Michael Schumacher

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Michael Schumacher
Michael Schumacher Kanadan GP:ssä 2011.
Michael Schumacher Kanadan GP:ssä 2011.
Ura Formula 1:n MM-sarjassa
Kansalaisuus Saksan lippu Saksa
Aktiivivuodet 19912006, 20102012
Talli(t) Jordan (1991)
Benetton (19911995)
Ferrari (19962006)
Mercedes (20102012)
Kilpailuja 308 (307 starttia)
Maailmanmestaruuksia 7 (1994, 1995, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004)
Voittoja 91
Palkintosijoja 155
Paalupaikkoja 68
Nopeimpia kierroksia 77
MM-pisteitä 1 566
Ensimmäinen kilpailu Belgian GP 1991
Ensimmäinen voitto Belgian GP 1992
Viimeinen voitto Kiinan GP 2006
Viimeinen kilpailu Brasilian GP 2012
Michael Schumacher Signature.svg Schumacherin allekirjoitus

Michael Schumacher (s. 3. tammikuuta 1969 Hürth, Nordrhein-Westfalen, Saksa[1]) on entinen saksalainen Formula 1 -kuljettaja. Schumacher on menestynein Formula 1 -ajaja kautta aikojen; hänellä on enemmän maailmanmestaruuksia (seitsemän), peräkkäisiä mestaruuksia (viisi), GP-voittoja (91), paalupaikkoja (68), kilpailun nopeimpia kierroksia (77) ja palkintopallisijoituksia (155) kuin kenelläkään muulla ajajalla. Hän on lisäksi lukuisten muiden Formula 1 -ennätysten haltija; hänellä onkin enemmän ennätyksiä kuin kellään muulla F1-kuljettajalla.

F1-kuljettajat arvostivat vuonna 2009 Autosportin kyselyssä Schumacherin kaikkien aikojen toiseksi parhaaksi kuljettajaksi heti Ayrton Sennan jälkeen.[2]

Schumacherista käytetään laajalti lempinimeä "Schumi". Hänen nuorempi veljensä Ralf Schumacher kilpaili myös Formula 1 -luokassa vuosina 1997–2007.

Schumacher loukkaantui vakavasti lasketteluonnettomuudessa 29. joulukuuta 2013[3] ja vajosi koomaan, josta heräsi 16. kesäkuuta 2014.

Ura Formula 1 -sarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael Schumacher varikolla vuonna 2002.

Schumacher aloitti kartingin jo neljävuotiaana ja voitti vuosina 19841987 useita mestaruuksia kartingradoilla, siirtyen sen jälkeen tosin kartingharrastuksestaan milloinkaan täysin luopumatta avorenkaisiin autoihin ensin saksalaiseen Formel König -sarjaan jota hallitsi sitäkin ylivoimaisesti voittaen yhdeksän kymmenestä kilpailustaan ja edelleen Formula Fordin kautta Formula 3 -luokkaan. Junioriuran kohokohdaksi nousi vuoden 1990 Saksan Formula 3 -sarjan mestaruuden lisäksi luokan maineikas kansainvälinen kilpailu Macaon Grand Prix jonka voitosta Schumacher kamppaili raivoisasti Mika Häkkisen kanssa viimeiselle kierrokselle asti - kamppailu päättyi yhteentörmäykseen mutta Schumacher kykeni vaurioituneellakin autollaan vielä ylittämään maalilinjan ja voitti kilpailun. Schumacher osallistui samana vuonna Mercedeksen kuljettajana myös joihinkin DTM-vakioautosarjan osakilpailuihin sekä Le Mansin 24 tunnin ajoon. Seuraavana vuonna alkanut Schumacherin Formula 1 -ura kesti yhtäjaksoisesti vuodesta 1991 vuoteen 2006. Vuoden 2009 joulukuussa Mercedes GP julkisti kuitenkin vielä kolmevuotisen kuljettajasopimuksen jo 41-vuotiaan Schumacherin kanssa, ja hän päätti uransa viimein lopullisesti vuonna 2012.

Benetton: 1991–1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 1991 Schumacher osallistui ensimmäistä kertaa F1-kisaan Belgian GP:ssä Jordanin autolla tuuraten Bertrand Gachota. Hän sijoittui aika-ajoissa hienosti seitsemänneksi ja Benetton-talli kiinnitti Schumacherin loppukaudeksi riveihinsä. Schumacher saalisti loppukaudesta yhteensä neljä MM-pistettä.

Kaudella 1992 Schumacher jatkoi Benettonilla, jolla hän jatkoi hyviä suorituksia sijoittumalla MM-sarjan kolmanneksi. Schumacher voitti ensimmäisen kilpailunsa Belgian GP:ssä ja sijoittui kaikissa aika-ajoissa tallikaveriaan Martin Brundlea paremmin. Seuraavan kauden 1993 tallikaveri Riccardo Patrese sai saman kohtelun aika-ajoissa, ja Schumacher sijoittui MM-pisteissä neljänneksi voittaen Portugalin GP:n loppukaudesta.

Schumacherin kauden 1994 Benetton

Schumacher aloitti kauden 1994 vakuuttavasti voittamalla seitsemästä ensimmäisestä kilpailusta kuusi ja sijoittumalla kerran toiseksi. Kauden keskivaiheilla hänelle kuitenkin tuli ongelmia, kun hänet hylättiin Britannian GP:ssä ja Belgian GP:ssä. Schumacher sai kahden kilpailun kilpailukiellon, koska hän oli ensiksi mainitussa jatkanut radalla mustista lipuista huolimatta. Schumacherin vastoinkäymisten vuoksi Ayrton Sennan kuoleman jälkeen Williams-tallin ykköskuljettajaksi noussut Damon Hill pääsi mukaan mestaruustaistoon. Kauden päättäneen ja mestaruuden ratkaisseen Australian GP:n loppuratkaisu oli vähintäänkin kyseenalainen. Kilpailun lopussa toisena ollut Hill tavoitti ratkaisevasti johdossa ollutta Schumacheria, Schumacher ajoi ulos ja rikkoi autonsa ajokelvottomaan kuntoon. Hill tuli takaa ja ohitti rikkoontuneella autolla ajanneen Schumacherin sisäkautta, jolloin Schumacher kiilasi Hillin kylkeen. Kolaroinnin aiheuttamien vaurioiden johdosta Hill joutui keskeyttämään kisan. Seuraavalla kaudella 1995 Schumacher voitti yhdeksän kauden 17:stä kilpailusta ja voitti toisen mestaruutensa 33 pisteen erolla jälleen toiseksi sijoittuneeseen Hilliin. Ferrari-talli kuitenkin etsi kuljettajaa nostamaan takavuosina menestyneen italialaistallin suosta, ja kaudella 1996 Schumacher aloitti ensimmäisen kautensa Ferrarin riveissä.

Schumacher Yhdysvaltain Grand Prix'ssa kaudella 2004.

