Lieksan keskustaajama
| Lieksan keskustaajama | |
|---|---|
  Lieksan keskustaajama |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Pohjois-Karjala |
| Kunta | Lieksa |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 15,23 km2 km² |
| Väkiluku (2020) | 6 739 |
| – Väestötiheys | 442,5 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2020 mukaiset.[1]
|
|
Lieksan keskustaajama on Lieksan kaupungin keskustaajama, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan pohjoisosassa.[2][3][4][5] Se sijaitsee Venäjän Repolan Lieksajärvestä alkunsa saavan Lieksanjoen suun ja Pielisen itärannan seudulla.[4][3][5]
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan Lieksan keskustaajaman pinta-ala oli 15,23 neliökilometriä ja väkiluku 6 739 vuoden 2020 lopussa.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnan tai kunnanosien rajauksesta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lieksa esiintyy kirjallisessa aineistossa paikannimenä vuonna 1500 (Leksa),[5][4] 1590 (Lexa), 1618 (Lexa) ja 1631 (Lexa By).[5]
Kylän alkuvaiheessa vuonna 1500 Lieksanjoen suulle kirjattiin kuusi asukasta. Vesiväylien äärellä sijainnut asuinpaikka houkutteli uudisasukkaita jo keskiajalla. [5] Lieksaan perustettiin jonkin aikaa myöhemmin kaikki Pielisen rantakylät käsittänyt kappeli. Yhteisö itsenäistyi 1600-luvun alussa Pielisjärven kirkko- ja hallintopitäjäksi. Tuolloin alueeseen kuului nykyisen Lieksan pääkylän lisäksi Viensuun, Viekin, Nurmijärven, Pankajärven ja Ruunaan kylät, sekä lähiseudulta Nurmes, Haapakylä, Juuka, ja Vuokko. Kenraalikuvernööri Pietari Brahen tutustumismatkan jälkeen, Pielisjärvi erotettiin 1639 omaksi seurakunnakseen. Seurakunnan ensimmäinen kirkko nousi Nurmekseen, ja vuonna 1651 rakennettiin Lieksan kirkko, josta tuli myös seurakunnan kirkkoherran kotipaikka. Brahean kaupunki perustettiin 1652 Lieksanjoen rannalle Kirkkosaaren lounaiskärkeen. Vaikka kaupunkia kohtasi tuho (kaupunki poltettiin) 1656 ruptuurisodassa, Brahea rakennettiin uudelleen. Asukasluku kohosi ehkä 500:aan ja kaupunkiin perustettiin Pohjois-Karjalan ensimmäinen koulu. Käkisalmen maaherra Piper kuitenkin lakkautti tarpeettomana pitämänsä kaupungin jo vuonna 1683.[4]
Pielisjärven kirkonkylä eli Lieksa pysyi kuitenkin tärkeänä kauppapaikkana ja liikekeskuksena. Vuonna 1915 se muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.[6] Vuonna 1936 se erotettiin Pielisjärvestä eri kuntana olevaksi kauppalaksi.[7] Vuoden 1973 alussa Lieksa muutettiin kaupungiksi, ja samalla siihen liitettiin koko Pielisjärven kunta.[7]
Nykyinen Lieksan kirkko (1982) on Reima ja Raili Pietilän suunnittelema.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2020 (valitaan väkiluku 31.12. (2020) ja taajamaksi Lieksan kt.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 19.8.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lieksa (myös MML:n Nimistön tietokortti: Lieksa. Kaupunkialue tai taajama) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 19.8.2022.
- ↑ a b Lieksa Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 19.8.2022.
- ↑ a b c d e Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 19 elokuuta 2022), Lieksa , s. 337-244 (Osa 4: Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala)
- ↑ a b c d e Alpo Räisänen (AR): Lieksa (s. 234-235) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 19.8.2022.
- ↑ ”Lieksa”, Iso tietosanakirja, 7. osa (Koulu–Lokit), palsta 1147. Otava, 1934.
- ↑ a b ”Lieksa”, Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn), s. 2293. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7.
