Akkusatiivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija. Se siis vastaa kysymyksiin "kenet", "minkä". Esimerkiksi "Minä näen sinut". Akkusatiivi on useissa indoeurooppalaisissa kielissä oma sijamuotonsa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Akkusatiivi suomen kielessä

Suomen kielessä (kuten yleensäkin itämerensuomalaisissa kielissä) objektin sijavaihtoehtoja on useita, ja niillä ilmaistaan kokonais- ja osaobjektin vastakohtaa (osaobjektin sijana on aina partitiivi). Suomalaisessa kielioppiperinteessä "akkusatiiviksi" eli kohdannoksi on nimitetty kaikkia kokonaisobjektin muotoja: sekä vanhaa uralilaista akkusatiivia ("Hän osti auton"), joka kielihistoriallisista syistä on nykyään yksikössä täysin genetiivin kaltainen (alkuperäinen m-tunnus on muuttunut n:ksi, kuten muutkin sanojen lopussa olleet m-äänteet), että objektin sijana toimivaa nominatiivia ("Osta auto!"). On siis puhuttu "genetiiviakkusatiivista" ja "nominatiiviakkusatiivista". Persoonapronomineilla akkusatiivin sijapääte on -t, kuten "minut" ja "sinut".

Esimerkkejä:

  • Ostin eilen auton.
  • Osta auto!
  • Auto varastettiin yöllä.
  • Autot noudettiin varikolta.
  • Tapasin hänet eilen.

Toinen periaate, jota noudattaa esimerkiksi Auli Hakulisen ym. Iso suomen kielioppi (2004), on käyttää akkusatiivi-nimitystä ainoastaan persoonapronominien sekä kuka/ken-pronominin akkusatiivimuodoista (minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet): vain nämä muodot erottuvat genetiivi- ja nominatiivimuodoista. Tämän tulkinnan ongelmana on kuitenkin se, että genetiivi ja nykykielessä genetiivin näköisenä esiintyvä akkusatiivi ovat sekä kielihistoriallisesti että merkitykseltään eri sijoja.

[muokkaa] Päätteellinen akkusatiivi

Päätteellisen akkusatiivin tehtävä on erottaa lauseen objekti lauseen subjektista tietyissä lauserakenteissa:

  • Poika kaatoi karhun. (subjekti — predikaatti — objekti)
  • Pojan kaatoi karhu. (objekti — predikaatti — subjekti)
  • Poika kaatoi karhu (subjekti ja objekti sekaantuvat)

Vaikka lauseen subjekti olisi sisällön perustella ilmeinen, on päätteellinen akkusatiivi kuitenkin kieliopillisesti tarpeellinen aina kun lauseessa esiintyy nominatiivimuotoinen subjekti (poika tai karhu).

[muokkaa] Päätteetön akkusatiivi

Jos lauseessa ei ole nominatiivimuotoista subjektia, ei ole tarpeen korostaa lauseen objektia päätteellisellä akkusatiivilla. Tällön käytetään päätteetöntä akkusatiivia, joka näyttää nominatiiviltä:

  • Osta auto.

Päätteetön akkusatiivi ei eroa merkitykseltään päätteellisestä akkusatiivista. Ne eivät kuitenkaan voi esiintyä samassa lauserakenteessa (syntaktinen täydennysjakauma). [1]

[muokkaa] Akkusatiivi muissa kielissä

[muokkaa] Unkari

Unkarin kielessä akkusatiivi muodostetaan päätteellä -t. Pääte liittyy vartaloon joko suoraan (jos sanan lopussa on vokaali tai -n, -ny, -r, -ly, -s, -sz) tai sidevokaalin välityksellä (jos sanan lopussa on muu kuin edellä mainittu konsonantti). Sidevokaalin määrää vokaalisointu.[2]

Esimerkkejä:

  • király — kuningas (nominatiivi)
  • királytkuninkaan (akkusatiivi)
  • ház — talo (nominatiivi)
  • házattalon (akkusatiivi)
  • kép — taulu (nominatiivi)
  • képettaulun (akkusatiivi)

[muokkaa] Saksa

Saksan kielessä akkusatiivi eroaa nominatiivista vain eräillä pronomineilla sekä maskuliinisukuisten sanojen yksikkömuodoissa. Feminiinien, neutrien ja monikkomuotoisten sanojen (lukuun ottamatta me- ja te- pronomineja) akkusatiivi on aina nominatiivin kaltainen. Akkusatiivi muodostetaan käyttämällä artikkelien akkusatiivimuotoja einen, den (maskuliini); ein, das (neutri) ja eine, die (feminiini). Lisäksi maskuliinin yksikön akkusatiivissa adjektiivit ja myös muutamat heikoiksi maskuliineiksi kutsutut substantiivit saavat pääteen -en. Esimerkkejä:

  • der Hund — koira (nominatiivi)
  • den Hund — koiran (akkusatiivi)
  • ein Mann — mies (nominatiivi)
  • einen Mann — miehen (akkusatiivi)
  • ein Mensch — ihminen (nominatiivi)
  • einen Menschen — ihmisen (akkusatiivi; heikko maskuliini)

Saksassa akkusatiivia käytetään, kun vastataan kysymykseen ketä, kenet, mitä tai minkä, mutta myös seuraavien prepositioiden kanssa: an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen (kun vastataan kysymykseen mihin) sekä aina seuraavien prepositioiden kanssa: durch, für, gegen, ohne, um...herum, wider

[muokkaa] Venäjä

Venäjän kielessä oma muotonsa akkusatiivilla on vain feminiinin yksikössä. Maskuliinissa akkusatiivi riippuu siitä viittaako sana elolliseen (ihminen, eläin) tai elottomaan kohteeseen: elollisilla maskuliineilla akkusatiivi on genetiivin kaltainen ja elottomilla nominatiivin kaltainen. Monikossa akkusatiivi feminiineillä ja elollisilla maskuliineilla monikon genetiivin kaltainen, elottomilla ja neutreilla monikon nominatiivin kaltainen.

Esimerkkejä:

  • кошка — kissa (nominatiivi)
  • кошку — kissan (akkusatiivi)
  • врач — lääkäri (nominatiivi)
  • врача — lääkärin (akkusatiivi)

[muokkaa] Esperanto

Esperantossa akkusatiivi muodostetaan aina päätteellä -n. Objektin lisäksi se voi ilmaista muun muassa liikkeen suuntaa, mittaa ja aikaa. Esimerkkejä:

  • Mi legis kvar bonajn librojn (’Luin neljä hyvää kirjaa’)
  • Kial la kato ne manĝas tiun nigran birdon? (’Miksi kissa ei syö tuota mustaa lintua?’)
  • Vi vidas min (’Näet minut’)
  • Mi iras lernejen (’Menen kouluun’)
  • Li serĉis ŝin du tagojn (’Hän etsi häntä kaksi päivää’)
  • Mi vekiĝas ĉiun tagon je la deka (’Herään joka aamu kymmeneltä’)
  • La ĉemizo kostas du dek eŭrojn (’Paita maksaa kaksikymmentä euroa’)

[muokkaa] Viitteet

  1. Suomen Akkusatiivi: funktionaalinen näkökulma Hakulinen, Auli; Karlsson, Fred. Viitattu 21.4.2011.
  2. Csepregi, Márta: Unkarin kielioppi, s. 70–72. § 21.3. Helsinki: Finn Lectura, 1991. ISBN 951-8905-39-8.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä