Kristerssonin hallitus
| Kristerssonin hallitus | |
|---|---|
 Ruotsin kuningaskunnan hallitus | |
| Virassa | |
 Ulf Kristerssonin hallitus 2022. | |
| Valtionpäämies | Kaarle XVI Kustaa |
| Jäsenet | |
| Hallituksen johtaja | Ulf Kristersson |
| Hallituksen varajohtaja | Ebba Busch |
| Hallituspuolueet |
|
| Hallituksen asema | Vähemmistöhallitus |
| Oppositiopuolueet |
|
| Historia | |
| Vaalit | 2022 |
| Edellinen | Andersson |
Kristerssonin hallitus (ruots. Regeringen Kristersson) on Ruotsin nykyinen hallitus, joka astui virkaansa 18. lokakuuta 2022. Kristerssonin hallituskoalitioon kuuluvat Ulf Kristerssonin johtaman maltillisen kokoomuksen lisäksi kristillisdemokraatit sekä liberaalit. Hallituksen tukipuolue ruotsidemokraatit ei osallistu hallituskabinetin eli ministeriryhmän työskentelyyn. Kristerssonin hallituksen ohjelmaa kutsutaan Tidön sopimukseksi.[1][2]
Kristerssonin hallituksen ilmasto- ja ympäristöministeri, 26-vuotias Romina Pourmokhtari, on nimityksensä jälkeen Ruotsin historian nuorin ministeri.[3][4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivävaalit 2022
Ruotsidemokraattien, maltillisen kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja liberaalien muodostama oikeistoblokki sai valtiopäiville kolmen paikan enemmistön ja yhteensä 176 paikkaa Ruotsin vuoden 2022 valtiopäivävaaleissa. Uuden hallituksen muodostajana toimi maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson.[5] Hallitusneuvotteluissa olivat mukana kaikki oikeistoblokin puolueet.[6]
Tidön sopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kristerssonin hallituksen ohjelmaa kutsutaan Tidön sopimukseksi. Hallitusohjelmassa on kuusi kohtaa, joiden aihealueita ovat:[7]
- Terveys ja sairaanhoito
- Ilmasto ja energia
- Rikollisuus
- Maahanmuutto ja kotoutuminen
- Koulutus
- Kotitaloudet ja kasvu
Terveys ja sairaanhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitusohjelman uudistuksia terveyden ja sairaanhoidon piirissä ovat valtion varojen tarkempi valvonta ja seuranta, kansallisen suunnitelman toteuttaminen hoitohenkilöstön kouluttamiseksi, hoidon tehokkuuden ja laaturaportoinnin tarkempi seuranta, viranomaisen perustaminen terveydenhuollon jonojen purkamiseksi, valtakunnallinen pitkän aikavälin suunnitelma hoitopaikkapulan poistamiseksi, lisääntynyt yhteistyö alueellisten keskusten välillä syöpäkeskusten esimerkin mukaisesti sekä terveydenhuollon digitaalisen infrastruktuurin uudistaminen.[7]
Hallituksen on määrä toteuttaa kansallinen äitiyssuunnitelma, laajentaa perusterveydenhuoltoa ja taata oikeus säännölliseen lääkärikontaktiin. Kristerssonin hallitus haluaa kehittää ja parantaa lasten syöpähoitoja, uudistaa hammashoitoa, lisätä tasa-arvoista hoitoa ja lisätä naisten sairauksia ja terveyttä koskevaa hoitoa ja tutkimusta. Hallitus haluaa myös kehittää terveydenhuoltoa maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Hallitus haluaa investoida perhesuhteiden ylläpitoon hoitojakson aikana ja kehittää apteekkien roolia hoitoketjussa.[7]
Hallituksen tavoitteena on tehdä hoitoketjuista yksilöllisempiä, selventää lääkärien roolia hoitoketjussa ja lisäksi ehkäistä mielenterveyden ongelmia ja itsemurhia. Hallitus haluaa vahvistaa riippuvuushoitoa ja edistää kunnanlääkärien palkkaamista. Hallitus haluaa parantaa henkilökohtaisen avun saatavuutta ja selvittää vanhustenhuollon kielivaatimuksen toteuttamista.[7]
Ilmasto ja energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitus selvittää uusia ydinvoimainvestointeja ja sähköntuotannon uudelleenkäynnistämistä Etelä-Ruotsissa. Hallitus muuttaa energiapoliittista tavoitetta täysin uusiutuvasta täysin fossiilittomaan energiaan. Hallitus palauttaa teknologianeutraaliuden hallitusohjelmaan. Hallitus aikoo toteuttaa uudet säännöt energiamarkkinoille ja edistää valtion johdolla uutta energiapoliittista suuntaa.[7]
Hallitus haluaa paremmat olosuhteet ydinvoiman ja vesivoiman tuotannolle. Hallitus haluaa kehittää tuulivoimaa neutraalin kilpailun kannalta paikallista etua ja ympäristöä huomioiden. Hallitus haluaa parantaa energiatehokkuutta ja edistää aurinkokennojen käyttöönottoa.[7]
