Ségolène Royal
Sivulta puuttuu 
Marie-Ségolène Royal 
kuuntele ääntämys? (s. 22. syyskuuta 1953 Dakar, Senegal) on ranskalainen Sosialistisen puolueen poliitikko. Royal oli vuoden 2007 presidentinvaalien toisella kierroksella Nicolas Sarkozyn vastaehdokkaana.
Royal on valmistunut École nationale d'administrationista ja toimi tuomarina ennen valintaansa parlamenttiin Deux-Sèvres'n departementistä. Hän oli ympäristöministerinä 1992–1993 Pierre Bérégovoyn hallituksessa ja varaopetusministeri ja varaperheministeri Lionel Jospinin hallituksissa 1997–2002. Hänet valittiin 28. maaliskuuta 2004 Poitou-Charentesin neuvoston presidentiksi. Konservatiivipääministeri Jean-Pierre Raffarin oli omalla kotiseudullaan hänen vastaehdokkaansa.
”Royalismi” korostaa politiikassaan työtä, turvallisuutta, perhettä ja koulua. Hän on myös arvostellut ”oikeistoon pesiytyneitä kiihkoilijoita”, ja hän vertasi tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ajavaa Nicolas Sarkozya Napoleonin poliisiministeri Joseph Fouchéen.[1] Toisaalta sosialistipuolueen vanha kaarti on pelännyt hänen olevan liian "blairiläinen".
Ségolène Royal oli rekisteröidyssä avoliitossa (pacte civil de solidarité, PACS) sosialistipuolueen entisen johtajan François Hollanden kanssa. Pariskunnalla on neljä lasta. Hän ilmoitti 17. kesäkuuta 2007 heidän eroavan.[2]
Presidentinvaalikampanja [muokkaa]
Hänet valittiin 16. marraskuuta 2006 sosialistien presidenttiehdokkaaksi vuoden 2007 presidentinvaaleihin, ja 26. marraskuuta puolue asetti hänet virallisesti ehdokkaakseen. Royalin kampanjan aloitusta pidettiin liian vaisuna ja passiivisena. Ulkopolitiikassa häntä on pidetty kokemattomana, ja vaalikampanjan aikana hänelle sattui ulkomailla useita kömmähdyksiä. Royal vieraili kampanjansa aikana muun muassa Lähi-idän maista Libanonissa, Israelissa ja Palestiinassa sekä Kiinassa ja Kanadassa.
Libanonissa Hizbollahin kansanedustaja vertasi Israelin toimia Libanonissa natsien toimiin. Royal ei kieltänyt väitettä ja väitti, ettei sitä käännetty hänelle. Oikeistolaisen UMP:n edustajat ja juutalaisjärjestöt syyttivät Royalia naiiviudesta Lähi-idän asioissa.[3] Kiinassa hänen kerrottiin pukeutuneen valkoiseen, joka on surun väri. Hän kehui myös kiinalaista oikeusjärjestelmää ranskalaista ”nopeammaksi ja tehokkaammaksi”.[4] Kanadassa Royal sanoi tukevansa ranskankielisen maakunnan Québecin ”vapautta ja suvereniteettiä”. Kanadan pääministeri Stephen Harper protestoi lausuntoa.[5]
Ségolène Royal sai äänistä 47 prosenttia ja hävisi vaalit.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Ségolène Royal pistää vauhtia presidenttipeliin
- ↑ Segolene Royal ja Francois Hollande eroavat toisistaan HS. Viitattu 17.06.2007.
- ↑ Royal accused of Mid-East 'gaffe' BBC. Viitattu 27.01.2007.
- ↑ Royal bid for presidency failing, say party critics The Independent. Viitattu 27.01.2007.
- ↑ Royal rebuked for Quebec comments The Independent. Viitattu 27.01.2007.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Ségolène Royalin virallinen verkkosivu (ranskaksi)
- Ségolène Royal (assemblee-nationale.fr) (ranskaksi)
