Sebastian Vettel
| Sebastian Vettel | |
|---|---|
|
|
|
| Formula 1 -ura | |
| Kansalaisuus |  Saksa |
| Auton numero | 1 |
| Nykyinen talli | Red Bull (2009–) |
| Entiset tallit | BMW Sauber (2007) Toro Rosso (2007–2008) |
| Kilpailuja | 105 |
| Maailmanmestaruuksia | 3 (2010, 2011, 2012) |
| Pisteitä | 1 131 |
| Voittoja | 28 |
| Palkintosijoja | 49 |
| Paalupaikkoja | 38 |
| Nopeimpia kierroksia | 17 |
| Ensimmäinen Grand Prix | Yhdysvaltain GP 2007 |
| Ensimmäinen voitto | Italian GP 2008 |
| Viimeisin voitto | Bahrainin GP 2013 |
| Sijoitus kaudella 2012 | 1. (281 p.) |
Sebastian Vettel (s. 3. heinäkuuta 1987 Heppenheim, Hessen, Saksa) on saksalainen autourheilija ja Formula 1 -sarjan kolminkertainen maailmanmestari vuosilta 2010, 2011 ja 2012. Hän ajaa tällä hetkellä Formula 1:n Red Bull -tallissa.
Vettel aloitti F1-uransa BMW Sauberin kolmoskuljettajana kauden 2006 Turkin GP:stä kauden 2007 Euroopan GP:hen. Hänestä tuli tuolloin nuorin GP-viikonloppuun osallistunut kuljettaja 19 vuoden ja 53 päivän iässä. Mediakohu nousi Saksan mediassa, kun saksalaiskuljettaja ajoi perjantaiharjoituksen parhaan kierrosajan ensimmäisissä harjoituksissaan Turkissa. Tämän jälkeen hän pääsi loppukaudeksi 2007 Toro Rosson kuljettajaksi. Kaudella 2008 nuori saksalainen saavutti uransa sekä tallinsa historian ensimmäisen voiton ja paalupaikan. Kaudeksi 2009 Vettel siirtyi Red Bull-talliin ja sijoittui toiseksi. Kaudella 2010 hän ajoi kymmenen paalupaikkaa ja voitti sarjan maailmanmestaruuden, jonka hän varmisti kauden viimeisessä kilpailussa pahimpien uhkaajien tehtyä virheitä kisataktiikoissaan. Kaudella 2011 Vettel oli ylivoimainen ja varmisti mestaruutensa jo neljä kilpailua ennen kauden päättymistä. Kaudella 2012 Vettel voitti uransa kolmannen maailmanmestaruuden kolmella pisteellä ennen Fernando Alonsoa. Ainoastaan Juan Manuel Fangio ja Michael Schumacher olivat ennen tätä pystyneet voittamaan kolme mestaruutta peräkkäin.
Vettel on siitä poikkeava F1-kuljettaja, että häneltä puuttuu henkilökohtainen manageri, koska hän on kuulunut koko uransa ajan Red Bull Junior Teamiin.[1]
Tallipäälliköt äänestivät Vettelin parhaaksi kuljettajaksi Autosport-lehden vuoden 2009 kauden päätteeksi järjestämässä äänestyksessä, vaikka hän jäi MM-sarjassa toiseksi.[2] Vettel pitää hallussaan useita nuoruus-ennätyksiä F1-sarjassa. Hän on nuorin pisteille ajanut kuljettaja, paalupaikalle ajanut kuljettaja, osakilpailuvoittaja ja maailmanmestari.
Sisällysluettelo |
Varhainen ura [muokkaa]
Vettel aloitti kartingin vuonna 1995 ja voitti vuonna 2004 Saksan BMW-sarjan mestaruuden 18 voitolla 20 kilpailusta. Vuonna 2005 hän ajoi Formula kolmosten Eurosarjaa, jossa hän sijoittui viidenneksi saavuttamatta voittoja. Sittemmin hän testasi Williamsin F1-autoa. Vuonna 2006 Vettel oli Eurosarjan toinen häviten sarjan mestaruuden Paul di Restalle.