Hallitus haluaa suojata kotitalouksia ja yrityksiä korkeilta energiakustannuksilta ja antaa tukea alhaisempiin sähkön hintoihin. Hallitus aikoo uudistaa energiaviraston toiminnan.[7]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitus aikoo tarkastella ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimia tehokkuuden näkökulmasta, joka tukee Ruotsin kansallista varallisuutta. Ruotsi etsii kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka eivät samalla vahingoita teollisuutta ja maaseutua. Ruotsi kohdistaa varat eniten kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin hankkeisiin, kuten teollisuuden muutokseen ja teknologian kehitykseen. Hallitus aikoo tarkastella tukien hyödyllisyyttä ja välineitä ilmastotyössä.[7]
Hallitus aikoo laajentaa latausinfrastuktuuria ja tukea kevyttä liikennettä, julkisia latauspisteitä sekä raskaan liikenteen sähköstämistä. Hallitus aikoo yksinkertaistaa ja lyhentää ympäristölupaprosesseja: tavoitteena on turvata ruotsalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky ja edistää vihreää siirtymää ilmastoystävällisten tuotteiden ja teknologian viennillä.[7]
Kotitaloudet ja kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yrittäjyys ja tuottavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitus aikoo toteuttaa uudistuksia, joilla yrittäjien maksettavaksi koituvia hallintokuluja voidaan vähentää. Uudistuksilla halutaan edistää yritys- ja pääomaverotuksen kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja, kasvua ja vaurautta. Hallitus aikoo parantaa ammatillisia koulutusmahdollisuuksia ja vahvistaa yliopistojen muutostehtävää.[7]
Hallitus haluaa lisätä yritysten kannustimia panostaa tutkimukseen ja antaa koulutukseen suunnattua siirtymätukea. Hallitus säilyttää Bromman lentokentän ja haluaa lisätä kannustimia pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun, työllistämiseen ja pääoman hankintaan. Hallitus haluaa helpottaa ja yksinkertaistaa perheyritysten omistajuusvaihdoksia.[7]
Työtarjoukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitus haluaa muuttaa etuusjärjestelmää niin, että se ohjaa hakeutumaan työhön ja koulutukseen. Hallitusohjelman mukaisesti jokaisen työmarkkinatukea saavan on osallistuttava työkykyään vastaavaan toimintaan tukien vastineeksi. Hallitus aikoo toteuttaa tutkiuudistuksen, jonka tarkoituksena on kannustaa työhön ja omavaraisuuteen. Hallitus aikoo kohdistaa sairausvakuutuksien painopistettä kuntoutukseen ja tarpeettomien sairauslomien torjumiseen.[7]
Hallitus aikoo toteuttaa uudistuksia, joka tuo joustavuutta työmarkkinoihin ja perhe-elämän yhdistämiseen. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden pysymistä työelämässä sekä selvittää kuntien tasausjärjestelmää niin, että se vähentäisi korkeaa verotusta.[7]
Työpolitiikan tehostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työpolitiikassaan hallitus tavoittelee sitä, että pitkäaikaistyöttömien työllistämiskustannukset alenisivat. Hallituksen tavoitteena on myös passiivisen pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen, työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden yksinkertaistaminen sekä valtion ja kuntien välisen vastuunjaon selventäminen.[7]
Kotitaloudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kristerssonin hallituksen kotitalouspoliittisen ohjelman tavoitteena on alentaa ansio- ja eläketuloveroja. Hallitus pyrkii vahvistamaan eläkeläisten taloutta ja valinnanvapautta. Tavoitteena on myös alhaisemmat polttoainehinnat ja säästöjen verotuksen alentaminen.[7]
Hallitus haluaa suojata kotitalouksia äkillisiltä hintanousuilta ja toteuttaa uudistuksia, jotka edistävät laajempaa omistajuutta esimerkiksi asumisen, säästämisen ja eläkkeiden keinoin. Hallitus haluaa suojella haavoittuvassa asemassa olevia lapsia esimerkiksi niin, että harrastustoimintaa lisätään ja käyttöön otetaan vapaa-aikakortti.[7]
Hallituksen kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
.jpg)