Ferrari: 1996–2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 1996 Schumacher ei pystynyt vastaamaan nopeamman Williams-tallin kuljettajakaksikolle, mutta sijoittui kuitenkin MM-sarjan kolmanneksi voittamalla kauden aikana kolme osakilpailua.

Kaudella 1997 Schumacher kävi ensimmäisen kamppailunsa mestaruudesta Ferrarin ratissa yhdessä Williams-tallin Jacques Villeneuven kanssa. Hän voitti kauden aikana viisi kilpailua ja johti pisteellä ennen viimeistä osakilpailua Jerezissä. Loppuratkaisu oli samantyylinen kuin kolme vuotta aiemmin Adelaidessa kolarointi Hillin kanssa: Villeneuve ohitti Schumacherin sisäkautta, jolloin Schumacher tahallaan kiilasi Villeneuven kylkeen. Tällä kertaa kuitenkin Schumacher oli ainut, joka tilanteen vuoksi joutui keskeyttämään ja Villeneuve voitti mestaruuden. Tällä kertaa Schumacher ei myöskään jäänyt rangaistuksetta, vaan Kansainvälinen Autourheiluliitto FIA mitätöi Schumacherin MM-kakkostilan, mutta muita sanktioita hän ei saanut.

Kaudella 1998 Schumacher kävi tasaväkistä kamppailua mestaruudesta McLarenin Mika Häkkisen kanssa ja voitti kauden aikana kuusi kilpailua, mutta kauden viimeisessä kilpailussa Schumacherin auto sammui lähtöruudukkoon ja hän joutui lähtemään viimeiseltä tilalta. Lopulta rengasrikko päätti Schumacherin menon kolmannelta paikalta, jolloin Häkkinen kurvaili mestaruuteen.

Kaudella 1999 Schumacher oli jälleen mestaruustaistossa mukana, kunnes kauden puolivälissä Britannian GP:ssä Schumacher ajoi ulos ja katkaisi jalkansa. Vasta uransa jälkeen hän paljasti lyöneensä päänsä niin rajusti, että kypärään tuli halkeama. Schumacher arveli myös kokeneensa sydänpysähdyksen ja pelkäsi jo kuolevansa. Schumacherin loppukausi jäi väliin kahta viimeistä osakilpailua lukuun ottamatta, joiden aika-ajoissa hän sijoittui paalulle ja auttoi kahdella kakkossijallaan Ferraria tallimestaruuteen.

Kaudella 2000 Schumacher voitti ensimmäisen mestaruutensa Ferrarin riveissä ja saavutti kauden aikana yhdeksän voittoa. Mestaruuskamppailu Mika Häkkisen kanssa ratkesi vahvaan loppukauteen: Schumacher voitti kauden viimeiset neljä kilpailua ja hän varmisti mestaruutensa jo ennen kauden päättävää Malesian osakilpailua Japanin GP:ssä. Kauden ratkaisukohtana monet pitävät Indianapolisin GP:tä, jossa Häkkisen moottori hajosi kesken lupaavasti alkaneen kilpailun ja Schumacher pääsi kahdeen pisteen tappioasemasta kahdeksan pisteen johtoon.

Kaudella 2001 Schumacher oli ylivoimainen Ferrari F2001 -autollaan, kun hän voitti mestaruuden jo kauden viidenneksi viimeisessä kilpailussa Unkarin GP:ssä.

Kaudella 2002 mestaruus ratkesi ennätyksellisen aikaisin, jo kauden seitsemänneksi viimeisessä kilpailussa Ranskan GP:ssä, ja Schumacher voitti peräti 11 kauden 17 kilpailusta. Itävallan GP:ssä kuitenkin näyteltiin lajin urheiluhenken kannalta ikävä episodi. Kisaa viime metreille johtanut Ferrarin toinen kuljettaja Rubens Barrichello joutui päästämään Schumacherin ohitseen tallimääräyksellä. Kansainvälinen kattojärjestö FIA tuomitsi Ferrari-tallille tapauksesta miljoonan dollarin sakot. Viides mestaruus tiesi samalla sitä, että hän siirtyi Juan Manuel Fangion rinnalle eniten mestaruuksia voittaneena kuljettajana. Schumacher kilpaili kauden loppuun asti ilman yhtään keskeyttämisiä. Näin viimeksi kävi 40 vuotta aikaisemmin kaudella 1962 kun britti Graham Hill sai ensimmäisen mestaruutensa. Schumacherilla oli se ero, että hän sijoittui kaudella joka kilpailussa palkintopallille, kun taas Hill ei sijoittunut jossain kilpailuissa edes pisteille.

Kaudella 2003 Schumacher joutui käymään jälleen kovan mestaruustaiston, tällä kertaa yhdessä McLarenin Kimi Räikkösen ja Williamsin Juan Pablo Montoyan kanssa. Schumacher voitti kaudella kuusi osakilpailua Ferrari F2003-GA -autolla, ja vaikka mestaruustaisto oli vielä viimeisessä kilpailussa avoin, olivat kilpakumppani Räikkösen mahdollisuudet mestaruuteen lähinnä teoreettiset: Schumacherin ei tarvinnut muuta kuin sijoittua pisteille voittaakseen mestaruuden. Sen hän myös teki sijoittumalla kahdeksanneksi, ja hän voitti kuudennen mestaruutensa kahden pisteen erolla Räikköseen. Kaudella Ferrarin epäiltiin kärsineen Bridgestone-renkaiden huonommasta nopeudesta kuumilla radoilla, sillä Ferrari näytti ylivoimaiselta kauden alussa, mutta kauden keskivaiheilla ylivoima oli jo tyystin kadonnut. Toisaalta mestaruustaiston ratkaisseessa kauden toiseksi viimeisessä Yhdysvaltain GP:ssä Schumacherin nähtiin kuitenkin voittaneen juuri Bridgestone-renkaiden avulla: kilpailun aikana tuli rankkasade ja Bridgestonen tuolloin ylivoimaisina pidetyillä sadekelirenkailla Schumacher ajoi muita selvästi nopeammin ja nousi monta sijoitusta ylöspäin (Schumacher ensin putosi monta sijaa, koska Bridgestonen kuivan kelin renkaat ovat Michelinin renkaita huonommat sateella, mutta saatuaan sadekelirenkaat alle tilanne muuttui dramaattisesti). Lisäksi kaudella muuttui pistejärjestelmä, joka auttoi vastustajia saavuttamaan Schumacherin etumatkan. Vanhalla järjestelmällä hän olisi ollut selkeä mestari suuremmalla piste-erolla.

Seuraava kausi 2004 oli Schumacherin mestaruuskausista hulppein: hän voitti 13 kauden 18 osakilpailusta ja peräti 12 kauden 13 ensimmäisestä osakilpailusta, eikä Schumacherin johtoasema kuljettajien MM-sarjassa ollut missään vaiheessa uhattuna, vaikka tallikaveri Rubens Barrichellolla oli vielä teoreettiset mahdollisuudet kauden viidenneksi viimeisessä Belgian GP:ssä.

