Tornionlaakso
Sivulta puuttuu Tornionlaakso on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Tornionlaaksolla (joskus myös Tornionjokilaakso) tarkoitetaan Tornion- ja Muonionjoen varressa Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitsevia kuntia molemmin puolin jokia. Alue muodostaa yhtenäisen murrealueen, ja on historiallisesti kuulunut samaan Ruotsin Länsipohjan maakuntaan vuoteen 1809 asti, jolloin alue jaettiin Ruotsin ja Keisarillisen Venäjän kesken vetämällä näiden raja aluetta halkoviin Tornion- ja Muonionjokiin. Suomen itsenäistyttyä joki on muodostanut Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan.
Torniolaakso on myös yksi Suomen seutukunnista, joka käsittää Pellon ja Ylitornion kunnat.
Tornionlaaksosta tai Tornionjokilaaksosta puhutaan usein omana maakuntanaan, vaikka alue kuuluukin Suomen puolella Lapin maakuntaan. Tällä halutaan korostaa rajan ylittävän kulttuuriin yhtenäisyyttä, missä suurin tekijä on yhteinen kieli; suomi ja meän kieli. Kulttuurillista yhtenäisyyttä selittää se, että vuoteen 1809 eli Haminan rauhaan asti alueen läpi ei kulkenut valtakunnanrajaa. Siksi jokivarresta löytyy nykyäänkin samannimisiä kyliä eri puolilla rajaa, kuten Suomen Juoksenki sekä Ruotsin Juoksengi tai Suomen Jarhoinen ja Ruotsin Jarhois. Myös sukulaisuussuhteet ylittävät valtakunnarajan ja nykyäänkin rajan ylittävät avioliitot (Poikkinainti) ovat melko tavallisia. 1900-luvulla suomenkielinen rajaseutu koettiin Ruotsissa pitkään eräällä tapaa ongelmalliseksi alueeksi. Ruotsin Tornionlaaksoa pyrittiin ruotsalaistamaan etenkin vuosisadan jälkipuoliskolla, minkä vuoksi alue ei ole enää täysin yksikielisesti suomen- tai meänkielinen, vaan etenkin nuoremmat sukupolvet ovat jo osin etusijalla ruotsinkielisiä.
Historiallisesti Tornionlaakso on osa Peräpohjolaa. Tornio on alueen kaupallinen ja historiallinen keskus, jonka menetettyään Ruotsi perusti omalle puolelle rajaa Haaparannan kaupungin, jotka yhdessä muodostavat kaksoiskaupungin. Väestö vähenee pohjoista kohti ja Ruotsin puoleinen osa on Suomea harvemmin asutettu. Muita merkittäviä keskuksia ovat Kiiruna, Ylitornio ja Övertorneå sekä Pello, jotka tosin kaikki ovat kärsineet voimakkaasta väestön vähenemisestä. Huomattava on myös Ylläksen matkailukeskus Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylissä Kolarin kunnassa.
Tornionlaakson tärkeimmät elinkeinot ovat maa- ja metsätalous, kaivosteollisuus (Kiiruna sekä vireillä olevat hankkeet Pajalassa ja Kolarissa) sekä matkailu etenkin Kolarin ja Muonion kunnissa. Koko alue kuuluu poronhoitoalueeseen.
[muokkaa] Alueen kunnat
Tornionlaaksoa kutsutaan nykyisin joskus myös Meänmaaksi. Siihen katsotaan kuuluvan muuten samat kunnat, paitsi Ruotsista lisäksi Jällivaara ja Suomen puolelta Enontekiötä ei enää lasketa mukaan. Heinäkuun 15. on Meänmaan lipun ja kansan päivä.