| Virka | Nimi | Virassa | Puolue | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Valtioneuvoston valmistelukanslia | |||||
| Pääministeri | Ulf Kristersson | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Varapääministeri Ei varsinainen ministeritehtävä |
Ebba Busch | 18.10.2022– | Kristillisdemokraatit | ||
| Eurooppaministeri | Jessika Roswall | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Työmarkkinaministeriö | |||||
| Työmarkkina- ja intergraatioministeri | Johan Pehrson | 18.10.2022– | Liberaalit | ||
| Tasa-arvo- ja varatyöministeri | Paulina Brandberg | 18.10.2022– | Liberaalit | ||
| Valtiovarainministeriö | |||||
| Valtiovarainministeri | Elisabeth Svantesson | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Julkishallintoministeri | Erik Slottner | 18.10.2022– | Kristillisdemokraatit | ||
| Rahoitusmarkkinaministeri | Niklas Wykman | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Puolustusministeriö | |||||
| Puolustusministeri | Pål Jonson | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Väestönsuojeluministeri | Carl-Oskar Bohlin | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Oikeusministeriö | |||||
| Oikeusministeri | Gunnar Strömmer | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Maahanmuuttoministeri | Maria Malmer Stenergard | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Ympäristö- ja elinkeinoministeriö | |||||
| Energia- ja elinkeinoministeri | Ebba Busch | 18.10.2022– | Kristillisdemokraatit | ||
| Ilmasto- ja ympäristöministeri | Romina Pourmokhtari | 18.10.2022– | Liberaalit | ||
| Kulttuuriministeriö | |||||
| Kulttuuriministeri | Parisa Liljestrand | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Maatalous- ja infrastruktuuriministeriö | |||||
| Maatalousministeri | Peter Kullgren | 18.10.2022– | Kristillisdemokraatit | ||
| Infrastruktuuri- ja asuntoministeri | Andreas Carlson | 18.10.2022– | Kristillisdemokraatit | ||
| Sosiaaliministeriö | |||||
| Sosiaaliministeri | Jakob Forssmed | 18.10.2022– | Kristillisdemokraatit | ||
| Terveysministeri | Acko Ankarberg Johansson | 18.10.2022– | Kristillisdemokraatit | ||
| Sosiaalipalveluministeri | Camilla Waltersson Grönvall | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Vanhus- ja sosiaaliturvaministeri | Anna Tenje | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Koulutusministeriö | |||||
| Koulutusministeri | Mats Persson | 18.10.2022– | Liberaalit | ||
| Kouluministeri | Lotta Edholm | 18.10.2022– | Liberaalit | ||
| Ulkoministeriö | |||||
| Ulkoministeri | Tobias Billström | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Kehitysapu- ja ulkomaankauppaministeri | Johan Forssell | 18.10.2022– | Maltillinen kokoomus | ||
| Lähteet:[8][9] | |||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tällainen on Ruotsin uusi hallitus – Ulf Kristersson valittiin pääministeriksi Talouselämä. 17.10.2022. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Alentola, Anni Emilia: Tässä on Ruotsin uusi hallitus Iltalehti. 18.10.2022. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Sverige får sin yngsta minister någonsin – 26 år gamla Romina Pourmokhtari blir klimat- och miljöminister Svenska YLE. 18.10.2022. Viitattu 18.10.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Hon blir Sveriges yngsta minister hittills Sveriges Radio. 18.10.2022. Viitattu 18.10.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson jätti eropyyntönsä Ilta-Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Oikeistonelikko aloittanut hallitusneuvottelut Yle. 15.9.2022. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Tidöavtalet: Överenskommelse för Sverige Regeringen Kristersson. Viitattu 18.10.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Mäkilä, Ville: He ovat Ruotsin uuden hallituksen ministerit Verkkouutiset. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Sveriges nya regering Regeringen.se. 18.10.2022. Arkistoitu 19.10.2022. Viitattu 18.10.2022. (ruotsiksi)
| Edeltäjä: Anderssonin hallitus |
Ruotsin hallitus 2022– |
Seuraaja: (Nykyinen) |
