Essiivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Essiivi eli olento eli yleinen olosija on sijamuoto, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.

Essiivi ilmaisee abstraktia eli käsitteellistä olemista samaan tapaan kuin yleinen tulosija eli translatiivi ilmaisee abstraktia tulemista (muuttumista joksikin). Joissain suomen murteissa esiintyy myös niin sanottu yleinen erosija eli eksessiivi. Havainnollisemmista paikallissijoista essiivin vastineita ovat sisäinen olosija eli inessiivi sekä ulkoinen olosija eli adessiivi.

Essiivi eri kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essiivi on tyypillinen sija mm. uralilaisissa kielissä.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielessä essiivin pääte on -na ja muoto ilmaisee yleensä hetkellistä tai vaihtoehtoista olotilaa. Pääte liittyy yksikön vahva-asteiseen vokaalivartaloon ja monikkovartaloon. Vanhassa kielessä esiintyy myös konsonanttivartaloisia essiivejä: vuonna (vrt. vuotena), toissa (vrt. toisena), miessä ~ miesnä (nyk. miehenä), rauhatonna (nyk. rauhattomana).

Esimerkkejä:

  • kissa : kissana : kissoina
  • koira : koirana : koirina
  • lehmä : lehmä : lehmi.

Olotilaa ilmaistessaan essiivi viittaa subjektiin tai objektiin. Lauseessa Isä ehti sinne ensimmäisenä essiivimuoto ensimmäisenä viittaa subjektiin isä. Lauseessa Teet sen ystävänä essiivimuoto ystävänä viittaa lauseen tekijänä olevaan yksikön 2. persoonaan (sinä teet). Lauseessa Pidän kirjaa hyvänä essiivimuoto hyvänä viittaa lauseen objektiin kirja.

Suomen kielen essiivi on kehittynyt lokatiivi-nimisestä uralilaisen kantakielen yleisestä paikallissijasta. Lokatiivilla ilmaistiin paikallissijana sijaintia jossakin paikassa nykyisten paikallissijasarjojen tuolloin vielä puuttuessa. Paikallissijasarjojen kehityttyä vanhan lokatiivirakenteen käyttö siirtyi merkitykseltään abstraktimpaan käytöön nykyiseksi essiiviksi. Vaikka lokatiivin alkuperäinen käyttö on nykykielestä hävinnyt, osa muutamista vakiintuneista kitetytyneistä ilmauksista on säilyttänyt vanhan lokatiivitaivutuksensa ja -merkityksensä näihin päiviin asti. Tällaisia ovat mm. seuraavat ilmaukset:

  • koto|na (vrt. nykymallin mukaan kodo|ssa, kodo|lla sekä essiivimuoto koti|na).
  • huomen|na (vrt. essiivimuoto huomenena)
  • ulko|na

Essiiviä/lokatiivia on käytetty myös ajan tai asiantilan ilmaisuun, esim. joulu|na, juhannukse|na, maanantai|na.

Viro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron kielessä essiivin pääte on -na.

Esimerkkejä:

  • kassina 'kissana'
  • koerana 'koirana'
  • lehmana 'lehmänä'

Unkari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin kielessä esiintyy kaksi essiivimuotoa:

1) Essiivin (essiivi-modaalin) pääte on -ul/-ül. Muoto vastaa suomessa yleensä tapaa ilmaisevaa adverbia, harvemmin suomen essiiviä.

  • magyarul 'unkariksi'
  • rosszul 'huonosti'
  • például 'esimerkiksi'
  • vendégül lát 'pitää vieraanaan'

2) Essiivi-formaalin pääte on -ként. Se ilmaisee tapaa ja voidaan useimmiten kääntää suomen essiivillä.

  • turistaként utazik 'matkustaa turistina'
  • elsőként fut be a célba 'päästä ensimmäisenä maaliin'

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.