Lavea väljä etuvokaali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka vastaa suomen kielen kirjainta ä. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sen merkki on [æ]. Tarkkaan ottaen on olemassa vielä väljempi etuvokaali [a], joka kuitenkin useimmissa kielissä on [æ]-äänteen allofoni. Äänteen takainen vastine on suomen a-äänne, joka merkitään kansainvälisesti [ɑ].

Ääntäminen [muokkaa]

Vokaalia [æ] määrittävät seuraavat foneettiset parametrit:

  • Vokaali on etinen, koska kielen korkein kohta on takana.
  • Vokaali on väljä, koska kielen korkein kohta on alhaalla.
  • Vokaali on lavea, koska huulten asento on soikea, ei pyöreä.

Esiintyminen eri kielissä [muokkaa]

Lavea väljä takavokaali [æ] esiintyy vain joissakin kielissä spesifinä foneemina. Sen kirjoitustapa vaihtelee.

  • Suomessa ja virossa [æ] kirjoitetaan ä
  • Ruotsissa [æ] voidaan kirjoittaa ä tai e sanasta riippuen, ja toisaalta kirjain ä voidaan ääntää myös [e]; esim. erkänna ääntyy /ærtʃenna/
  • Norjassa ja tanskassa se kirjoitetaan æ, norjassa usein myös e. Norjassa äänne on tyypillisesti hiukan keskisempi kuin suomessa, paitsi diftongissa /æi/.
  • Englannissa kirjain a ääntyy toisinaan [æ], esim hat

Monissa kielissä, esimerkiksi ranskan ja saksan kielissä, esiintyy suomen /æ/- ja /e/- äänteiden väliin sijoittuva lavea puoliväljä etuvokaali [ɛ].


Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) - vokaalit
etuvokaali keskivokaali takavokaali
lavea pyöreä lavea pyöreä lavea pyöreä
suppea i y ɨ ʉ ɯ u
ɪ ʏ ʊ
puolisuppea e ø ɘ ɤ o
- - -
puoliväljä ɛ œ - ʌ ɔ
väljä æ ɑ -
a


Lähteet [muokkaa]

Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet, s. 35-42. Juva: WSOY, 1981.

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.