Karting

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartingauto vuodelta 1960.

Karting eli mikroautoilu on autourheilulaji, jota ajetaan niin harraste- kuin ammattilaistasollakin. Kartingauto on yksinkertainen yksipaikkainen putkirunkoinen, jousittamaton auto, jossa on jäykkä taka-akseli. Suurin osa F1-kuljettajista on aloittanut uransa juuri kartingin parissa.

Luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karting aloitetaan usein noin 7-9-vuotiaana. Kaikki suomalaiset F1-kuljettajat ovat aloittaneet kartingista.

Kartingissa kilpailemisen voi aloittaa 7-vuotiaana Cadet-luokassa. Cadet-luokan autossa on 60-kuutioinen moottori ja vapaakytkin.

9-vuotiaana noustaan Pikku-Miniin eli Harrastaja 85 -luokkaan, jossa on 85-kuutioinen suoravetoinen moottori. Koska autossa ei ole kytkintä, se käynnistyy kun sitä työnnettään ja sammuu pysäytettäessä. Nämä ovat harrastajaluokkia, joissa kilpaillaan vain alueellisesti ja seurojen sisällä.

Pikku-Ministä noustaan Raket junior-luokkaan, joka on ensimmäinen kansallinen luokka. Raket juniorissa on sama moottori kuin Harrajassa, mutta Raketista on poistettu imuaukon kuristin ja auton ja kuljettajan yhteinen minimpaino on korkeampi. Poiketen Ministä, Raket-luokissa saa säätää kaasutinta ajon aikana kaasuttimen yläruuvilla, jonka avulla voidaan säätää polttoaineen ja ilman sekoitusta. Raket juniorista voi päästä nousupisteiden (ensimmäinen vuosi 10 p. toinen vuosi 15p.) avulla Raket-luokkaan.

Cadet-luokassa auton ja kuljettajan on painettava yhteensä vähintään 85 kg, Pikku-Minissä sekä Minissä 100 kg ja Raket-luokassa 110 kg.

Karting kilpailun lähtö.

Jos kuljettaja ei Raket-iässään (12–16-vuotiaana) pääse nousemaan yleiseen luokkaan, siirtyy hän Yamaha junioriluokkaan (alaikäraja 13 vuotta) keräämään nousupisteitä. Yamaha junioriluokan jälkeen kuljettaja siirtyy Yamahan yleiseen luokkaan samoilla perusteilla kuin Raket junioriluokasta Raket yleisluokkaan. Mikäli kuljettaja on saavuttanut yleiseen luokkaan vaadittavat pisteet jo Raketluokassa, pääsee hän myös Yamahassa suoraan yleiseen luokkaan.

Kansainvälisiin luokkiin (KF ja KZ luokat) vaaditaan kv-lisenssi, joka vodaan lunastaa samoilla ehdoilla kuin kansallisen lisenssin.

Aloittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karting-harrastus kannattaa aloittaa liittymällä paikalliseen seuraan, joita on lähes jokaisella paikkakunnilla. Harrastukseen liittyy monta osa-aluetta, ja sekä kuljettajalle että huoltajalle/mekaanikolle riittää oppimista moneksi vuodeksi.

Yksin aloitettaessa joutuu kantapään kautta tekemään kaikki aloittelijan virheet, vaikka olisikin kokemusta muista moottoriurheilulajeista. Useimpien ensimmäinen auto on käytetty. Suomessa seuratoiminta on poikkeuksellisen aktiivista, ja se on loputon tiedonlähde aloittelevalle mutta myös kokeneelle kuljettajalle ja huoltajalle/mekaanikolle. Seurat tarjoavat myös usein omia karting-autojaan vuokrattavaksi lähinnä kokeilua varten.

Sekä ajamisen oppiminen, että karting eli auton huoltamisen ja säätämisen oppiminen ovat molemmat ehtoja kilpailumenestykselle.

Espoon Bembölen FK-rata on suomen vanhin asvaltoitu ulkokartingrata.

Kartingauton huoltoa

Sisäkarting[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoradoilla ajettava karting on suurelta osalta myös auton huoltoa ja laittoa. Sisähalleissa ajetaan käytännössä hallin omistajan vuokra-autoilla, jolloin tehtävänä on vain ajaminen. Usein uudet kartingharrastajat saavat ensikosketuksensa lajiin hallikartingista. Ulkoradat ovat yleensä voittoa tavoittelemattomien seurojen ja yhdistysten hallussa. Sisähallikarting on liiketoimintaa ja radat ovat yritysten omistamia.

Ulkoradoilla ajavat ja menestyneet kuljettajat jakautuvat kahteen ryhmään: osa ei arvosta sisähallikartingia ja pitää sitä vain liiketoimintana, kun taas toiset osallistuvat aktiivisesti sisähallikilpailuihin ja hakevat talvisin tuntumaa ajamiseen sisähalliradoilta. Niinpä sisähalliratojen harrastajakilpailuissa on usein poikkeuksellisen kova taso, kun jopa kansainvälisen tason kuljettajat ovat samalla viivalla paikallisten harrastajien kanssa.

Numeroiden ja kilpien värit luokittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cadet: mustat numerot, valkoinen pohja
  • Pikku-Mini: mustat numerot, valkoinen pohja
  • Micro: valkeat numerot, punainen pohja
  • Raket jr: keltaiset numerot, vihreä pohja
  • Raket: valkoiset numerot, vihreä pohja
  • KF6: mustat numerot, keltainen pohja
  • TAG: mustat numerot, keltainen pohja
  • Yamaha Jr: keltaiset alleviivatut numerot, sininen pohja
  • Yamaha: keltaiset numerot, sininen pohja
  • Rotax Junior Max: mustat numerot, keltainen pohja
  • Rotax Max: mustat numerot, keltainen pohja
  • Rotax Max Master: valkoiset numerot, musta pohja
  • Rotax DD2: mustat numerot, keltainen pohja
  • KF3: mustat numerot, keltainen pohja
  • KF2: mustat numerot, keltainen pohja
  • Super KF: mustat numerot, keltainen pohja
  • KZ2: mustat numerot, keltainen pohja
  • KZ1: mustat numerot, keltainen pohja
  • F250: mustat numerot, keltainen pohja
  • KF5: mustat numerot, punainen pohja
  • Raket120: mustat numerot tai kirjaimet, keltainen tai valkoinen pohja (riippuen ajettavasta sarjasta)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]