Ura Formula 1 -ajajana [muokkaa]
BMW Sauber (2006-2007) [muokkaa]
Sebastian Vettel sai vuonna 2006 paikan BMW Sauberin kolmoskuljettajaksi, tallin kolmoskuskin Robert Kubican noustua kilpakuljettajaksi. Kubican loukkaannuttua vuoden 2007 Kanadan GP:ssä Vettel sai mahdollisuuden paikata häntä seuraavassa kisassa Yhdysvalloissa, jossa hän sijoittui uransa ensimmäisessä kilpailussaan kahdeksanneksi ja sai heti yhden MM-pisteen, mikä teki hänestä kaikkien aikojen nuorimman pisteille ajaneen kuljettajan.[3] Edellinen ennätys oli Jenson Buttonin hallussa.
Toro Rosso (2007-2008) [muokkaa]
2007 [muokkaa]
Kaudella 2007 Vettel korvasi Scott Speedin Toro Rossolla Unkarin Grand Prix'sta lähtien, kun tämä sai potkut tallista.[4] Vettel onnistui ajamaan hyviä tuloksia autolla ja johti ensimmäistä kertaa urallaan kilpailua Japanin GP:ssä ollen kaikkien aikojen nuorin F1-kisaa johtanut kuljettaja. Vettel keskeytti kilpailun kolmannelta sijalta osuttuaan Mark Webberin perään ajettaessa turva-auton takana. Kauden toiseksi viimeisessä kilpailussa Kiinassa hän kuitenkin yllätti kaikki ajamalla sateisessa kilpailussa neljänneksi, lähdettyään kisaan sijalta 17, mikä oli vielä silloin sekä Vettelin F1-uran että Toro Rosson historian paras sijoitus.[5]
2008 [muokkaa]
Vettel ajoi Toro Rossoa myös kaudella 2008. Hänen alkukauttaan vaivasivat keskeytykset, mutta sen jälkeen hän kykeni ajamaan pisteille tasaisesti. Sateisessa Italian GP:ssä Toro Rosso onnistui aika-ajoissa hyvin, kun Vettel ajoi paalulle ja hänen talliparinsa Sebastian Bourdais ajoi neljänteen ruutuun. Kyseessä oli Toro Rosson historian ensimmäinen paalupaikka. Itse kilpailussa Vettel ajoi kärjessä koko kilpailun ajan ja Italian GP 2008 päättyikin lopulta hänen ylivoimaiseen voittoonsa. Vettel otti itselleen ja tallilleen ensimmäisen voiton F1-historian nuorimpana kuljettajana.[6]
Red Bull (2009-) [muokkaa]
2009 [muokkaa]
Kaudeksi 2009 Vettel nousi David Coulthardin paikalle Red Bull -tallissa.[7] Australian avauskisassa Vettel jäi pisteittä, samoin kuin Malesian GP:ssä. Kauden kolmannessa kisassa sateisessa Kiinan GP:ssä Vettel ajoi uransa toiseen voittoon. Hänen tallikaverinsa Mark Webber varmisti kaksoisvoiton.
Bahrainissa hän oli toinen ja Espanjassa hän oli neljäs. Monacon Gp:ssä hän kolaroi kaiteeseen ja keskeytti. Turkin Gp:ssä Hän oli jälleen palkintopallilla kolmantena.