Kausi 2005 oli Schumacherille huomattavasti vaikeampi, eikä hän voittanut kuin fiaskoksi muotoutuneen Yhdysvaltojen GP:n. MM-pisteissä hän oli kolmantena, keräten 62 pistettä ja jääden mestaruuden voittaneesta Renault'n Fernando Alonsosta 71 pistettä. Schumacher oli todella pitkään uuden vuosituhannen ainoa mestari, mutta nyt tittelin haltija vaihtui ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

Kaudelle 2006 Schumacher lähti n:o 5 autossaan. Kyseisellä kaudella hän voitti San Marinossa, Euroopan GP:n, Yhdysvalloissa, Ranskassa (hän otti siellä ennätyksellisen kahdeksannen voiton samalla radalla), Saksassa, Italiassa, jossa hän samalla ilmoitti lopettavansa uransa kuluvan kauden jälkeen sekä Kiinassa. Kiinan voiton jälkeen Schumacher nousi MM-sarjan johtoon, vaikka hänellä oli yhtä paljon pisteitä kuin MM-sarjaa kauden ensimmäisestä kilpailusta alkaen johtaneella Fernando Alonsolla, koska hänellä oli seitsemän voittoa Alonson kuutta vastaan. Japanin Grand Prix 2006 muutti taiston aivan toisenlaiseksi. Schumacher johti kisaa selkeästi, ennen Renault'n Fernando Alonsoa, mutta vähän ennen maalia pamahti Ferrarin moottori ja Schumacher joutui keskeyttämään. Monet ihmettelivät tapausta, sillä Schumacherin auton moottori oli virallisesti hajonnut viimeksi noin 6 vuotta sitten. Taistelu MM-tittelistä muuttui radikaalisti, sillä Alonso ajoi kisan voittoon ja nappasti 10 lisäpistettä. Ero oli Schumacheriin jo 10 pistettä, joka tarkoitti sitä että Schumacherin olisi pitänyt voittaa viimeinen kilpailu, ja Alonson jäädä pisteittä. Kauden viimeisessä kilpailussa polttoaineenpaineen katoaminen pilasi Schumacherin aika-ajon, ja lähtöruutu kisaan oli vasta kymmenes. Kun kilpailua oli ajettu seitsemän kierrosta, räjähti Schumacherin autosta takarengas hänen juuri ohitettuaan Renault'n Giancarlo Fisichellan. Schumacher joutui aloittamaan raivaamisen kohti kärkeä kisan hänniltä, ja onnistui nousemaan aina neljänneksi asti. Kilpailun voitti Schumacherin tallikaveri Felipe Massa. Lehdistössä Schumacherin loppukisojen esityksiä katsottiin hyvin suopeasti, vaikka tekniset ja muut ongelmat veivät lopulta mahdollisuuden mestaruuteen.

Viimeisen kilpailunsa alla Schumacheria kunnioitettiin useilla eri lahjoilla. Juuri ennen kilpailua legendaarinen jalkapalloilija Pelé lahjoitti hänelle pokaalin saksalaisen saavutusten kunniaksi. Kilpailun jälkeenkin Schumacherille kertyi uusia palkintoja: muun muassa Dubain kruununprinssi Mohammed Bin Rashid Al Maktoum lahjoitti Schumacherille oman saaren,[4] ja lisäksi hänet nimitettiin Ferrarin kotikaupungin Maranellon kunniakansalaiseksi.[5]

Välivuodet 2007–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schumacher palasi Ferrarin rattiin yli vuoden tauon jälkeen Espanjan Barcelonassa. Ferrarilla oli tarkoitus käyttää hyväksi Schumacherin taitoa ja kokemusta formula-autosta, jossa ei ole luistonestoa ja muita sähköisiä apuvälineitä, sillä nämä poistuivat käytöstä kaudella 2008. Schumacher hämmästytti F1-piirejä ajamalla kahtena perättäisenä testipäivänä testien nopeimman kierroksen, huolimatta yli vuoden pituisesta ajotauostaan.[6] Schumacher yllättyi itsekin vauhdistaan. "Täytyy sanoa, että hämmästyin itsekin ollessani niin nopea taas", Schumacher totesi testin jälkeen.[7] Ferrarin hallituksen puheenjohtajan Luca Cordero di Montezemolo ilmoitti sen jälkeen, että Schumacher toimii kaudella 2008 Ferrarin kolmantena kuljettajana.[8] Hänen palveluksiaan ei kuitenkaan tarvittu.

Kaudella 2009 Schumacherin ilmoitettiin korvaavan Unkarin GP:n aika-ajoissa vakavasti loukkaantuneen Felipe Massan Ferrarilla. Seitsenkertainen maailmanmestari vahvisti asian verkkosivuillaan. Saksalaisen paluun F1-radoille oli tarkoitus tapahtua Espanjan Valenciassa 23. elokuuta 2009. Schumacher ilmoitti kuitenkin 11. elokuuta, ettei pysty ajamaan kilpailussa niskakivun vuoksi.[9] Schumacher oli ennen tätä ehtinyt jo testata Mugellossa Ferrarin vanhaa autoa, mutta uutta autoa hän ei saanut ajaa kauden testisääntöjen vuoksi. Schumacherin sijaan Massan korvasivat Ferrarin testikuljettaja Luca Badoer ja myöhemmin Giancarlo Fisichella.

Loppuvuonna 2009 monet lehdet huhusivat Schumacherin palaavan MM-sarjaan Mercedes GP:n autolla. Siirto varmistui 23. joulukuuta 2009, kun Mercedes kertoi kolmevuotisesta sopimuksesta[10]. Samalla Schumacher rikkoi jo heti Bahrainissa 2010 yhden ennätyksen, kun hänestä tuli historian pisimmän F1-uran tehnyt kuljettaja[11]. Schumacher kertoi, että Massan onnettomuuden jälkeen suunniteltu, ja sittemmin epäonnistunut paluuyritys toimi innoittajana uudelle F1-sopimukselle. Ilman Massan onnettomuuden synnyttänyttä kipinää Schumacher siis tuskin olisi palannut sarjaan.[12]

Mercedes GP: 2010–2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schumacher Malesian GP:n 2010 harjoituksissa

