Supiini
Supiini on verbin infiniittimuoto, joka esiintyy muun muassa latinan kielessä.
Ruotsin kielessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin kielessä supiiniksi kutsutaan verbin teeman neljättä muotoa, esimerkiksi katsoa-verbissä tittat. Perfekti- ja pluskvamperfektimuodot muodostetaan supiinin ja ha-apuverbin preesensin ja imperfektin avulla, esimerkiksi Jag har tittat på TV, tai Jag hade tittat på TV. Ruotsin vahvojen verbien it-päätteinen supiini erottui partisiipin perfektistä omaksi verbinmuodokseen vasta 1800-luvulla, ollen alkujaan partisiipin perfektin neutrimuoto[1].lähde? Heikoilla verbeillä muodot ovat yhä identtiset: Jag har målat huset – huset är målat vs. Jag har stulit bilen – bilen är stulen. Nykyään vanhan ruotsin neutrit muodostavat ett-suvun feminiinien ja maskuliinien yhdistyttyä en-suvuksi, mikä selittää supiinien t-päätteisyyden (ts. har målat eikä har målad).
Suomalais-ugrilaisissa kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoissaamen kielessä supiini on infiniittinen verbimuoto, joka ilmaisee tekemisen tarkoitusta tai finaalisuutta. Se muodostetaan verbin heikkoasteisesta vartalosta -ži(t)-tunnuksella. Suomessa rakennetta vastaa tyypillisesti A-infinitiivin translatiivi tai MA-infinitiivin illatiivi: Son bođii sisa biepmu vieččažit, 'Hän tuli sisään hakeakseen ruokaa".[2]
Kielteinen supiini muodostetaan kieltoverbistä ama- sekä possessiivisuffiksista ja itse pääverbi on perusmuodossa. Se vastaa suomen ettei/jottei-rakenteita: Mii fertet garvit dien jeakki amamet njuoskat "Meidän pitää kiertää tämä suo ettemme kastu".[2]
Virossa suomea vastaavasta MA-infinitiivistä (lukemaan) käytetään nimitystä supiini (lugema).[3] Samaa käsitettä käytetään myös liivin kielen kieliopissa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ I Muoto-oppi agricola.utu.fi. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ a b Klaus Peter Nickel & Pekka Sammallahti: Nordsamisk grammatik. Dávvi Girji AS. Karasjok 2011. ISBN 978-82-7374-201-8
- ↑ MUODOT KONTRASTISSASUOMEN JA VIRON VERTAILEVAA TAIVUTUSMORFOLOGIAA jultika.oulu.fi. Viitattu 31.1.2020.
- ↑ Vērbõd mõitāntimiztipūd www.murre.ut.ee. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 31.1.2020.