Britanniassa Vettel ajoi kauden toiseen voittoonsa ja supisti piste-eroa MM-sarjan kärkimieheen Jenson Buttoniin. Hänen voittonsa Britanniassa oli hänen koko uransa kolmas ja ensimmäinen ei-sadekisan voitto. Saksassa Vettel oli toinen. Unkarin Grand Prixssa Vettel joutui keskeyttämään ja häntä tasaisemmin ajanut tallikaveri Mark Webber nousi Vettelin edelle toiseksi kuljettajien MM-taulukossa.Vettel kuitenkin nousi Mark Webberin edelle kuljettajien MM-taulukossa Unkarin keskeytyksen jälkeen. Red Bull oli yksi kauden nopeimpia autoja loppukaudesta yhdessä McLarenin kanssa ja Vettel taisteli jopa maailmanmestaruudesta kaudella 2009. Japanin voitto valoi uskoa Vettelin loppukiriin, kun kaksi osakilpailua oli jäljellä ja 16 pisteen takaa-ajoasema MM-sarjaa johtavaan Jenson Buttoniin nähden. Brasiliassa Vettel menetti otteensa maailmanmestaruuteen jo aika-ajossa, kun olosuhteet olivat todella karmeat. Jos Vettel olisi sijoittunut Brasiliassa toiseksi Jenson Buttonin epäonnistuttua, hän olisi siirtänyt kauden ratkaisun Abu Dhabiin. Näin ei kuitenkaan käynyt: Vettel oli maalissa neljäs ja Button viides, joka riitti varmistamaan Buttonille maailmanmestaruuden, kun yksi kilpailu oli ajamatta. Pientä lohtua Sebastian Vettelin kauteen toi päätöskisan voitto Abu Dhabissa ja kuljettajien MM-sarjan hopea.
2010 [muokkaa]
Kaudelle 2010 Vettel lähti yhtenä ennakkosuosikeista. Hän aloittikin kauden vahvasti Bahrainin GP:ssä ottamalla paalupaikan, mutta Red Bullin auton teknisten vikojen takia hän jäi kilpailun lopputuloksissa neljänneksi. Myös kauden toisessa kilpailussa Australiassa hän ajoi paalupaikan uudella rataennätyksellä, mutta auton mutterin kiinnityksen aiheuttama ulosajo vei tällä kertaa mahdollisuudet voittoon. Malesiassa Vettel ei yltänyt paaluun, mutta ajoi kisassa sitäkin paremmin, startissa kärkeen ja ylivoimainen voitto sekä paikka jaetulla kakkosijalla MM-taulukossa. Seuraavan kerran Vettel ajoi voittoon Euroopan GP:ssä. Turkin kilpailussa Vettel kolaroi Webberin kanssa ja joutui keskeyttämään. Vettel syytti kolarin jälkeen Webberiä tilanteesta. Belgian kilpailussa Vettel kolaroi Buttonin kanssa ja putosi sijalle 15. Japanin kilpailussa Vettel ajoi ylivoimaiseen voittoon. Korean kilpailussa Vettel joutui keskeyttämään moottoririkkoon johtoasemasta 10 kierrosta ennen loppua. Brasilian GP:ssä Vettel ajoi jälleen voittoon vaikka tallin toinen kuljettaja Webber oli ennen kilpailua pisteissä Vetteliä edellä. Abu Dhabin osakilpailussa Vettel otti toisen peräkkäisen voiton ja varmisti uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden Fernando Alonson jäätyä hitaampien autojen taakse jumiin kilpailun alusta lähtien. Hänestä tuli siten koko F1-historian nuorin maailmanmestari neljän pisteen erolla MM-sarjassa toiseksi tulleeseen Alonsoon nähden.
2011 [muokkaa]
Kausi 2011 oli täydellistä Red Bullin ja Sebastian Vettelin hallintaa. Vettel aloitti kauden 2011 vahvasti ajamalla paalupaikalta voittoon sekä Australian GP:ssä että Malesian GP:ssä. Vettel lähti paalulta myös Kiinan GP:een, mutta sijoittui kilpailussa toiseksi McLarenin Lewis Hamiltonin viedessä voiton. Turkin GP:ssä Vettel ajoi jälleen paalulta voittoon. Espanjan GP:ssä Vettelin viiden kilpailun mittainen paalupaikkaputki loppui, kun tallikaveri Mark Webber ajoi paalulle. Vettel lähti kilpailuun toisesta ruudusta ja voitti jälleen. Monacon GP:n hän voitti paalulta. Sateisessa Kanadan GP:ssä Vettel lähti paalupaikalta ja johti kilpailua, kunnes ajovirhe viimeisellä kierroksella pudotti saksalaisen toiseksi ja McLarenin Jenson Button kykeni katkaisemaan Vettelin kolmen perättäisen kilpailun voittoputken. Euroopan GP:ssä Vettel ajoi jälleen voittoon ja teki samalla hattutempun, eli otti samasta kilpailusta paalupaikan, kisan nopeimman kierroksen ja voiton. Britannian GP:ssä Vettel lähti kakkosruudusta ja nousi lähdössä tallikaverinsa Webberin ohi kilpailun kärkeen. Varikkopysähdyksillä sattunut ongelma pudotti Vettelin toiseksi Ferrarin Fernando Alonson voittaessa kilpailun.
