Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija. Se siis vastaa kysymyksiin "kenet", "minkä". Esimerkiksi "Minä näen sinut". Akkusatiivi on useissa indoeurooppalaisissa kielissä oma sijamuotonsa.

Akkusatiivi suomen kielessä

Suomen kielessä (kuten yleensäkin itämerensuomalaisissa kielissä) objektin sijavaihtoehtoja on useita, ja niillä ilmaistaan kokonais- ja osaobjektin vastakohtaa (osaobjektin sijana on aina partitiivi). Suomalaisessa kielioppiperinteessä "akkusatiiviksi" eli kohdannoksi on nimitetty kaikkia kokonaisobjektin muotoja: sekä vanhaa uralilaista akkusatiivia ("Hän osti auton"), joka kielihistoriallisista syistä on nykyään yksikössä täysin genetiivin kaltainen (alkuperäinen m-tunnus on muuttunut n:ksi, kuten muutkin sanojen lopussa olleet m-äänteet), että objektin sijana toimivaa nominatiivia ("Osta auto!"). On siis puhuttu "genetiiviakkusatiivista" ja "nominatiiviakkusatiivista". Persoonapronomineilla akkusatiivin sijapääte on -t, kuten "minut" ja "sinut".

Esimerkkejä:

• Ostin eilen auton.
• Osta auto!
• Auto varastettiin yöllä.
• Autot noudettiin varikolta.
• Tapasin hänet eilen.

Toinen periaate, jota noudattaa esimerkiksi Auli Hakulisen ym. Iso suomen kielioppi (2004), on käyttää akkusatiivi-nimitystä ainoastaan persoonapronominien sekä kuka/ken-pronominin akkusatiivimuodoista (minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet): vain nämä muodot erottuvat genetiivi- ja nominatiivimuodoista. Tämän tulkinnan ongelmana on kuitenkin se, että genetiivi ja nykykielessä genetiivin näköisenä esiintyvä akkusatiivi ovat sekä kielihistoriallisesti että merkitykseltään eri sijoja.

Päätteellinen akkusatiivi

Päätteellisen akkusatiivin tehtävä on erottaa lauseen objekti lauseen subjektista tietyissä lauserakenteissa:

• Poika kaatoi karhun. (subjekti — predikaatti — objekti)
• Pojan kaatoi karhu. (objekti — predikaatti — subjekti)
• Poika kaatoi karhu (subjekti ja objekti sekaantuvat)

Vaikka lauseen subjekti olisi sisällön perustella ilmeinen, on päätteellinen akkusatiivi kuitenkin kieliopillisesti tarpeellinen aina kun lauseessa esiintyy nominatiivimuotoinen subjekti (poika tai karhu).

Päätteetön akkusatiivi

Jos lauseessa ei ole nominatiivimuotoista subjektia, ei ole tarpeen korostaa lauseen objektia päätteellisellä akkusatiivilla. Tällön käytetään päätteetöntä akkusatiivia, joka näyttää nominatiiviltä:

• Osta auto.

Päätteetön akkusatiivi ei eroa merkitykseltään päätteellisestä akkusatiivista. Ne eivät kuitenkaan voi esiintyä samassa lauserakenteessa (syntaktinen täydennysjakauma).

Akkusatiivi muissa kielissä

Unkari

Unkarin kielessä akkusatiivi muodostetaan päätteellä -t. Pääte liittyy vartaloon joko suoraan (jos sanan lopussa on vokaali tai -n, -ny, -r, -ly, -s, -sz) tai sidevokaalin välityksellä (jos sanan lopussa on muu kuin edellä mainittu konsonantti). Sidevokaalin määrää vokaalisointu.

