Mansikkakosken ratasilta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo yhdistetystä rautatie- ja maantiesillasta. Uudemmasta maantiesillasta kertoo artikkeli Mansikkakosken silta.
Mansikkakosken vanha ratasilta
Silta joulukuussa 2010.
Silta joulukuussa 2010.
Ajokaistoja 2
Raiteita 1
Ylittää Vuoksi
Sijainti Imatra
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Siltatyyppi teräksinen ristikkosilta kolmessa keskiaukossa, reuna-aukoissa levypalkit
Pisin jänneväli 48 m
Leveys 4,5 m
Korkeusrajoitus sillalla 3 m
Avattu liikenteelle 1933
Koordinaatit 61°11′50″N, 028°46′47″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mansikkakosken ratasilta (myös Mansikkakosken vanha silta ja Mansikkalan vanha silta) on Vuoksen ylittävä yhdistetty rata- ja maantiesilta Imatralla. Silta rakennettiin vuosina 1932–1933 uudelle Karjalan radalle[1] ja sen alatasolla kulki valtatie 6:n liikenne vuoteen 1973 asti.[2]

Ratasillan sijainti ratakilometrijärjestelmässä on km 324+0183.[3]

Rautatieliikenteen siirryttyä uudelle sillalle juhannuksena 2021 jää vanha silta Imatran kaupungin omistukseen jalankulku- ja autoliikenteen käyttöön.[4][5].

Sillan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana uuden Karjalan radan suunnittelutöitä Rautatiehallitus pyysi sillan rakentamiselle lupaa Viipurin lääninhallituksella, jonka päätös 28. kesäkuuta 1931 oli siltaa puoltava, vaikka paikallinen teollisuus sitä voimakkaasti vastustikin. Päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka myös puolsi siltaa lopullisessa päätöksessään 15. joulukuuta 1933. Kyseisellä kohdalla joen pohja oli karikkoa, jonka katsottiin pohjaolosuhteiltaan sopivan siltapaikaksi. Alun perin Mansikkakoskeen piti tulla silta, jossa on kolme 48 m:n ristikkojännettä ja päissä 10 metrin levypalkkisillat. Länsipäässä tehtiin kuitenkin muutos ja levypalkkeja rakennettiinkin kolme. Syynä muutokselle oli todennäköisesti se, että ratapenger saatiin kauemmaksi kosken rannasta. Rakennustöiden valmistuessa sillassa havaittiin tarkastuksissa paljon löysiä niittejä. Yhteensä 3 300 niittiä hylättiin ja määrättiin uudelleen niitattavaksi. Niittien korjaustyö hyväksyttiin 16. marraskuuta 1933 ja 22. marraskuuta 1933 suoritettiin koekuormitus sillalla ratapölkkylastissa olleella junalla. Vuonna 1950 asennettiin siltaan viemäri- ja vesijohtoja suojalaatikkoineen, jotka 1970-luvulla siirrettiin maantiekannen alle ja vuonna 1983 ristikkosillan alapaarteeseen kiinnitettiin paineviemäri. Vuonna 1960 rakennettiin siltaan erilliset ristikon ulkopuoliset kävelyulokkeet, joista toista uloketta levennettiin myöhemmin alkuperäisestä 1,5 metristä 2,5 metriin.[6]

Sillasta muodostui maantieliikenteen lisääntyessä pullonkaula ja valtatielle valmistuikin vuonna 1973 uusi Mansikkakosken maantiesilta[2], jolloin entinen silta jäi katuliikenteen käyttöön.

Sillan rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi ja vanha ratasilta heinäkuussa 2021 rautatieliikenteen jo siirryttyä uudelle sillalle.