Saksan GP:ssä Vettel sijoittui aika-ajoissa ensimmäistä kertaa kauden aikana eturivin ulkopuolelta ja lähti kilpailuun kolmannesta lähtöruudusta. Vettel sijoittui neljänneksi, jääden ensimmäistä kertaa kauden aikana palkintokorokkeen ulkopuolelle. Unkarin GP:ssä Vettel ajoi jälleen paalulle, mutta sijoittui kilpailussa toiseksi. Belgian GP:ssä Vettel voitti jälleen kilpailun paalulta. Hän toisti tämän myös seuraavissa kilpailuissa Italiassa ja Singaporessa.
Singaporen GP:n jälkeen Vettel oli yhden pisteen päässä toisen maailmanmestaruutensa varmistamisesta. Vettel lähti Japanin GP:een paalulta ja varmisti maailmanmestaruutensa sijoittumalla kolmanneksi. Hänestä tuli samalla kaikkien aikojen nuorin tuplamaailmanmestari. Korean GP:n aika-ajoissa Lewis Hamilton rikkoi Red Bullin 16 kilpailun mittaisen paalupaikkaputken, mutta kilpailussa Vettel ohitti Hamiltonin heti ensimmäisellä kierroksella ja voitti. Intian GP:ssä Vettel ajoi ensimmäisen grand slaminsa, eli ajoi paalupaikalle, voitti kilpailun, johti jokaisen kierroksen ajan ja ajoi nopeimman kierroksen. Hän rikkoi tällä saavutuksella Ayrton Sennan ennätyksen kaikkien aikojen nuorinpana grand slamin tehneenä kuljettajana. Abu Dhabin GP:ssä Vettel otti 14 paalupaikkansa siirtyen Nigel Mansellin rinnalle yhden kauden paalupaikkaennätyksissä. Kilpailu häneltä kuitenkin päättyi rengasrikkoon jo ensimmäisellä kierroksella ja Vettel keskeytti ensimmäisen kerran sitten Korean GP:n 2010 ja jäi myös ensimmäistä kertaa ilman pisteitä kauden aikana.
Brasilian GP:ssä Vettel ajoi 15:n kerran paalupaikalle ja rikkoi Nigel Mansellin yhden kauden paalupaikkaennätyksen. Kilpailussa hän kärsi vaihdelaatikko-ongelmasta, mutta ajoi maaliin toiseksi tallikaverinsa Mark Webberin ottaessa kauden ainoan voittonsa. Vettel keräsi kauden aikana 392 pistettä, mikä on kaikkien aikojen piste-ennätys. Vanhalla pistejärjestelmällä Vettel olisi saavuttanut 161 pistettä, mikä olisi myös ollut ennätys.
