Lunastus (teologia)
Lunastus on Raamatussa esiintyvä teologinen termi, jolla tarkoitetaan ihmisten vapaaksi ostamista pahan vallasta.
Lunastus kristinuskossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kristillisessä teologiassa lunastus tarkoittaa vapautusta synnin vallasta. Apostoli Paavalin kirjoituksissa se on keskeinen termi, jolla hän selittää Jeesuksen Kristuksen kuoleman pelastavaa vaikutusta.[1] Uudessa testamentissa sanaa lunastus käytetään tarkoittamaan sekä vapautumista synnin vallasta että vapautumista konkreettisesta orjuudesta. Kyseessä on siis teologinen metafora, jonka mukaan Jeesus maksoi kuolemallaan lunastusmaksun vapauttaakseen kristityt synnin ja kuoleman orjuudesta. Protestanttisten kirkkojen piirissä ei kuitenkaan useimmiten kannateta Origeneen oppia, jonka mukaan Jumala olisi ostanut ihmisen Saatanalta Jeesuksen kuoleman avulla.[2]