Esimerkkejä:

• király — kuningas (nominatiivi)
• királyt — kuninkaan (akkusatiivi)
• ház — talo (nominatiivi)
• házat — talon (akkusatiivi)
• kép — taulu (nominatiivi)
• képet — taulun (akkusatiivi)

Saksa

Saksan kielessä akkusatiivi eroaa nominatiivista vain eräillä pronomineilla sekä maskuliinisukuisten sanojen yksikkömuodoissa. Feminiinien, neutrien ja monikkomuotoisten sanojen (lukuun ottamatta me- ja te- pronomineja) akkusatiivi on aina nominatiivin kaltainen. Akkusatiivi muodostetaan käyttämällä artikkelien akkusatiivimuotoja einen, den (maskuliini); ein, das (neutri) ja eine, die (feminiini). Lisäksi maskuliinin yksikön akkusatiivissa adjektiivit ja myös muutamat heikoiksi maskuliineiksi kutsutut substantiivit saavat pääteen -en. Esimerkkejä:

• der Hund — koira (nominatiivi)
• den Hund — koiran (akkusatiivi)

• ein Mann — mies (nominatiivi)
• einen Mann — miehen (akkusatiivi)

• ein Mensch — ihminen (nominatiivi)
• einen Menschen — ihmisen (akkusatiivi; heikko maskuliini)

Saksassa akkusatiivia käytetään, kun vastataan kysymykseen ketä, kenet, mitä tai minkä, mutta myös seuraavien prepositioiden kanssa: an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen (kun vastataan kysymykseen mihin) sekä aina seuraavien prepositioiden kanssa: durch, für, gegen, ohne, um...herum, wider

Venäjä

Venäjän kielessä oma muotonsa akkusatiivilla on vain feminiinin yksikössä. Maskuliinissa akkusatiivi riippuu siitä viittaako sana elolliseen (ihminen, eläin) tai elottomaan kohteeseen: elollisilla maskuliineilla akkusatiivi on genetiivin kaltainen ja elottomilla nominatiivin kaltainen. Monikossa akkusatiivi feminiineillä ja elollisilla maskuliineilla monikon genetiivin kaltainen, elottomilla ja neutreilla monikon nominatiivin kaltainen.

Esimerkkejä:

• кошка — kissa (nominatiivi)
• кошку — kissan (akkusatiivi)
• врач — lääkäri (nominatiivi)
• врача — lääkärin (akkusatiivi)

Esperanto

Esperantossa akkusatiivi muodostetaan aina päätteellä -n. Objektin lisäksi se voi ilmaista muun muassa liikkeen suuntaa, mittaa ja aikaa. Esimerkkejä:

• Mi legis kvar bonajn librojn (’Luin neljä hyvää kirjaa’)
• Kial la kato ne manĝas tiun nigran birdon? (’Miksi kissa ei syö tuota mustaa lintua?’)
• Vi vidas min (’Näet minut’)
• Mi iras lernejen (’Menen kouluun’)
• Li serĉis ŝin du tagojn (’Hän etsi häntä kaksi päivää’)
• Mi vekiĝas ĉiun tagon je la deka (’Herään joka aamu kymmeneltä’)
• La ĉemizo kostas du dek eŭrojn (’Paita maksaa kaksikymmentä euroa’)

Sijamuodot

Abessiivi - Ablatiivi - Absolutiivi - Adessiivi - Adverbiaali - Akkusatiivi - Allatiivi - Benefaktiivi - Datiivi - Delatiivi - Distributiivi - Eksessiivi - Ekvatiivi - Elatiivi - Ergatiivi - Essiivi - Finaali - Formaali - Genetiivi - Illatiivi - Inessiivi - Instruktiivi - Instrumentaali - Kausaali - Kausatiivi - Komitatiivi - Komparatiivi - Latiivi - Lokatiivi - Modaali - Multiplikatiivi - Nominatiivi - Oppositiivi - Partitiivi - Prepositionaali - Prolatiivi - Separatiivi - Situatiivi - Sosiatiivi - Sublatiivi - Superessiivi - Superlatiivi - Temporaali - Temporaalinen distributiivi - Terminatiivi - Translatiivi - Vokatiivi