Kreikan parlamentti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreikan parlamentti
Βουλή των Ελλήνων
Logo
Logo
Hellenic Parliament-MPs swearing in.png
Tyyppi yksikamarinen
Puhemies Zoí Konstantopoúlou
Hallitus­kokoon­panon johtaja Aléxis Tsípras (Syriza)
Oppositiojohtaja Antónis Samarás (ND)
Edustajia 300
Parliament of Greece January 2015.svg
Puolueet

Hallituspuolueet

  Syriza (149)
  ANEL (13)

Oppositio

  ND (76)
  XA (17)
  Potami (17)
  KKE (15)
  PASOK (13)
Kotisivut

Kreikan parlamentti (kreik. Βουλή των Ελλήνων, Voulí ton Ellínon) on Kreikan tasavallan ylin lakia säätävä elin, jonka 300 jäsentä valitaan nelivuotisille kausille. Parlamentti on yksikamarinen.[1]

Kreikan lain mukaan parlamentti säätää lait, edustaa Kreikan kansalaisia vaaleilla valittujen kansanedustajien välityksellä sekä valvoo hallituksen toimintaa.[1] Parlamentti perustettiin vuonna 1843 ja viimeisimmät parlamenttivaalit järjestettiin tammikuussa 2015. Parlamentti kokoontuu parlamenttitalossa Ateenan ydinkeskustassa.

Vuoden 2015 vaalien jälkeen edustukseltaan suurin puolue Kreikan parlamentissa on vasemmistolainen Syriza. Parlamentin puhemiehenä toimii puoluetta edustava Zoí Konstantopoúlou.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan parlamentti perustettiin vuonna 1843, jolloin kuningas Otto pakotettiin myöntämään maalle uusi perustuslaki syyskuun 3:n päivän vallankumouksen jälkeen ja Kreikasta tuli perustuslaillinen monarkia. Tuolloin parlamentti oli kaksikamarinen ja koostui varsinaisesta parlamentista sekä senaatista. Lainsäädäntövalta kuului kuninkaalle yhdessä parlamentin ja senaatin kanssa.[1][3]

Kreikan parlamenttitalo Ateenan keskustassa.

Kreikan valtiomuodon vaihtuessa myös parlamenttia koskeva lainsäädäntö on vaihtunut usein. Alkuvaiheen perustuslaillisen monarkian kausi kesti vuodet 1843–1862. Tämän jälkeen seurasi kaksi niin kutsuttua kruunatun demokratian kautta vuosina 1864–1909 ja 1911–1924, jolloin parlamentin oikeudet lisääntyivät. Varsinainen parlamentaarinen demokratia nykyisessä mielessä Kreikasta tuli ensimmäistä kertaa vuoden 1927 perustuslain myötä. Tuolloin parlamentista tuli ylin lakiasäätävä elin, presidentin valtaoikeuksia vähennettiin, puolueiden asema tunnustettiin ja todettiin ensimmäistä kertaa, että hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta.

Toisen maailmansodan ja Kreikan sisällissodan koettelumusten jälkeen Kreikka oli jälleen niin kutsuttu kruunattu demokratia vuosina 1952–1967. Nykyinen presidentillinen parlamentaarinen demokratia parustettiin vuonna 1975 Kreikan sotilasjuntan kauden jälkeen. Perustuslakiin on tehty muutoksia vuosina 1981, 2001 ja 2008.[3]

Parlamentti toimi aluksi niin kutsutussa vanhassa parlamenttitalossa ja muutti entiseen kuninkaalliseen palatsiin, nykyiseen parlamenttitaloon vuonna 1935. Ensimmäinen kokoontuminen uudessa parlamenttitalossa oli 1. heinäkuuta kyseisenä vuonna.[3]

Parlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parlamenttivaalit järjestetään yleensä neljän vuoden välein, ellei parlamenttia hajoteta tätä ennen.[1] Vaaleissa jaetaan parlamentin 300 paikasta 250 kolmen prosentin äänikynnyksen ylittäneiden puolueiden ääniosuuksien mukaisesti. Lisäksi suurin puolue saa 50 lisäpaikkaa. Seurauksena puolueen on mahdollista saada parlamenttiin yksinkertainen enemmistö, mikäli sen ääniosuus on noin 40 prosenttia tai enemmän.[4]

Vaalit suoritetaan vaalipiireittäin, joita on 56. Parlamentin paikoista jaetaan 288 vaalipiireittäin ja loput 12 maanlaajuisesti.[5]

Viimeisimmät Kreikassa järjestetyt parlamenttivaalit ovat:

Kansanedustajia osallistumassa budjettikeskusteluun.
Mielenosoitus parlamentin edustalla Kreikan velkakriisin aikana vuonna 2011.