Ensimmäisessä kilpailussaan Mercedeksellä Schumacher sijoittui aika-ajoissa seitsemänneksi, jääden muutaman sijan tallikaverilleen Nico Rosbergille. Kilpailussa Schumacher pystyi nousemaan yhden sijoituksen. Malesiaa, jossa hän keskeytti, lukuun ottamatta Schumacher sijoittui pisteille kauden viidessä ensimmäisessä kilpailussa, parhaimmillaan hän ylsi neljänneksi Espanjassa, jossa hän myös ensimmäistä kertaa voitti tallikaverinsa Rosbergin aika-ajoissa. Schumacher keräsi kauden aikana 72 pistettä uudistuneen pistelaskujärjestelmän ansiosta. Tilastollisesti kausi 2010 oli Schumacherin uran huonoin kokonainen kausi.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 2011 sujui Schumacherilta hieman paremmin kuin edellinen. Hän keräsi edelliskautta enemmän pisteitä vaikka Mercedeksen talli kokonaisuutena ja ennenkaikkea Nico Rosberg menestyivät heikommin kuin 2010. Schumacher keskeytti kauden aikana viisi kilpailua ja ajoi parhaimmillaan neljänneksi Kanadan GP:ssä, jossa hän oli hetken aikaa toisenakin ja yritti ohitusta kilpailua johtaneesta Sebastian Vettelistä. Japanin kilpailussa Schumacher johti kilpailua kolmen kierroksen ajan vanhimpana kilpailua johtavana kuljettajana sitten Jack Brabhamin ja vuoden 1970. Schumacher saavutti kauden aikana yhteensä 76 pistettä – 13 pistettä vähemmän kuin tallikaverinsa Rosberg – ja sijoittui MM-sarjassa kahdeksanneksi. Aika-ajoissa hän hävisi edeltänyttä kautta useammin tallikaverilleen.

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael Schumacher Monacossa kaudella 2012.

Schumacher aloitti kauden Australian Melbournessa hyvin, kun hän ajoi aika-ajoissa neljänneksi. Kilpailussa hän joutui kuitenkin keskeyttämään kolmannelta sijalta vaihteistovikaan. Malesiassa Schumacher ajoi aika-ajoissa kolmanneksi, joka oli hänen paras aika-ajotulos paluunsa jälkeen. Kilpailussa hän kuitenkin kolaroi Lotus-kuljettaja Romain Grosjeanin kanssa heti avauskierroksella. Schumacher sijottui lopulta kymmenenneksi.

Kiinan aika-ajoissa Schumacher sijottui kolmanneksi, mutta toiseksi sijoittuneen Lewis Hamiltonin autoon oltiin vaihdettu vaihdelaatikko ja hänen lähtoruutua pudotettiin viidellä pykälällä, joten Schumacher nostettiin kakkosruutuun. Se oli hänen paluunsa jälkeen ensimmäinen startti eturivistä. Hän hävisi tallikaverilleen Rosbergille ensimmäisen kerran aika-ajoissa, kun Rosberg ajoi paalulle. Kilpailussa kävi kuitenkin jälleen kehnosti. Schumacherin varikkopysähdyksellä Mercedes-mekaanikot eivät kiinnittäneet oikeaa takarengasta kunnolla ja Schumacher joutui keskeyttämään.

Bahrainissa Schumacherin viikonloppu meni pilalle jo aika-ajoissa. Schumacherin Mercedes-auton takasiipijärjestelmä hajosi heti ensimäisessä aika-ajo-osiossa ja hän jäi 18. ruutuun. Schumacherin urakkaa ei helpottanut vaihdelaatiikon vaihto aika-ajon jälkeen, jolloin hän sai viiden lähtöruudun rangaistuksen. Schumacher lähti lopulta 22. ruudusta. Kilpailussa Schumacher taisteli itsensä pisteille sijoittuen kymmeneksi. Espanjassa Schumilla oli jälleen huonoa tuuria. Hän kolaroi kilpailussa Williamsin Bruno Sennan kanssa. Molemmat joutuivat keskeyttämään. Myöhemmin Schumacherille annettiin viiden lähtöruudun rangaistus tilanteesta.

Monacossa Schumacher yllätti Formulakansan ja ajoi paalupaikalle. Hän ei kuitenkaan saanut lähteä paalulta, koska hänellä oli niskassaan lähtöruuturangaistus kolaristaan Bruno Sennan kanssa. Schumacherin kisa meni kuitenkin jälleen pieleen. Hän joutui keskeyttämään bensapaineongelmiin 13 kierrosta ennen maalia.

Kanadassa Schumacherin epäonninen kausi sai jatkoa. Aika-ajoissa Mercedeksen tiimi teki virhearvion ja lähettivät Schumin liian myöhään nopealle kierrokselle. Schumacher yltti maalilinjan neljä sadasosa sekuntia aika-ajon päättymisen jälkeen eikä hän voinut ajaa enää aikaa. Schumacherin lähtöruuduksi tuli 9. Kisassa Schumacher joutui jälleen keskeyttämään. Tällä kertaa hydrauliikkavika jätti Schumacherin DRS-järjestelmän päälle eikä se enää sulkeutunut. Schumaherin autosta tuli täysin ajokelvoton. Schumacher meni vielä takaisin varikolle, jossa Mercedes-mekaanikot koittivat saada siiven takaisin paikalleen, mutta turhaan. Schumacher joutui jälleen keskeyttämään.

Euroopan GP:ssä Schumacher epäonnistui aika-ajoissa ja jäi 12. ruutuun. Kisassa kuitenkin onnistuneella rengastaktiikalla hän nousi peräti kolmanneksi. Kyseessä oli Schumacherin ensimmäinen podium-sijoitus paluunsa jälkeen.

Britannian GP:ssä Mercedesin vauhti ei ollut muihin kärkitalleihin verrattuna hyvää. Sateisissa aika-ajoissa Schumacher kuitenkin väläytti ja ajoi hienosti kolmanneksi. Hän löi tallikaverinsa Rosbergin aika-ajojen kakkososiossa 1,3 sekunnilla, kun Rosberg jäi 13. ruutuun. Kisa oli kuitenkin kuiva eikä Mercedesistä ollut kärkitallien haastajakasi. Schumacher sijoittui lopulta seitsemmänneksi lyöden kuitenkin reilusti tallikaverinsa, joka jäi sijalle 15.

Saksan GP:ssä Schumacher onnistui jälleen aika-ajoissa, sateisissa olosuhteissa. Hän sijoittui neljänneksi, mutta Mark Webberin saatua lähtöruuturangaistus vaihdelaatikon vaihdosta, nousi Schumacherin kolmanteen lähtöruutuun. Kilpailussa oli kuivaa eikä Mercedesin vauhti odotetusti ollut kärkivauhtia. Schumacher ajoi seitsemmänneksi. Hän ajoi myös paluunsa jälkeen ensimmäistä kertaa kilpailun nopeimman kierroksen.

Japanin GP:n yhteydessä Schumacher kertoi tiedotteessaan lopettavansa F1-uransa kauden päätteeksi ja ettei enää palaisi uudestaan kilpa-autoiluun.

Kauden päättävässä Brasilian GP:ssä Schumacher sijoittui seitsemänneksi. Schumacher saavutti viimeisellä kaudellaan 49 pistettä sijoittuen MM-sarjassa sijalle 13.