Silta on 7-aukkoinen.[7] Kolme keskimmäistä aukkoa ovat kaksikerroksisella osuudella ja pituudeltaan 48 metriä. Niiden kantavana rakenteena ovat teräsristikot. Reuna-aukoissa sillan päissä rata kulkee sillan tuloteiden yli, näissä on kantavana rakenteena teräslevystä niitatut palkit.[8] Ratasillan reuna-aukkojen jännevälit ovat sillan länsipäässä 9,5 + 9,5 + 14 metriä, itäpäässä levypalkkikannatteisen osuuden jänneväli on 13 metriä. Sillan ajoradan hyötyleveys on noin 4,5 metriä eli sille mahtuu hädin tuskin kaksi ajokaistaa. Alatasolla on myös korkeusrajoitus kolme metriä.[2]

Sillan kunto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikennevirasto tarkastaa siltojaan säännöllisesti. Vuonna 2012 Mansikkakosken ratasiltaan tehtiin erikoistarkastus. Tarkastuksen lopputuloksena oli, että sillan korroosiovauriot eivät aiheuta ongelmia sillan kantavuuden suhteen, ne toki on korjattava ja muistitiedon mukaan viimeksi 1970-luvulla maalattu silta kaipaa uutta maalausta.[9][10] Silta päätyi kuitenkin erityistarkkailuun, jolloin sen kunto tarkastetaan kahdesti vuodessa. Kesällä 2013 siltaan tehtiin niittiliitoskorjauksia ja korroosiokorjauksetkin olivat harkinnassa. Sillan korjausaikataulua viivästyttää Lappeenranta–Imatra-välille suunniteltu kaksoisraide. Jos se toteutuu, Mansikkakosken ratasilta jäisi ajoneuvo- ja kevyelle liikenteelle. Sillan maalauksen ja korjausten toteutusajankohta riippuu kaksoisraiteen toteutusaikataulusta. [11]

Vuoden 2016 heinäkuun alusta lukien bussien liikennöinti sillalla loppuu. Syynä on sillan kapeudesta johtuneet ongelmat, linja-auto vaikuttaa täyttävän lähes koko sillan. Sillan päihin on harkittu myös liikennevaloja, mutta toistaiseksi niitä ei toteuteta.[12] Myös sillan kaiteet ovat puhuttaneet imatralaisia: sillan metallikaiteita pidetään vaarallisina autojen kyljille ja ajorataa reunustamaan kaivataan takaisin puisia reunaparruja. Imatran kaupungin edustajien mukaan metallikaiteinen silta on kuitenkin itse asiassa leveämpi kuin puuparruilla rajattu. Joka tapauksessa jollain keinolla pitää estää autoja kolhimasta sillan rakenteita.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aitta, Seppo (vast.toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aitta, 2004, s. 184
  2. a b c Aitta, 2004, s. 225
  3. Kiuru, Tiina: Akselipainon noston tekniset edellytykset ja niiden soveltuminen Luumäki-Imatra -rataosuudelle, s. Liite 4. Ratahallintokeskusksen julkaisuja A 1/ 2007. Ratahallintokeskus, 2007. ISBN 978-952-445-177-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.12.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Luumäki–Imatra-ratahanke: juhannuksen rataliikennekatkossa tehtävät työt epressi.com. 21.6.2021. Väylävirasto. Viitattu 31.7.2021.
  5. Ville Viljonen: 230 metriä pitkän rautatiesillan rakennustyöt alkoivat Imatralla Yle.fi, uutiset. 16.2.2019.
  6. Wuorenjuuri, Janne: Siltojen tarinoita – Mansikkakosken ratasilta. Rautatietekniikka, 2014, nro 4, s. 56–58.
  7. Salonen, Torsti: Suomen sillat (Valikosta: Kunnittain > Imatra > Mansikkakosken silta) Torsti Salonen. Arkistoitu 28.4.2015. Viitattu 28.12.2014.
  8. Aitta, 2004, s. 185
  9. Väisänen, Riitta: Mansikkalan siltavanhus tarkastetaan läpikotaisin 18.10.2012. Yle. Viitattu 28.12.2014.
  10. Kaipainen, Minna: Mansikkalan silta on turvallinen 5.12.2012. Yle. Viitattu 28.12.2014.
  11. Kaipainen, Minna: Mansikkalan silta erityistarkkailuun 7.1.2013. Yle. Viitattu 28.12.2014.
  12. Bussit pois Mansikkalan vanhalta sillalta Imatralla Uutisvuoksi. 12.11.2014. Sanoma Lehtimedia Oy. Arkistoitu 28.12.2014. Viitattu 28.12.2014.
  13. Rautanen, Heli: Mansikkalan silta taas syynissä Uutisvuoksi. 8.8.2012. Sanoma Lehtimedia Oy. Arkistoitu 28.12.2014. Viitattu 28.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]