2012 [muokkaa]
Kaudella 2012 Vettel lähti jälleen ennakkosuosikkina uuteen kauteen. Vettel jäi kauden avanneessa Australian GP:n aika-ajoissa kuudenteen lähtöruutuun. Kilpailussa Vettel nousi lähdössä neljänneksi ja ajoi lopulta kilpailussa toiseksi häviten kisan voittaneelle Jenson Buttonille. Malesian GP:ssä Vettel jäi viidenteen lähtöruutuun. Hän oli ajamassa sateen värittämässä kilpailussa neljänneksi, kunnes osui Narain Karthikeyanin HRT-autoon ja menetti takarenkaansa. Vettel oli maalissa lopulta yhdestoista ja haukkui Karthikeyania idiootiksi.[8] Kiinan GP:ssä Vettel jäi lähtöruutuun 11 ja jäi samalla ensimmäistä kertaa viimeisen osion ulkopuolelle sitten Brasilian GP:n 2009. Kilpailussa hän oli lopulta viides. Bahrainin GP:ssä Vettel nappasi kauden ensimmäisen paalupaikan. Kilpailussa hän joutui taistelemaan voitosta Kimi Räikkösen kanssa, mutta ajoi lopulta voittoon. Vettel nousi voittonsa myötä MM-sarjan kärkeen. Seuraavassa kilpailussa Espanjassa Vettel sijoittui kuudenneksi saatuaan rangaistuksen DRS:n avaamisesta keltaisten lippujen alueella[9]. Kanadan GP:ssä Vettel ajoi kauden toisen paalupaikkansa. Kilpailussa Vettel jäi kuitenkin neljänneksi. Euroopan GP:ssä Vettel valtasi kauden kolmannen paalupaikkansa. Se oli hänen uransa 33:s paalupaikka, joka nosti hänet Alain Prostin ja Jim Clarkin rinnalle kolmanneksi kaikkien aikojen paalupaikkatilastossa.[10] Kilpailussa Vettel oli matkalla ylivoimaiseen voittoon, kunnes turva-auton jälkeen Vettelin auto hyytyi ja hän joutui keskeyttämään kärkipaikalta. Italian GP:ssä hän sai jälleen rangaistuksen ahdistettuaan Ferrarin Fernando Alonson ulos radalta. Vettel itse sanoi jättäneensä Alonsolle tarpeeksi tilaa.[9]
Singaporen GP:ssä Vettel onnistui monen voitottoman kilpailun jälkeen ajamaan voittoon. Japanin GP:ssä Vettel ajoi paalulta voittoon ja nousi neljän pisteen päähän Fernando Alonsosta. Korean GP:ssä Vettel otti helpon voiton jo kolmannen kerran peräkkäin ja siirtyi pistetilaston kärkeen Alonson oltua kisassa kolmas. Piste-ero Vettelin hyväksi oli Korean jälkeen 215–209.[11] Intian GP:ssä Vettel ajoi jälleen paalulta voittoon. Ensimmäistä kertaa urallaan hän kykeni voittamaan saman kauden aikana neljä perättäistä osakilpailua. Edellisen kerran samaan pystyi Jenson Button kaudella 2009. Abu Dhabin GP:ssä Vettel ajoi kolmanteen lähtöruutuun, mutta hänen suorituksensa hylättiin, koska hän joutui jättämään autonsa radan varteen polttoaineen vähyyden vuoksi. Vettel teki kovan nousun ruudusta 24 ja sijoittui kolmanneksi. Yhdysvaltain GP:ssä Vettel ajoi uransa 100:n osakilpailun. Hän lähti kilpailuun paalupaikalta, mutta joutui antautumaan kilpailussa Lewis Hamiltonille ja jäi toiseksi.