Ura Formula ykkösten jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Mercedes ilmoitti Schumacherin siirtyvän kehittämään merkin siviiliautojen turvallisuutta sekä toimivan merkin virallisena lähettiläänä.[13]

Ura moottoripyöräkisoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Schumacher kokeili taitojaan mm. IDM-sarjan Superbike-luokan osakilpailussa Saksan Oscherslebenissä.[14] 11. helmikuuta 2009 Schumacher oli testaamassa Hondan 1000 CBR-Fireblade -pyörää Espanjan Cartagenassa, kun hän kaatui radalla. Tuolloin kuitenkin ilmoitettiin, ettei Schumacher saanut vammoja onnettomuudessa. Hän kävi myös sairaalassa varmistamassa asian.[15] Myöhemmin lääkäri Johannes Peil vahvisti Schumacherin saaneen niskanikaman, kylkiluun sekä kallonpohjan murtuman. Lisäksi pikkuaivoihin verta toimittava valtimo vaurioitui.[16]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 308 GP-kilpailua
  • Pisimpään hallitsevana maailmanmestarina: 4 vuotta, 11 kuukautta ja 17 päivää (8. lokakuuta 2000–25. syyskuuta 2005) (ennätys)
  • 91 voittoa (ennätys)
  • 68 paalupaikkaa (ennätys)
  • 77 nopeinta kierrosta (ennätys)
  • 1566 pistettä
  • Pisteille ajettuja kilpailuja: 221 (ennätys)
  • Palkintosijoja: 155 (ennätys)
  • Eturivin lähtöpaikkoja: 116 (ennätys)
  • Pistekeskiarvo per GP-startit: 5,47 (ennätys)
  • Kierroksia johdossa: 5108 (ennätys)
  • Johdetut kierrokset kilometreinä: 24116,028 (ennätys)
  • Peräkkäisiä pistesijoja: 24 (ei ennätys enää) Kimi Räikkönen rikkoi ennätyksen kaudella 2013.
  • Peräkkäisiä palkintosijoja: 19 (ennätys)
  • Voittoja samalla radalla: 8 voittoa Magny-Coursissa (ennätys)
  • Joka GP:ssä palkintokorokkeelle yhdellä kaudella
  • GP-startteja saman tallin autolla: 181 kpl Ferrarilla (ennätys)
  • Hattutemput (voitto, paalupaikka ja nopein kierros samassa kilpailussa): 22 (ennätys)
  • Maailmanmestari 1994, 1995, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004 (ennätys)
  • Peräkkäisiä maailmanmestaruuksia: 5 (ennätys), 2000–2004
  • Yhden kauden voittoennätys: 13 kpl (2004)
  • Suurin voittopistemarginaali MM-sarjassa: 67 (2002) (ennätys)
  • Aikaisimmassa vaiheessa kautta varmistunut MM-titteli: 2002 (varmisti mestaruuden heinäkuussa, kun 6 kisaa oli vielä ajamatta) (ennätys)
  • Eniten kaksoisvoittoja: Schumacher ja Rubens Barrichello 24 (2000–2005) (ennätys)
  • Yhden kauden piste-ennätys ennen kauden 2010 uudistunutta pistejärjestelmää, 148 (2004)
  • Yhden kauden voittoennätys ilman mestaruutta, 7 (jakaa Alain Prostin ja Kimi Räikkösen kanssa, 2006)
  • Yhden kauden piste-ennätys ilman mestaruutta ennen kauden 2010 uudistunutta pistejärjestelmää, 121 (2006)
  • Peräkkäisten voittojen ennätys, 7 (2004)*
  • Voittoprosentti per GP-startit: 35,4%
  • Peräkkäisiä kausia, joilta jokaiselta väh. yksi voitto, 15 (1992–2006) (ennätys)
  • Eniten kakkossijoja: 43

*Alberto Ascari voitti kausina 1952–53 yhteensä yhdeksän peräkkäistä osakilpailua, mihin hän osallistui. Seitsemän peräkkäisen voiton jälkeen hän jätti väliin Indianapolis 500 -osakilpailun, mutta voitti jälleen sen jälkeen kaksi kilpailua peräkkäin. Schumacherin seitsemän peräkkäistä voittoa ovat kilpailuista, jotka järjestettiin kaikki peräkkäin.

Kausi Talli Sijoitus GP:t Pisteet Voitot Paalupaikat Nopeimmat kierrokset Palkintosijat Eturivit
1991 Jordan-Ford/Benetton-Ford 14. 6 4 0 0 0 0 0
1992 Benetton-Ford 3. 16 53 1 0 2 8 1
1993 Benetton-Ford 4. 16 52 1 0 5 9 1
1994 Benetton-Ford 1. 14 92 8 6 8 10 12
1995 Benetton-Renault 1. 17 102 9 4 8 11 10
1996 Scuderia Ferrari 3. 16 59 3 4 2 8 5
1997 Scuderia Ferrari 26. 17 58 5 3 3 8 7
1998 Scuderia Ferrari 2. 16 86 6 3 6 11 6
1999 Scuderia Ferrari 5. 10 44 2 3 5 6 5
2000 Scuderia Ferrari 1. 17 108 9 9 2 12 12
2001 Scuderia Ferrari 1. 17 123 9 11 3 14 13
2002 Scuderia Ferrari 1. 17 144 11 7 7 17 13
2003 Scuderia Ferrari 1. 16 93 6 5 5 8 6
2004 Scuderia Ferrari 1. 18 148 13 8 10 15 12
2005 Scuderia Ferrari 3. 19 62 1 1 3 5 3
2006 Scuderia Ferrari 2. 18 121 7 4 7 12 9
2010 Mercedes GP 9. 19 72 0 0 0 0 0
Yhteensä 17 kautta - 269 1441 91 68 76 154 115

7 maailmanmestaruutta, 2 hopeaa, 3 pronssia = 12

(Vahvennetut kilpailut tarkoittavat paalupaikkaa) (Kursivoidut kilpailut tarkoittavat nopeinta kierrosta)

Kausi Talli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Pisteet Sijoitus
1991 Jordan USA
 
BRA
 
SMR
 
MON
 
CAN
 
MEX
 
FRA
 
GBR
 
GER
 
HUN
 
BEL
Kesk.
4 14.
Benetton ITA
5
POR
6
ESP
6
JPN
Kesk.
AUS
Kesk.
1992 Benetton RSA
4
MEX
3
BRA
3
ESP
2
SMR
Kesk.
MON
4
CAN
2
FRA
Kesk.
GBR
4
GER
3
HUN
Kesk.
BEL
1
ITA
3
POR
7
JPN
Kesk.
AUS
2
53 3.
1993 Benetton RSA
Kesk.
BRA
3
EUR
Kesk.
SMR
2
ESP
3
MON
Kesk.
CAN
2
FRA
3
GBR
2
GER
2
HUN
Kesk.
BEL
2
ITA
Kesk.
POR
1
JPN
Kesk.
AUS
Kesk.
52 4.
1994 Benetton BRA
1
PAC
1
SMR
1
MON
1
ESP
2
CAN
1
FRA
1
GBR
DSQ
GER
Kesk.
HUN
1
BEL
DSQ
ITA
 
