Kommunitarismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kommunitarismi eli yhteisöllinen arvokäsitys tarkoittaa arvokäsitystä, jonka mukaan jokaisella yhteisöllä on oikeus elää omien sisäisten arvojensa mukaan ja pakottaa myös yhteisön jäsenet elämään niiden mukaan. Kommunitarismi asettuu vastakkain yksilöllisen arvokäsityksen eli liberalistisen arvokäsityksen kanssa, jonka mukaan yksilöllä on vapaus tehdä mitä tahansa, mikä ei loukkaa muiden oikeuksia.

Kommunitarismi arvostelee yhteisön (lat. communitas) puuttumista liberalistisesta teoriasta. Kommunitaristien mielestä oikeudenmukaisuus ei ole sillä tavalla perustavaa laatua kuin John Rawls väittää.

Toisin kuin klassinen marxismi, kommunitaristit eivät etsi parannusta jostain tulevaisuuden yhteiskunnasta vaan olemassa olevan yhteiskunnan kulttuurista ja perinteistä. Esimerkiksi orjuutta vastaan voitiin länsimaisessa yhteiskunnassa argumentoida oman kulttuurin arvojen pohjalta (esimerkiksi kristillisyyden tai valistusajan perinnön pohjalta). Kommunitaristit väittävät, että olemme läpeensä yhteisöllisiä olentoja ja että minuutemme ja itseymmärryksemme on sidottu yhteisöihin, joissa elämme.

Kommunitaristien mielestä yksilön vapaus johtaa vieraantumiseen, jonka estämiseksi kommunitaristit korostavat perinteisen moraalin merkitystä. Heidän mielestään se pitää yhteiskunnan koossa. Myös muutokset moraalissa kommunitaristit rajoittavat omaan yhteisöön.

Kommunitaristeja vastaan voidaan väittää, että he saattavat kannattaa alistavaa yhteiskuntaa, joka jättää hyvin vähän tilaa yksilön vapaudelle. Jos muutokset rajoitetaan yhteisön sisäisiksi, kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua edes pahoihin ihmisoikeusloukkauksiin. Toisaalta, kommunitaristien usko paikallisiin yhteisöihin sekä kansalaisyhteiskuntaan tekee suuntauksesta tässä suhteessa vastakkaisen autoritääriselle mallille. Kansalaisyhteiskunnan osalta kommunitarismiin on vaikuttanut Alexis de Tocquevillen ajatukset.

Kommunitaristit korostavat yhteisön sisäisiä positiivisia oikeuksia (oikeus yhteisön sisällä johonkin) ja arvostelevat vapauskäsityksen rajoittumista negatiivisiin oikeuksiin (vapaus jostakin).

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mulhall, Stephen & Swift, Adam: Liberals and communitarians. 2nd edition. Oxford: Blackwell, 1996. ISBN 0-631-19819-9. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]