Kauden päättäneessä Brasilian GP:ssä Vettel sijoittui kuudenneksi ja voitti maailmanmestaruuden kolmannen kerran urallaan. Hänen lähin kilpakumppaninsa, Fernando Alonso, sijoittui kilpailussa toiseksi ja jäi Vettelistä kolmen pisteen päähän.[12] Kilpailun jälkeen Alonson talli Ferrari jätti FIA:lle selvityspyynnön kilpailun neljännellä kierroksella tapahtuneesta ohituksesta, jossa Vettel heidän mielestään ohitti Toro Rosso-kuljettaja Jean-Éric Vergnen keltaisten lippujen alueella. Ohituksesta keltaisten lippujen aikana rangaistaan 20 sekunnin aikasakolla, joka olisi pudottanut Vettelin lopputuloksissa kahdeksanneksi ja riittänyt nostamaan Alonson maailmanmestariksi yhdellä pisteellä.[13][14] FIA:n mukaan Vettel ei kuitenkaan rikkonut sääntöjä ohituksessa ja sai pitää mestaruutensa. Ratavirkailija oli heiluttanut vihreää lippua juuri ennen ohitusta.[14][15]
2013 [muokkaa]
Kauden 2013 avauskilpailussa Australiassa Vettel valtasi paalupaikan tallikaverin Mark Webberin lähtiessä toisesta ruudusta. Vettel piti paikkansa kärjessä, mutta myöhemmin hän putosi Lotuksen Kimi Räikkösen ja Ferrarin Fernando Alonson taakse jääden kilpailun kolmanneksi. Malesian kilpailuun hän lähti jälleen paalupaikalta, mutta jäi kilpailun edetessä Webberin taakse. Webberiä ja Vetteliä käskettiin kilpailun edetessä säästelemään moottoreitaan, mutta Vettel jatkoi kilpailemista ja ohitti Webberin, nousten kilpailun voittoon. Kilpailun jälkeen Vettel pyysi ohitustaan anteeksi[16]. Kiinan GP:ssä hän nousi yhdeksännestä lähtöruudusta neljänneksi, saavuttaen kilpailun nopeimman kierroksen. Bahrainin GP:ssä Vettel ajoi kauden toiseen voittoonsa ottaen samassa kilpailussa jälleen kilpailun nopeimman kierroksen. Espanjan GP:ssä Vettel lähti kolmannesta ruudusta, mutta jäi kilpailun neljänneksi.
F1-kaudet numeroina [muokkaa]
| Kausi | Talli | Sijoitus | Kilpailut | Pisteet | Voitot | Palkinto- pallisijat |
Paalu- paikat |
Nopeimmat kierrokset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2007 | BMW Sauber/ Toro Rosso-Ferrari |
14. | 8 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 2008 | Toro Rosso-Ferrari | 8. | 18 | 35 | 1 | 1 | 1 | 0 |
| 2009 | Red Bull-Renault | 2. | 17 | 84 | 4 | 8 | 4 | 3 |
| 2010 | Red Bull-Renault | 1. | 19 | 256 | 5 | 10 | 10 | 3 |
| 2011 | Red Bull-Renault | 1. | 19 | 392 | 11 | 17 | 15 | 3 |
| 2012 | Red Bull-Renault | 1. | 20 | 281 | 5 | 10 | 6 | 6 |
| 2013 | Red Bull-Renault | 1. | 19 | 77 | 2 | 3 | 2 | 2 |
| Yhteensä (6 kautta) | 101 | 1054 | 26 | 46 | 36 | 15 | ||
F1-tulokset kilpailuittain [muokkaa]
(Vahvennetut kilpailut tarkoittavat paalupaikkaa)
| Kausi | Talli | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | Pisteet | Sijoitus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2007 | BMW Sauber | AUS |
MAL |
BHR |
ESP |
MON |