POR
 
EUR
1
JPN
2
AUS
Kesk.
92 1.
1995 Benetton BRA
1
ARG
3
SMR
Kesk.
ESP
1
MON
1
CAN
5
FRA
1
GBR
Kesk.
GER
1
HUN
Kesk.
BEL
1
ITA
Kesk.
POR
2
EUR
1
PAC
1
JPN
1
AUS
Kesk.
102 1.
1996 Ferrari AUS
Kesk.
BRA
3
ARG
Kesk.
EUR
2
SMR
2
MON
Kesk.
ESP
1
CAN
Kesk.
FRA
Kesk.
GBR
Kesk.
GER
4
HUN
9
BEL
1
ITA
1
POR
3
JPN
2
59 3.
1997 Ferrari AUS
2
BRA
5
ARG
Kesk.
SMR
2
MON
1
ESP
4
CAN
1
FRA
1
GBR
Kesk.
GER
2
HUN
4
BEL
1
ITA
6
AUT
6
LUX
Kesk.
JPN
1
EUR
Kesk.
78 DSQ
1998 Ferrari AUS
Kesk.
BRA
3
ARG
1
SMR
2
ESP
3
MON
10
CAN
1
FRA
1
GBR
1
AUT
3
GER
5
HUN
1
BEL
Kesk.
ITA
1
LUX
2
JPN
Kesk.
86 2.
1999 Ferrari AUS
8
BRA
2
SMR
1
MON
1
ESP
3
CAN
Kesk.
FRA
5
GBR
Kesk.
AUT
INJ
GER
INJ
HUN
INJ
BEL
INJ
ITA
INJ
EUR
INJ
MAL
2
JPN
2
44 5.
2000 Ferrari AUS
1
BRA
1
SMR
1
GBR
3
ESP
5
EUR
1
MON
Kesk.
CAN
1
FRA
Kesk.
AUT
Kesk.
GER
Kesk.
HUN
2
BEL
2
ITA
1
USA
1
JPN
1
MAL
1
108 1.
2001 Ferrari AUS
1
MAL
1
BRA
2
SMR
Kesk.
ESP
1
AUT
2
MON
1
CAN
2
EUR
1
FRA
1
GBR
2
GER
Kesk.
HUN
1
BEL
1
ITA
4
USA
2
JPN
1
123 1.
2002 Ferrari AUS
1
MAL
3
BRA
1
SMR
1
ESP
1
AUT
1
MON
2
CAN
1
EUR
2
GBR
1
FRA
1
GER
1
HUN
2
BEL
1
ITA
2
USA
2
JPN
1
144 1.
2003 Ferrari AUS
4
MAL
6
BRA
Kesk.
SMR
1
ESP
1
AUT
1
MON
3
CAN
1
EUR
5
FRA
3
GBR
4
GER
7
HUN
8
ITA
1
USA
1
JPN
8
93 1.
2004 Ferrari AUS
1
MAL
1
BHR
1
SMR
1
ESP
1
MON
Kesk.
EUR
1
CAN
1
USA
1
FRA
1
GBR
1
GER
1
HUN
1
BEL
2
ITA
2
CHN
12
JPN
1
BRA
7
148 1.
2005 Ferrari AUS
Kesk.
MAL
7
BHR
Kesk.
SMR
2
ESP
Kesk.
MON
7
EUR
5
CAN
2
USA
1
FRA
3
GBR
6
GER
5
HUN
2
TUR
Kesk.
ITA
10
BEL
Kesk.
BRA
4
JPN
7
CHN
Kesk.
62 3.
2006 Ferrari BHR
2
MAL
6
AUS
Kesk.
SMR
1
EUR
1
ESP
2
MON
5
GBR
2
CAN
2
USA
1
FRA
1
GER
1
HUN
8
TUR
3
ITA
1
CHN
1
JPN
Kesk.
BRA
4
121 2.
2010 Mercedes BHR
6
AUS
10
MAL
Kesk.
CHN
10
ESP
4
MON
12
TUR
4
CAN
11
EUR
15
GBR
9
GER
9
HUN
11
BEL
7
ITA
9
SIN
13
JPN
6
KOR
4
BRA
7
ABU
Kesk.
72 9.
2011 Mercedes AUS
Kesk.
MAL
9
CHN
8
TUR
12
ESP
6
MON
Kesk.
CAN
4
EUR
17
GBR
9
GER
8
HUN
Kesk.
BEL
5
ITA
5
SIN
Kesk.
JPN
6
KOR
Kesk.
IND
5
ABU
7
BRA
15
76 8.
2012 Mercedes AUS
Kesk.
MAL
10
CHN
Kesk.
BHR
10
ESP
Kesk.
MON
Kesk.
CAN
Kesk.
EUR
3
GBR
7
GER
7
HUN
Kesk.
BEL
7
ITA
6
SIN
Kesk.
JPN
11
KOR
13
IND
Kesk.
ABU
11
USA
16
BRA
7
49 13.

