuumaa, jossa tarinan mukaan kummittelee.

Raanujärvellä on ollut asutusta jo kivikauden ajoilta asti, monet kivikautiset esineet ovat osuneet kuokan tai lapion pistossa kaivajan eteen. Näistä on runsas esineistö Raanujärven koululla. Varhaisin asutus on ollut nykyisen Joonanrannan alueella ja sieltä onkin löytynyt suurin osa kivikautisesta esineistöstä.

Raanujärvellä on asustanut metsälappalaisia, jotka ovat saaneet elantonsa rikkaasta luonnosta.^lähde? Paikannimissä on erityisesti saamenkielestä käännettyjä^selvennä paikkoja, Konttaniemi, Jolma, Säikkärä, Kavanto jne. Raanujärvi on kuulunut ns. Alkkulan kylän kalastusvesiin ja niinpä onkin ollut luontevaa, että kylän ensimmäisen pysyvän asutuksen perustaja on tullut sieltä. Talon perustajan sukujuuret johtavat Puthaan taloon Ruotsin Alkkulaan. Myös muut myöhemmin perustetut talot juontavat juurensa Alkkulaan tai Närkkiin. Nämä uudisraivaajat ovat ottaneet usein puolison lappalaisista (Koffelo, Orbas, Lango, jne), näin suvut ovat sekoittuneet keskenään. Sukujuurista kertoo hyvän esimerkin ns.Talman lapinkylän jutaaminen Raanujärvelle vaikean pororuton aikaan. Sukulaiset antoivat turvan ja mahdollisuuden uuteen alkuun, vaikka välimatkaa oli satoja kilometriä ja aikaa jutaaminen vei lähes vuoden.

Maantiede

Perinteisesti Raanujärvi on antanut kalastajille siikaa, muikkua, kuhaa, taimenta ja haukea. Lisäksi järvi on erityisen suosittu pilkkijöiden keskuudessa runsaiden ahvensaaliden johdosta, onpa tuohustaminenkin (tuulastus) tuttua kyläläisille. Raanujärven seudun yleisilme on vaarainen, maisemaa hallitsevat vaarat, joista näkyvin aivan rannalla kohoava Romakka. Sanotaankin, että Raanulainen ei ole kotonaan, jos ei Romakka näy, Raanulainen on hyvin kotiseuturakas.

Metsän riistaa on aina osattu hyödyntää, hirven pyynti on aktiivista Perän Erä -ydistyksen toiminnan ansiosta. Maalintujen pyynti on aina painottunut hyvien pystykorvien käyttöön jahdissa. Puhdas ja saasteeton luonto on tarjonnut kotitarpeisiin marjat, sienet ym. metsän antimet. Raanujärven ympäröimät hiekkaiset harjut ovat olleet luontaisia porojen palkimisalueita, peurojen pyyntikuopat kertovat pitkästä historiasta. Seutu on ollutkin mitä parhainta metsäpeuran laidunmaata, siitä kertovat ympäristön lukemattomat pyyntikuopparyppäät (Kermajuppo, Haukivaara, Palorova, Karhurova, Tupivaara, Paljasvaara, Sarvivaara, Kiimavaara, Romakka, Aittatieva ym.). Hiekanottajat tai muut maanmuokkaajat ovat tuhonneet osan vanhoista pyytöpaikoista.

Raanujärven kauneimpiin maisemiin on aikoinaan kuulunut Jolmakoski ., joka valjastettiin voimalakäyttöön joskus 50-luvulla. Vanhemmat ihmiset muistelivat Jolmakosken olleen erityisen hyvä rautun pyyntipaikka. Sen komeat kuohut ovat muisto vain. Energiataloudellisesti voimalallahan ei ole mitään merkitystä, mutta säätöaltaana se palvelee Kaaranneksen ja Portimon voimaloita. Raanujärven maisemaa on aina hallinnut Romakkavaran kaunis profiili, pohjoisesta lähes ylöspääsemätön jyrkänne ja etelästä loivasta laskeva mäntyrinne päättyy Jolmaan. Raanujärven ja Vietosen yhdistävä Jolma, ensin Jolmalompolo ja sitten Jolmakoski. Toinen hallitseva vaaramaisema on ns. Palorovat pitkine hiekkarantoineen itäisellä puolella.

Elinkeinot

Kylällä toimii useita yrityksiä. Maatalouden yrityksiä on useita vielä jäljellä, vaikka maatalous ei ole koskaan ollut kovin merkittävää Raanujärvellä. Maatalouden harjoittamista vaikeuttaa seudun karu maa ja tilojen pirstoutuneisuus. Suurin osa tiloista toimii vain sivutoimentulolähteinä. Kylän pinta-alasta on vain n. 1 % peltoviljelmää. Maanviljelys on ollut pääosin nykyisen Kyläniemen alueella sekä Jolangin alueella. Matkailun ohjelmapalveluja tuottavia mm. TATUKA ja majoituspalveluja tarjoava Napapiirin Järvilomat Oy.