CAN |
USA 8 |
FRA |
GBR |
EUR |
6 | 14. | ||||||||||
| Toro Rosso | HUN 16 |
TUR 19 |
ITA 18 |
BEL Kesk. |
JPN Kesk. |
CHN 4 |
BRA Kesk. |
||||||||||||||||
| 2008 | Toro Rosso | AUS Kesk. |
MAL Kesk. |
BHR Kesk. |
ESP Kesk. |
TUR 17 |
MON 5 |
CAN 8 |
FRA 12 |
GBR Kesk. |
GER 8 |
HUN Kesk. |
EUR 6 |
BEL 5 |
ITA 1 |
SIN 5 |
JPN 6 |
CHN 9 |
BRA 4 |
35 | 8. | ||
| 2009 | Red Bull | AUS 13 |
MAL 15 |
CHN 1 |
BHR 2 |
ESP 4 |
MON Kesk. |
TUR 3 |
GBR 1 |
GER 2 |
HUN Kesk. |
EUR Kesk. |
BEL 3 |
ITA 8 |
SIN 4 |
JPN 1 |
BRA 4 |
ABU 1 |
84 | 2. | |||
| 2010 | Red Bull | BHR 4 |
AUS Kesk. |
MAL 1 |
CHN 6 |
ESP 3 |
MON 2 |
TUR Kesk. |
CAN 4 |
EUR 1 |
GBR 7 |
GER 3 |
HUN 3 |
BEL 15 |
ITA 4 |
SIN 2 |
JPN 1 |
KOR Kesk. |
BRA 1 |
ABU 1 |
256 | 1. | |
| 2011 | Red Bull | AUS 1 |
MAL 1 |
CHN 2 |
TUR 1 |
ESP 1 |
MON 1 |
CAN 2 |
EUR 1 |
GBR 2 |
GER 4 |
HUN 2 |
BEL 1 |
ITA 1 |
SIN 1 |
JPN 3 |
KOR 1 |
IND 1 |
ABU Kesk. |
BRA 2 |
392 | 1. | |
| 2012 | Red Bull | AUS 2 |
MAL 11 |
CHN 5 |
BHR 1 |
ESP 6 |
MON 4 |
CAN 4 |
EUR Kesk. |
GBR 3 |
GER 5 |
HUN 4 |
BEL 2 |
ITA 22 |
SIN 1 |
JPN 1 |
KOR 1 |
IND 1 |
ABU 3 |
USA 2 |
BRA 6 |
281 | 1. |
| 2013 | Red Bull | AUS 3 |
MAL 1 |
CHN 4 |
BHR 1 |
ESP 4 |
MON |
CAN |
GBR |
GER |
HUN |
BEL |
ITA |
SIN |
KOR |
JPN |
IND |
ABU |
USA |
BRA |
89 | 1. |
Merkkipaaluja [muokkaa]
| Nro | Merkkipaalu | Ajetut GP:t | Osakilpailu |
|---|---|---|---|
| 1 | Ensimmäinen kilpailu | 1 | Yhdysvaltain GP 2007 |
| 2 | Ensimmäiset MM-pisteet | 1 | Yhdysvaltain GP 2007 |
| 3 | Ensimmäinen palkintosija | 22 | Italian GP 2008 |
| 4 | Ensimmäinen voitto | 22 | Italian GP 2008 |
| 5 | Ensimmäinen paalupaikka | 22 | Italian GP 2008 |
| 6 | Ensimmäinen nopein kierros | 34 | Britannian GP 2009 |
| 7 | Ensimmäinen hattutemppu | 34 | Britannian GP 2009 |
| 8 | 100 MM-pistettä | 41 | Japanin GP 2009 |
| 9 | 10 palkintosijaa | 46 | Malesian GP 2010 |
| 10 | 200 MM-pistettä | 49 | Monacon GP 2010 |
| 11 | 10 paalupaikkaa | 53 | Britannian GP 2010 |
| 12 | 300 MM-pistettä | 58 | Singaporen GP 2010 |
| 13 | 400 MM-pistettä | 62 | Abu Dhabin GP 2010 |
| 14 | 10 voittoa | 62 | Abu Dhabin GP 2010 |
| 15 | 1. maailmanmestaruus | 62 | Abu Dhabin GP 2010 |
| 16 | 20 palkintosijaa | 63 | Australian GP 2011 |
| 17 | 500 MM-pistettä | 67 | Espanjan GP 2011 |
| 18 | 20 paalupaikkaa | 68 | Monacon GP 2011 |
| 19 | 600 MM-pistettä | 73 | Unkarin GP 2011 |
| 20 | 30 palkintosijaa | 74 | Belgian GP 2011 |
| 21 | 700 MM-pistettä | 77 | Japanin GP 2011 |
| 22 | 2. maailmanmestaruus | 77 | Japanin GP 2011 |
| 23 | 20 voittoa | 78 | Korean GP 2011 |
| 24 | 1. Grand Slam | 79 | Intian GP 2011 |
| 25 | 30 paalupaikkaa | 81 | Brasilian GP 2011 |
| 26 | 800 MM-pistettä | 84 | Kiinan GP 2012 |
| 27 | 10 nopeinta kierrosta | 85 | Bahrainin GP 2012 |
| 28 | 2. Grand Slam | 96 | Japanin GP 2012 |