Voitot ja paalupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitot
Nro Kilpailu Lähtöruutu Nro Kilpailu Lähtöruutu Nro Kilpailu Lähtöruutu Nro Kilpailu Lähtöruutu Nro Kilpailu Lähtöruutu
1 Belgia 1992 3. 21 Belgia 1996 3. 41 Italia 2000 1. 61 Ranska 2002 2. 81 Saksa 2004 1.
2 Portugali 1993 6. 22 Italia 1996 3. 42 Yhdysvallat 2000 1. 62 Saksa 2002 1. 82 Unkari 2004 1.
3 Brasilia 1994 2. 23 Monaco 1997 2. 43 Japani 2000 1. 63 Belgia 2002 1. 83 Japani 2004 1.
4 Tyynimeri 1994 2. 24 Kanada 1997 1. 44 Malesia 2000 1. 64 Japani 2002 1. 84 Yhdysvallat 2005 5.
5 San Marino 1994 2. 25 Ranska 1997 1. 45 Australia 2001 1. 65 San Marino 2003 1. 85 San Marino 2006 1.
6 Monaco 1994 1. 26 Belgia 1997 3. 46 Malesia 2001 1. 66 Espanja 2003 1. 86 Eurooppa 2006 2.
7 Kanada 1994 1. 27 Japani 1997 2. 47 Espanja 2001 1. 67 Itävalta 2003 1. 87 Yhdysvallat 2006 1.
8 Ranska 1994 3. 28 Argentiina 1998 2. 48 Monaco 2001 2. 68 Kanada 2003 3. 88 Ranska 2006 1.
9 Unkari 1994 1. 29 Kanada 1998 3. 49 Eurooppa 2001 1. 69 Italia 2003 1. 89 Saksa 2006 2.
10 Eurooppa 1994 1. 30 Ranska 1998 2. 50 Ranska 2001 2. 70 Yhdysvallat 2003 7. 90 Italia 2006 2.
11 Brasilia 1995 2. 31 Britannia 1998 2. 51 Unkari 2001 1. 71 Australia 2004 1. 91 Kiina 2006 1.
12 Espanja 1995 1. 32 Unkari 1998 3. 52 Belgia 2001 3. 72 Malesia 2004 1.
13 Monaco 1995 2. 33 Italia 1998 1. 53 Japani 2001 1. 73 Bahrain 2004 1.
14 Ranska 1995 2. 34 San Marino 1999 3. 54 Australia 2002 2. 74 San Marino 2004 1.
15 Saksa 1995 2. 35 Monaco 1999 2. 55 Brasilia 2002 2. 75 Espanja 2004 1.
16 Belgia 1995 16. 36 Australia 2000 3. 56 San Marino 2002 1. 76 Eurooppa 2004 1.
17 Eurooppa 1995 3. 37 Brasilia 2000 3. 57 Espanja 2002 1. 77 Kanada 2004 6.
18 Tyynimeri 1995 3. 38 San Marino 2000 2. 58 Itävalta 2002 3. 78 Yhdysvallat 2004 2.
19 Japani 1995 1. 39 Eurooppa 2000 2. 59 Kanada 2002 2. 79 Ranska 2004 2.
20 Espanja 1996 3. 40 Kanada 2000 1. 60 Saksa 2002 3. 80 Britannia 2004 4.
Paalupaikat
Nro Kilpailu Nro Kilpailu Nro Kilpailu Nro Kilpailu
1 Monacon GP 1994 21 Kanadan GP 1999 41 Unkarin GP 2001 61 Saksan GP 2004
2 Espanjan GP 1994 22 Malesian GP 1999 42 Yhdysvaltain GP 2001 62 Unkarin GP 2004
3 Kanadan GP 1994 23 Japanin GP 1999 43 Japanin GP 2001 63 Japanin GP 2004
4 Unkarin GP 1994 24 Espanjan GP 2000 44 Malesian GP 2002 64 Unkarin GP 2005
5 Euroopan GP 1994 25 Monacon GP 2000 45 San Marinon GP 2002 65 Bahrainin GP 2006
6 Japanin GP 1994 26 Kanadan GP 2000 46 Espanjan GP 2002 66 San Marinon GP 2006
7 San Marinon GP 1995 27 Ranskan GP 2000 47 Saksan GP 2002 67 Yhdysvaltain GP 2006
8 Espanjan GP 1995 28 Unkarin GP 2000 48 Belgian GP 2002 68 Ranskan GP 2006
9 Kanadan GP 1995 29 Italian GP 2000 49 Yhdysvaltain GP 2002
10 Japanin GP 1995 30 Yhdysvaltain GP 2000 50 Japanin GP 2002
11 San Marinon GP 1996 31 Japanin GP 2000 51 Australian GP 2003
12 Monacon GP 1996 32 Malesian GP 2000 52 San Marinon GP 2003
13 Ranskan GP 1996 33 Australian GP 2001 53 Espanjan GP 2003
14 Unkarin GP 1996 34 Malesian GP 2001 54 Itävallan GP 2003
15 Kanadan GP 1997 35 Brasilian GP 2001 55 Italian GP 2003
16 Ranskan GP 1997 36 Espanjan GP 2001 56 Australian GP 2004
17 Unkarin GP 1997 37 Itävallan GP 2001 57 Malesian GP 2004
18 Italian GP 1998 38 Kanadan GP 2001 58 Bahrainin GP 2004
19 Luxemburgin GP 1998 39 Euroopan GP 2001 59 Espanjan GP 2004
20 Japanin GP 1998 40 Britannian GP 2001 60 Euroopan GP 2004

Merkkipaalut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Merkkipaalu Ajetut GP:t Osakilpailu
1 Ensimmäinen kilpailu 1 Belgian GP 1991
2 Ensimmäiset pisteet 2 Italian GP 1991
3 Ensimmäinen palkintosija 8 Meksikon GP 1992
4 Ensimmäinen voitto 18 Belgian GP 1992
5 10. palkintosija 26 San Marinon GP 1993
6 100 MM-pistettä 36 Portugalin GP 1993
7 20. palkintosija 43 San Marinon GP 1994
8 10. voitto 52 Euroopan GP 1994
9 200 MM-pistettä 53 Japanin GP 1994
10 30. palkintosija 58 Espanjan GP 1995
11 300 MM-pistettä 69 Japanin GP 1995
12 40. palkintosija 74 Euroopan GP 1996
13 20. voitto 77 Espanjan GP 1996
14 400 MM-pistettä 94 Ranskan GP 1997
15 100. kilpailu 100 Luxemburgin GP 1997
16 30. voitto 110 Ranskan GP 1998
17 500 MM-pistettä 113 Saksan GP 1998
18 600 MM-pistettä 131 San Marinon GP 2000
19 40. voitto 142 Italian GP 2000
20 700 MM-pistettä 148 Brasilian GP 2001
21 50. voitto 158 Unkarin GP 2001
22 800 MM-pistettä 162 Japanin GP 2001
23 60. voitto 173 Ranskan GP 2002
24 900 MM-pistettä 174 Saksan GP 2002
25 1000 MM-pistettä 188 Euroopan GP 2003
26 70. voitto 196 Australian GP 2004
27 200. kilpailu 200 Espanjan GP 2004
28 1100 MM-pistettä 203 Kanadan GP 2004
29 80. voitto 207 Saksan GP 2004
30 1200 MM-pistettä 220 Euroopan GP 2005
31 1300 MM-pistettä 241 Kanadan GP 2006
32 90. voitto 247 Italian GP 2006
33 1400 MM-pistettä 257 Turkin GP 2010
34 1500 MM-pistettä 284 Japanin GP 2011
35 300. kilpailu 300 Belgian GP 2012

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eniten GP-startteja samassa tallissa: 181 (Ferrarilla)
  • Eniten GP-startteja eturivistä: 116
  • Eniten pisteitä: 1 566
  • Eniten pisteille ajettuja kilpailuja: 221
  • Eniten F1-kausia samassa tallissa: 11
  • Eniten GP-voittoja: 91
  • Eniten GP-voittoja samassa tallissa: 72
  • Eniten GP-voittoja yhdellä kaudella (jaettu Sebastian Vettelin kanssa): 13
  • Eniten voittoja kaudella ilman mestaruutta (jaettu Alain Prostin ja Kimi Räikkösen kanssa): 7
  • Eniten voittoja samasta GP-kilpailusta: 8 (Ranskan GP)
  • Eniten voittoja kauden alussa (jaettu Nigel Mansellin kanssa): 5
  • Eniten paalupaikkoja: 68
  • Eniten paalupaikkoja samassa tallissa: 58
  • Eniten voittoja paalupaikalta: 40
  • Eniten nopeimpia kierroksia: 77
  • Eniten nopeimpia kierroksia yhdellä kaudella (jaettu Kimi Räikkösen kanssa): 10
  • Eniten palkintosijoja: 155
  • Eniten peräkkäisiä palkintosijoja: 19
  • Eniten palkintosijoja yhdellä kaudella (jaettu Sebastian Vettelin kanssa): 17
  • Eniten kakkossijoja: 43
  • Eniten maailmanmestaruuksia: 7
  • Eniten hattutemppuja: 22

Muut saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schumacher on voittanut kaksi kertaa Laureuksen vuoden urheilija -palkinnon. Hänen lisäkseen vain Tiger Woods ja Roger Federer ovat pystyneet voittamaan sen yhtä monta kertaa. Schumacher on ainoana kuljettajana voittanut F1-maailmanmestaruuden kahdella eri vuosituhannella. Schumacher äänestettiin 200 saksalaisen joukosta sijalle 26. vuonna 2003 järjestetyssä Unsere Besten-kilpailuohjelmassa (vastaa suomalaista Suuret suomalaiset-formaattia). Schumacher esiintyi myös Torinon olympialaisten avajaisissa 2006.

