Yhdyssana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä. Tavanomainen yhdyssana, kuten kirjakauppa, koostuu perusosasta (kauppa) ja määriteosasta (kirja). Lisäksi on olemassa rinnasteisia yhdyssanoja, kuten suomalais-ruotsalainen, joissa osat ovat samanarvoisia.

Yhdyssanat eivät ole kaikissa kielissä yhtä yleisiä. Joissakin kielissä, kuten englannissa ja ranskassa, luodaan yleisemmin sanaliittoja kuin yhdyssanoja (suom. kirjoituskone, ransk. machine à écrire). Suomen kieli muistuttaa tässä suhteessa enemmän saksaa ja ruotsia kuin englantia tai ranskaa.

Viron kielessä yhdyssanojen määriteosa on hyvin yleisesti genetiivissä (esimerkiksi päevakava ’päiväohjelma’, ei ”päevkava”)

Yhdyssanat suomen kielessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielessä voidaan muodostaa uusia yhdyssanoja loputtomasti. Yhdyssanat voivat myös olla moniosaisia (vuorotyötuntilistakansio), mutta tekstin luettavuuden helpottamiseksi liian pitkät yhdyssanat suositetaan jaettavaksi (kansio vuorotyötuntilistoille, vuorotyötuntilistojen kansio tms.).

Yhdyssanan alkuosa on tavallisimmin nominatiivissa tai genetiivissä. Joistakin sanoista, erityisesti kaikista -nen-loppuisista sanoista sekä muutamista lukusanoista käytetään kuitenkin erityistä yhdyssanamuotoa silloin kun ne esiintyvät yhdys­sanan alkuosana, esimerkiksi ihminen > ihmiskunta, kolme > kolmiosainen.

Joissakin vanhoissa yhdyssanoissa taipuvat sekä perusosa että määriteosa: Uusikaupunki : Uudessakaupungissa, omatunto : omalletunnolleen, vanhapiika : vanhojapiikoja. Tältä osin sukunimien ja paikannimien taivutus eroaa: Isoaho : Isolla-aholla (paikannimi) mutta Isoaho : Isoaholla (sukunimi).

Suomen kielessä paikannimet kirjoitetaan pääsääntöisesti yhteen: Calais’nsalmi, Keltainenmeri, Tyynimeri (mutta Tyyni valtameri). Sama koskee kasvi- ja eläinlajeja: amerikankettukoira, valkopäämerikotka.

Se, kirjoitetaanko jotkin sanat yhteen vai erilleen, voi joskus huomattavasti vaikuttaa merkitykseen. Esim. äidinkieli on kieli, jonka ihminen on oppinut ensimmäisenä, ja tämä sana perustuu siihen, että lähes kaikilla tuo kieli on opittu ensisijaisesti äidiltä. Sen sijaan äidin kieli voi tarkoittaa mitä tahansa äidin puhumaa kieltä. Kävin juurihoidossa ei tarkoita samaa kuin kävin juuri hoidossa. Nuoren miehen asunto on tietyn ikävuosiltaan nuoren miehen asunto, mutta nuorenmiehen asunto tietyn nuorenmiehen eli naimattoman miehen asunto ja nuorenmiehenasunto on naimattomalle miehelle tyypillinen asunto.

Yhdyssanan tunnistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitetun suomen kielen yhdyssanavirheet johtuvat muun muassa englannin kielen vaikutuksesta.lähde? Yhdyssanan voi erottaa sanaliitosta muutaman perussäännön avulla.

  • Puhutussa kielessä vain yhdyssanan ensimmäisellä osalla on pääpaino, muilla osilla sivupaino. Sanaliiton osat taas lausutaan yhtä painokkaina.
  • Yhdyssanan osien keskelle ei voi lisätä tarkentavaa määritettä. Esimerkiksi yhdyssanan talonpoika osien väliin ei voi lisätä adjektiivia, mutta eri asiaa merkitsevän sanaliiton talon poika osien väliin voidaan: talon vanhin poika.
  • Omistusliite tulee mieluummin yhdyssanan kuin sanaliiton loppuun: minun ruumiinvoimani mutta minun ruumiini voimat, meidän talonmiehemme mutta meidän talomme mies (ei mieluusti ”minun ruumiin voimani”, ”meidän talon miehemme”).
  • Jos ilmauksen alkuosa on perusmuotoinen substantiivi, kyseessä on yleensä yhdyssana: hygieniatarvike, syntymäpäiväkakku, lentokonemekaanikko.
  • Jos ilmauksen alkuosa on erisnimi ja jälkimmäinen on sitä määrittävä substantiivi, kyseessä on yhdyssana: Markus-setä, Nokia-matkapuhelin.
  • Jos ilmauksen alkuosa on genetiivissä tai se on adjektiivi, on ilmaus yhdyssana vain jos sillä on vakiintunut merkitys, joka on toinen kuin vastaavan sanaliiton merkitys. Esimerkiksi sanalla talonmies on eri merkitys kuin sanaliitolla talon mies. Toinen esimerkki tästä on ilmastonmuutos.
  • Jos ilmauksen alkuosa ei esiinny itsenäisenä sanana, ilmaus on yhdyssana: ihmisuhri, naistutkimus, epäjärjestys, uutislähetys.
  • Kielten nimet ja oppiarvot ovat sanaliittoja: suomen kieli, filosofian maisteri.

Yhdyssanojen oikeinkirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdyssanat kirjoitetaan pääsääntöisesti yhteen ilman välilyöntiä tai yhdysmerkkiä. Sääntöön on muutamia poikkeuksia:

  • Jos alkuosan lopussa ja loppuosan alussa on sama vokaali, osien väliin tulee yhdysmerkki: linja-auto.
  • Rinnasteisen yhdyssanan osien väliin tulee yhdysmerkki: parturi-kampaamo.
  • Jos yhdyssanan osa on erisnimi, se erotetaan muista osista yhdysmerkillä: Markus-setä, Windows-käyttöjärjestelmä, Etelä-Jemen, natsi-Saksa.
  • Paikannimiin ei kuitenkaan kirjoiteta yhdysmerkkiä: Amazonjoki, Olymposvuori.
  • Numerot, kirjaimet, lyhenteet ja muut vastaavat erotetaan yhdysmerkillä: 50-vuotisjuhla, C-vitamiini.
  • Yhdysmerkkiä voidaan käyttää selvyyden vuoksi silloin kun yhdyssanan osa on vierassana tai muuten outo tai harvinainen: rock-musiikki, euribor-korko.
  • Jos yhdyssanan osana on sanaliitto, se erotetaan yhdysmerkillä ja lisäksi muun osan ja sanaliiton väliin jätetään välilyönti: Rolling Stones -yhtye, avaimet käteen -toimitus, Pohjois- São Tomé ja Príncipe. Yhdysmerkkiä ei eroteta sanasta, johon se on liitetty: Rolling Stones -yhtye.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesikansa, Jouko: ”Yhdyssanat”, Nykysuomen sanavarat, s. 213–258. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-10969-X.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.