| 29 | 1000 MM-pistettä | 98 | Intian GP 2012 |
| 30 | 100 kilpailua | 100 | Yhdysvaltain GP 2012 |
| 31 | 3. maailmanmestaruus | 101 | Brasilian GP 2012 |
Voitot [muokkaa]
Nopeimmat kierrokset [muokkaa]
Paalupaikat [muokkaa]
Ennätykset [muokkaa]
- Eniten pisteitä kauden aikana: 392
- Eniten johdettuja kierroksia kauden aikana: 739
- Eniten voittoja paalupaikalta lähdettäessä kauden aikana: 9
- Eniten paalupaikkoja yhden kauden aikana: 15
- Nuorin GP-viikonloppuun osallistunut kuljettaja: 19 vuotta, 53 päivää
- Nuorin kilpailun johdossa ollut: 20 vuotta, 89 päivää
- Nuorin MM-pisteitä saanut: 19 vuotta, 349 päivää
- Nuorin GP-voittaja: 21 vuotta, 73 päivää
- Nuorin kuljettaja, joka on saavuttanut kolmoset (paalupaikka, voitto ja nopein kierros): 21 vuotta, 353päivää
- Nuorin paalupaikalta lähtenyt kuljettaja: 21 vuotta, 72 päivää
- Nuorin maailmanmestari: 23 vuotta, 134 päivää
- Nuorin hattutempun ajanut kuljettaja: 21 vuotta, 353 päivää
- Nuorin tuplamaailmanmestari: 24 vuotta 98 päivää
- Nuorin Grand Slamin (paalupaikka, voitto, nopein kierros ja johto jokaisella kierroksella) ajanut kuljettaja: 24 vuotta, 119 päivää
- Nuorin kolminkertainen maailmanmestari: 25 vuotta, 145 päivää
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Vettelin helpompi voittaa F1-kisa kuin Kimi sulkapallossa 15.10.2008. Turun sanomat. Viitattu 15.10.2008.
- ↑ Tallipäälliköt arvostelivat Vettelin kauden parhaaksi 19.11.2009. YLE. Viitattu 2.3.2010.
- ↑ http://www.urheiluviikko.net/esittelyt/f1-kuskit-nykyiset-ja-legendat/sebastian-vettel
- ↑ Vettel replaces Speed at Toro Rosso Formula1.com. 31.7.2007. Viitattu 17.7.2008. (englanniksi)
- ↑ http://www.gponline.fi/formula-1/formula-1-kuljettajat/sebastian-vettel/
- ↑ Räikkönen ja Hamilton epäonnistuivat, Vettel paalulle, Kovalainen toinen 13.9.2008. MTV3. Viitattu 13.9.2008.
- ↑ Vettel korvaa Coulthardin Red Bull -tallissa 17.7.2008. MTV3. Viitattu 17.7.2008.
- ↑ http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/uutiset.shtml/2012/03/1518113/vettel-haukkui-kanssakilpailijan-idiootiksi
- ↑ a b http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/uutiset.shtml/2013/01/1685548/vettelin-radiopurnausta-paljastui
- ↑ Vettel jo Prostin rinnalle paalupaikoissa
- ↑ http://www.bbc.co.uk/sport/0/formula1/19939422
- ↑ Vettel mestariksi - sähläyksestä huolimatta mtv3.fi. Viitattu 25.11.2012.
- ↑ Ferrari pyytää FIA:n selvitystä Vettelin ohituksesta mtv3.fi. Viitattu 29.11.2012.
- ↑ a b F1-moguli tyrmäsi Vettel-kohun "täytenä vitsinä" yle.fi. Viitattu 2.12.2012.
- ↑ Ferrari-pomo: Halusimme selvyyden nettihuhuun mtv3.fi. Viitattu 30.11.2012.
- ↑ http://www.motorsport.com/f1/news/vettel-apologizes-to-webber-after-late-on-track-battle-at-sepang/
Aiheesta muualla [muokkaa]
 Infiniti Red Bull Racing |
|
Kilpakuljettajat: |