Siviiliautot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael on naimisissa saksalaisen, ennen toimistontyöntekijänä työskennelleen Corinna Schumacherin (o.s. Betsch, s. 2. maaliskuuta 1969) kanssa. Pari meni naimisiin elokuussa 1995. Heillä on kaksi lasta, tytär Gina-Maria (s. 20 helmikuuta 1997) sekä poika Mick (s. 22. maaliskuuta 1999). Tätä ennen Schumacher seurusteli 1980-luvulla suomalaisen Janina Eräkankaan kanssa.

Schumacher opiskeli oppisopimuskoulutuksella automekaanikoksi ja valmistui 1989[17]. Schumacher tunnetaan himokuntoilijana. Ennen kautta 2000 Schumacher harjoitteli viitenä päivässä viikossa ollakseen iskussa vuonna 1999 sattuneen onnettomuuden jälkeen.

Vauhdin Maailma -lehden julkaisemassa F1 Maailmassa arvioitiin vuonna 2007 Schumacherin omaisuuden olevan n. 335 miljoonaa dollaria. Schumacher teki 10 miljoonan Yhdysvaltain dollarin summalla suurimman yksityishenkilön tekemän lahjoituksen vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen uhreille.

Lasketteluonnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29. joulukuuta 2013 Schumacher joutui vakavaan onnettomuuteen ollessaan laskettelemassa Méribelin laskettelukeskuksessa Ranskan Alpeilla. Hän osui kiveen ja kaaduttuaan löi päänsä toiseen kiveen, minkä jälkeen hänet siirrettiin helikopterilla sairaalaan Grenobleen.[3][18] Hän sai vakavia aivoverenvuotoja ja vammoja selkärankaansa, ja hän vaipui koomaan. Schumacherille tehtiin kaksi kalloleikkausta.[19][20] Schumacher sairastui myös keuhkokuumeeseen, mutta hän selviytyi siitä.[21]

Schumacheria alettiin herätellä koomasta tammikuun 2014 lopulla. Huhtikuussa hän alkoi osoittaa pieniä merkkejä tietoisuuden palaamisesta.[22] Kesäkuun puolivälissä hänen managerinsa Sabine Kehm ilmoitti, että Schumacher on herännyt koomasta, ja hänet siirrettiin hoitoon Lausannen yliopistolliseen sairaalaan, mutta hänen tilastaan ei annettu tarkempia tietoja eikä omaisten toivomuksesta anneta myöskään tästä eteenpäin.[23]

TV- ja elokuvaesiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schumacher ääninäytteli itseään Pixarin Autot-elokuvassa. Schumacher näytteli myös vuonna 2008 ensi-illan saaneessa elokuvassa Asterix olympialaisissa[24] hahmoa nimeltä Schumix.

Schumacher esiintyi Top Gear -auto-ohjelman eräässä jaksossa The Stiginä, salaperäisenä testikuskina. Lopputeksteissä Stig ja Schumacher esiteltiin erikseen, joten Schumacher lienee näytellyt Stigiä vain kyseisessä jaksossa. Schumacher ajoi kyllä Stigin asussa, koska Ferrari ei antanut kenellekään muulle lupaa ajaa Ferrari FXX -autoa.[25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael Schumacher Bio Ferrari.com. Viitattu 28.6.2014.
  2. Parhaat F1-kuskit Iltalehti 10.12.2009
  3. a b http://www.mtv.fi/sport/f1/uutiset.shtml/2013/12/1847928/schumacherin-manageri-han-kaatui-hitaasta-vauhdista
  4. Schumille läksiäislahjaksi oma saari, MTV3 Urheilu, 24.10.2006
  5. Schumille Maranellon kunniakansalaisuus, MTV3 Urheilu, 23.11.2006
  6. Schumi palasi Ferrarin rattiin 13.11.2007. MTV3. Viitattu 9.1.2008.
  7. Schumacher surprised to be so fast 14.11.2007. autosport.com. Viitattu 9.1.2008. (englanniksi)
  8. Schumi on Ferrarin kolmas kuski 9.1.2008. MTV3. Viitattu 9.1.2008.
  9. Schumi perui F1-paluunsa! 11.8.2009. MTV3.fi. Viitattu 11.8.2009.
  10. Mercedes vahvisti Schumin sopimuksen! mtv3.fi. 23.12.2009. MTV3 Oy. Viitattu 23.12.2009.
  11. Schumi rikkoo heti yhden ennätyksen 23.12.2009. MTV3.fi.
  12. Massan onnettomuus vaikutti Schumin paluuseen 24.12.2009. MTV3.fi.
  13. autosport.co.uk - Michael Schumacher gets new ambassadorial role with Mercedes Viitattu 11.4.2013
  14. Michael Schumacher vaihtoi formulat moottoripyöriin, Iltasanomat.fi, 17.5.2008
  15. Michael Schumacher moottoripyöräonnettomuudessa, MTV3 Urheilu, 11.2.2009
  16. Lääkäri kertoi karun totuuden Schumin vammoista 12.8.2009. MTV3. Viitattu 1.9.2009.
  17. MTV3 Formulafakta MTV3.fi. 31.3.2010.
  18. Michael Schumacher 'in a coma' after being airlifted to hospital following skiing accident in Meribel The Telegraph. 29.12.2013. Viitattu 30.12.2013.
  19. Michael Schumacher on sairaalassa kriittisessä tilassa Helsingin Sanomat. 29.12.2013. Viitattu 30.12.2013.
  20. Parkkinen, Jaakko: Sairaala vahvistaa: Schumacher kriittisessä tilassa Yle.fi. 29.12.2013. Viitattu 30.12.2013.
  21. Hedberg, Mimosa: Bild: Schumacher päihitti keuhkokuumeen Iltalehti.fi. 14.2.2014. Alma Media. Viitattu 21.2.2014.
  22. Merkkejä Schumacherin heräämisestä 5.4.2014. Turun Sanomat. Viitattu 5.4.2014.
  23. http://www.autosport.com/news/report.php/id/114478
  24. Michael Schumacher Asterixin cameo-roolissa, Savon Sanomat, 30.1.2008
  25. F1 : Schumacher completes a stint as Top Gear Stig - Schumacher - F1-Live.com (Internet Archivessa) En.f1-live.com. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Michael Schumacher.