Euroalueen velkakriisi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eräiden Euroopan maiden pitkien korkojen kehitys.

Euroalueen velkakriisillä tarkoitetaan euron ajautumista syvään kriisiin 2010-luvulla.

Kriisin syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriisin syistä on erilaisia näkemyksiä. Yhden näkemyksen mukaan eurokriisin syynä on ollut jäsenvaltioiden pitkään jatkunut edesvastuuton velkaantuminen joka lisäsi alttiutta markkinahäiriöille. Tämä näkemys rinnastaa valtiot ylivelkaantuneisiin kotitalouksiin tai yrityksiin.

Toisen näkemyksen mukaan kriisin taustalla on se että euron syntyvaiheessa jätettiin finanssipolitiikkan harjoittaminen yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulle, vaikka näillä ei enää euron tulon myötä ollutkaan riittävää talouspoliittista liikkumatilaa sen harjoittamiseen. Euron luomisvaiheessa uskottiin tarvittavien talouspoliittisten instituutioiden, kuten finanssipolitiikan harteilleen ottavan keskusauktoriteetin, tulevan agendalle luonnollisesti euron myötä.[1]

Kriisi puhkesi samaan aikaan kuin Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi. Taloudelliset vaikeudet ajautuivat myös eurooppaan, joka näkyi verotulojen laskuna, valtioiden menojen lisääntymisenä ja budjettivajeiden kasvuna. Jotkut valtiot velkaantuivat voimakkaasti pelastaessaan pankkejaan.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 paljastui, että Kreikka oli vuosien ajan vääristellyt taloustilastojaan. Paljastus horjutti luottamusta Kreikan talouteen ja sen oli maksettuava yhä korkeampaa korkoa lainoistaan. Kreikalla ei ollut mahdollisuuksia selvitä 360 miljardin euron velkojensa maksamisesta. Euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tulivat sen vuoksi keväästä 2010 alkaen tukemaan Kreikkaa satojen miljardien eurojen takuilla (huhtikuun 2010 pelastusohjelma ja helmikuun 2012 Kreikka II -tukiohjelma).[2][3][4] Kreikka puolestaan sitoutui tiukkaan säästöpakettiin.[5] Kreikan poliitikot olivat kuitenkin haluttomia suuriin säästöhin.[2] Vuodesta 2010 tukirahoja hallinnoi Euroopan rahoitusvakausväline ERVV.[6]

Vuonna 2011 kriisi johti epäluottamukseen koko euroaluetta kohtaan vaikeuttaen myös Saksan kaltaisten vahvojen eurotalouksien velkakirjojen myyntiä [7]. Loppuvuonna 2011 euron hajoamista pidettiin mahdollisena skenaariona.[8] [9]. Kriisi kuitenkin laantui kun Euroopan Keskuspankki vakuutti markkinat siitä ettei se päästä euroalueen jäsenvaltioita konkursseihin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1]
  2. a b Tassiopoulos, Georges: Kreikkalaiset eurooppalaisten vainon kohteena. Kanava-lehti, 2012, nro 2, s. 10-13. Forssa: Otavamedia. ISSN 0355-0303.
  3. Kreikan talouskriisi jo omaa luokkaansa YLE 9.12.2009
  4. Eurozone approves massive Greece bail-out BBC News. 2.5.2010. BBC. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
  5. Kreikka suostui erittäin raskaaseen säästöpakettiin Helsingin Sanomat 30.4.2010
  6. Euromaat sopivat pysyvästä kriisirahastosta, Yle.fi, 20.6.2011
  7. Velkakriisi luikerteli euroalueen ytimeen 25.11.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.12.2011.
  8. Asiantuntija YLElle: Euro kaatuu 80 prosentin todennäköisyydellä Mtv3.fi. 30.11.2011. Viitattu 1.12.2011.
  9. Is this really the end? 30.11.2011. The Economist. Viitattu 1.12.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]