Poliittinen keskusta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Poliittinen keskusta on nimitys oikeiston ja vasemmiston välissä oleville poliittisille ryhmille.[1] Pohjoismaiden neuvostossa Keskiryhmä. Suomessa Poliittiseen keskustaan lukeutuvat seuraavat puolueet:

joskus myös:

  • RKP, vuodesta 1964 orientoitunut yleisvaltakunnalliseen ja liberaaliseen suuntaan.[2]
  • vihreät, Länsi-Euroopan maissa löyhä, moniaineksinen yhteiskunnallis-poliittinen ryhmittymä.[2]

Lakanneita ja yhdistyneitä puolueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallinen Edistyspuolue (1918–1951) lukeutui poliittiseen keskustaan. Puolueen lopetettua toimintansa, sen kannattajat siirtyivät Suomen Kansanpuolueeseen ja Vapaamielisten Liittoon.

Suomen Kansanpuolue (1951–1965) ja Vapaamielisten Liitto (1951–1965) yhdistyivät jälleen vuonna 1965 Liberaaliseksi Kansanpuolueeksi, LKP.[2]

Kannatuksen hiipuessa LKP liittyi 1982 Suomen Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi, mutta erosi siitä 1986. Puolue palasi Eduskuntaan 1991 yhdellä kansanedustajalla, jonka kuitenkin menetti 1995. Yhdistyi Nuorsuomalaisten kanssa 1999, mutta ei menestynyt eduskuntavaaleissa, jolloin putosi puoluerekisteristä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b c d e Mitä Missä Milloin tietosanakirja→Suomen Keskusta →Liberaalinen Kansanpuolue →vihreät →Ruotsalainen Kansanpuolue →Kansallinen Edistyspuolue →Suomen kansanpuolue →Vapaamielisten Liitto Otava 1991. ISBN 951-1-11669-x
  3. a b c d Tietojätti 2000→Liberaalinen Kansanpuolue →Suomen Keskusta →Suomen Kristillinen Liitto. Gummerus 2000. ISBN 951-20-5809-x
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.