6. toukokuuta 2012 järjestettyjen vaalien jälkeen Kreikassa ei kyetty muodostamaan hallitusta, joten maassa järjestettiin uudet vaalit 17. kesäkuuta 2012.[6] Vaalien katsottiin olevan äänestys Kreikan tulevaisuudesta, ja ne voitti Uusi demokratia. Pääministeriksi nousi Antónis Samarás.[7]

Vuoden 2014 lopulla Kreikan hallitus menetti luottamuksensa hävittyään presidentin viran täyttämistä koskevan äänestyksen. Tämän seurauksena maassa järjestettiin uudet vaalit 25. tammikuuta 2015. Vaalit nähtiin merkittävinä euroalueen velkakriisin kannalta.[8] Vaalit voitti vasemmistoliitto Syriza ja pääministeriksi nousi Aléxis Tsípras. Tsíprasin hallituksessa ovat Syriza ja Itsenäiset kreikkalaiset -puolueet.[9]

Parlamentin toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parlamentti kokoontuu säännönmukaisesti yleiskokouksiin sekä tarvittaessa. Parlamentin keskeisimmät tehtävät ovat lakien säätäminen sekä hallituksen parlamentaarinen valvonta. Parlamentti tekee päätökset yleensä yksinkertaisella enemmistöllä, jossa enemmistön on muodostuttava vähintään neljäsosasta edustajista. Parlamentti voi äänestää hallituksen luottamuksesta sekä muun muassa esittää tälle välikysymyksiä.[1] Parlamentti valitsee Kreikan presidentin.[8]

Nykyinen kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parlamentissa istuvat puolueet ja niiden paikkamäärät ovat vuoden 2015 vaaleista lähtien:

Puolue Hallitus / oppositio Parlamenttipaikat
     Syriza hallitus 149
     Uusi demokratia (ND) oppositio 76
     Kultainen aamunkoitto (XA) oppositio 17
     Joki (To Potami) oppositio 17
     Kreikan kommunistinen puolue (KKE) oppositio 15
     Itsenäiset kreikkalaiset (ANEL) hallitus 13
     PASOK oppositio 13

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e The Institution The Parliament. Hellenic Parliament. Viitattu 23.1.2015.
  2. Αντωνίου, Δώρα: Ποιοι είναι οι υπουργοί της κυβέρνησης Τσίπρα Η Καθημερηνή. 27.1.2015. Viitattu 27.1.2015.
  3. a b c Historical Background The Parliament: The Building. Hellenic Parliament. Viitattu 23.1.2015.
  4. Kreikan tulevalla hallituksella aikaa vääntää kättä eurosta Yle Uutiset. 19.1.2015. Viitattu 23.1.2015.
  5. Εκλογικές περιφέρειες Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 26.1.2015.
  6. Kreikan uudet vaalit 17. kesäkuuta Yle Uutiset. 16.5.2012. Viitattu 10.6.2012.
  7. Vaalivoittaja Samaras: Tämä on voitto koko Euroopalle hs.fi. 17.6.2012. Viitattu 18.6.2012.
  8. a b Teittinen, Paavo & Kähkönen, Virve: Kreikassa järjestetään uudet vaalit – uhka eurokriisin kärjistymisestä on todellinen Helsingin Sanomat. 29.12.2014. Viitattu 23.1.2015.
  9. Kähkönen, Virve & Mykkänen, Pekka & Tarvonen, Hanne-Mari: Syrizan johtaja Alexis Tsipras vannoi pääministerivalan. Itsenäiset kreikkalaiset -puolue vaalit voittaneen Syrizan kanssa hallitukseen Helsingin Sanomat. 26.1.2015. Viitattu 26.1.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]