Uusi demokratia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kreikkalaista puoluetta. Uusi demokratia on myös ruotsalainen puolue.
Uusi Demokratia
Νέα Δημοκρατία
Nea Dimokratia

NDlogo blue fonto.png

Perustettu 4. lokakuuta 1974
Johto Antonis Samaras
Ideologia kristillisdemokratia[1]
liberaalikonservatismi[1]
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto
Parlamentti
76 / 300
Euroopan parlamentti
5 / 21
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansanpuolue
International Democrat Union
Centrist Democrat International
Kotisivu www.nd.gr

Uusi demokratia (kreik. Νέα Δημοκρατία, Nea Dimokratia, ND) on vuonna 1974 perustettu kreikkalainen keskusta-oikeistolainen konservatiivipuolue. Sen perustaja oli Konstantinos Karamanlis. Alun jälkeen Uusi demokratia oli pääosan 1980- ja 1990-lukua oppositiossa. Maaliskuun 2004 vaaleissa se palasi hallitusvastuuseen johdossaan puolueen perustajan veljenpoika Kostas Karamanlis.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi demokratia perustettiin 4. lokakuuta 1974, kaksi kuukautta sen jälkeen kun Konstantinos Karamanlis oli valittu maan ensimmäiseksi sotilasjuntan jälkeiseksi pääministeriksi. Karamanlis oli ollut jo aiemmin pääministerinä vuosina 1955–1963. Uusi demokratia voitti ensimmäiset vaalit, pääasiassa Karamanliksen karisman ansiosta.

Karamanlis halusi Uudesta demokratiasta modernimman edistyksellisemmän oikeistopuolueen kuin ennen vuoden 1967 kaappausta hallinneet, kuten oma Ethniki Rizospastiki Enosisinsa. Uuden demokratian ideologiaksi määriteltiin radikaali liberalismi, vapaat markkinat ja valtion väliintulo sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta.

Uusi demokratia voitti myös 1977 vaaleissa, vaikka pienemmällä enemmistöllä. Puolueen johdolla Kreikka määritteli uudelleen suhteensa Natoon ja yritti selvittää Kyproksen kriisiä. Karamanlis jäi eläkkeelle 1980. Kreikka ehti vielä liittyä EEC:hen hänen seuraajansa Georgios Rallisin johdolla, ennen kuin Uusi demokratia hävisi Andreas Papandreun sosialistiselle PASOKille vuoden 1981 vaaleissa.

Uusi demokratia palasi hallitukseen 1989 koalitiohallituksessa pääministerinä Tzanis Tzannetakis vasemmistoliiton Synaspismos kanssa, johon kuuluivat tuolloin myös kommunistipuolueet, sekä muodosti pian suuren koalitiohallituksen pääministerinä Ksenofon Zolotas (marraskuu 1989 – huhtikuu 1990) sekä muodosti yksin hallituksen huhtikuussa 1990 uusittujen vaalien jälkeen.

Tämän jälkeen Uusi demokratia hävisi kolmet peräkkäiset vaalit 1993, 1996 ja 2000, viimeiset Kostas Karamanlisin johdolla. Vuonna 2000 ero PASOKin oli vain 1,06 %-yksikköä, pienin Kreikan historiassa.

Tammikuussa 2004 Uusi demokratia voitti PASOKin ja muodosti oikeistohallituksen ensimmäisen kerran yhteentoista vuoteen. Vuoden 2007 vaaleissa puolue menetti asemiaan, mutta sai 41,9 % äänistä ja siten parlamentissa riittävän 152 edustajanpaikkaa 300:sta.[2] Ennenaikaisissa vaaleissa lokakuussa 2009 Uusi demokratia menetti enemmistöpaikkansa parlamentista. PASOK sai 160 paikkaa parlamentista, kun Uusi demokratia jäi vain 91 paikkaan.[3]

Vuoden 2012 toukokuun parlamenttivaaleissa Uusi Demokratia nousi suurimmaksi puolueeksi yhteensä 108 paikalla.[4] Hallituksen muodostaminen osoittautui kuitenkin mahdottomaksi, ja maassa pidettiin uudet vaalit kesäkuussa 2012.[5] Uusi Demokratia tuli vaaleissa ensimmäiseksi 29,7 % äänisaaliilla (129 paikkaa) ja hallitusneuvotteluiden vetovastuu on puolueen puheenjohtajalla.[6]

Vaalitulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Äänimäärä Kannatusprosentti Kansanedustajien määrä Asema parlamentissa
1974
2 669 133
54,37 %
220 / 300
Hallituksessa
1977
2 146 365
41,84 %
171 / 300
Hallituksessa
1981
2 034 496
35,87 %
115 / 300
Pääoppositiopuolue
1985
2 599 681
40,84 %
126 / 300
Pääoppositiopuolue
kesäkuu 1989
2 887 488
44,28 %
145 / 300
Koalitiohallitus yhdessä KKEn ja SYN kanssa
lokakuu 1989
3 093 479
46,19 %
148 / 300
Osa kaikkien puolueiden hallitusta
1990
3 088 137
46,89 %
150 / 300
Hallituksessa
1993
2 711 739
39,30 %
111 / 300
Pääoppositiopuoue
1996
2 584 765
38,12 %
108 / 300
Pääoppositiopuolue
2000
2 935 196
42,74 %
125 / 300
Pääoppositiopuolue
2004
3 359 058
45,36 %
165 / 300
Hallituksessa
2007
2 994 979
41,84 %
152 / 300
Hallituksessa
2009
2 295 967
33,48 %
91 / 300
Pääoppositiopuolue/Osa koalitiohallitusta yhdessä PASOKn kanssa alkaen 11.11.2011
toukokuu 2012
1 192 051
18,85 %
108 / 300
Suurin puolue
kesäkuu 2012
1 825 609
29,66 %
129 / 300
Suurin puolue
2015
1 718 815
27,81 %
76 / 300
Pääoppositiopuolue

Lähteet[7][1][8]

Puoluejohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Greek elections 2012 Parties and elections in Europe. Viitattu 19.6.2012. (englanniksi)
  2. Government re-elected in Sunday's elections, PM reaffirms commitment for reforms ANA-MPA. Viitattu 17.9.2007. (englanniksi)
  3. National Elections October 2009 (Parties) 6.10.2009. Kreikan sisäministeriö. Viitattu 6.10.2009. (englanniksi)
  4. Kreikan hallitustunnustelija Samaras iski hanskat tiskiin yle.fi. 7.5.2012. Yle Uutiset. Viitattu 17.5.2012.
  5. Kreikkaan uudet vaalit – hallitussopua ei syntynyt hs.fi. 15.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.5.2012.
  6. Vaalivoittaja Samaras: Tämä on voitto koko Euroopalle hs.fi. 17.6.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2012.
  7. Greek elections 1974–2009 Parties and elections in Europe. 2012. Viitattu 19.6.2012. (englanniksi)
  8. Εθνικές Εκλογές Ιανουάριος 2015 Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 26.11.2015. (kreikaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]