Formula 1 -kausi 1967
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Formula 1 -kausi 1967 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Järjestäjä | FIA, Formula One Group | ||||||
Järjestyksessä oleva kausi | 18. | ||||||
Kilpailuja | 11 | ||||||
Rengasvalmistaja(t) | F, G, D | ||||||
Kuljettajien mestari | Denny Hulme | ||||||
Valmistajien mestari | Brabham | ||||||
|
Formula 1 -kausi 1967 oli 18. Formula 1 -kausi. Se alkoi 2. tammikuuta ja päättyi 22. lokakuuta 1967 yhdentoista kilpailun jälkeen. Kuljettajien mestaruuden voitti Denny Hulme, ja valmistajien mestaruuden Brabham.[1] Kautta synkensi Lorenzo Bandininin kuolema Monacossa.[1]
Säännöt lyhyesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pistelaskujärjestelmä: 9, 6, 4, 3, 2, 1
- Vain kuuden ensimmäisen kilpailun viisi parasta sijoitusta ja kauden viidestä viimeisestä neljä parasta sijoitusta laskettiin mukaan kuljettajien loppupisteisiin.
- Valmistajille annettiin pisteitä vain kunkin valmistajan parhaasta sijoituksesta per kilpailu.
- Auton vähimmäispaino: 500 kg
- Vapaastihengittävien moottorien tilavuus 3 litraa ja turboahdettujen tilavuus 1,5 litraa.
Kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuljettajien lopullinen järjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija | Kuljettaja | Nro | Maa | Pisteet | Voitot | Palkintosijat | Paalupaikat |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | Denny Hulme | 2 | 51 | 2 | 8 | ||
2 | Jack Brabham | 1 | 48 | 2 | 6 | 2 | |
3 | Jim Clark | 5 | 41 | 4 | 5 | 6 | |
4 | Chris Amon | 9 | 20 | 4 | |||
5 | John Surtees | 3 | 20 | 1 | 2 | ||
6 | Pedro Rodríguez | 21 | 15 | 1 | 1 | ||
7 | Graham Hill | 6 | 15 | 2 | 3 | ||
8 | Dan Gurney | 11 | 13 | 1 | 2 | ||
9 | Jackie Stewart | 7 | 10 | 2 | |||
10 | Mike Spence | 8 | 9 | ||||
11 | Jochen Rindt | 4 | 6 | ||||
12 | Jo Siffert | 15 | 6 | ||||
13 | John Love | 17 | 6 | 1 | |||
14 | Bruce McLaren | 14 | 3 | ||||
15 | Jo Bonnier | 16 | 3 | ||||
16 | Mike Parkes | 4 | 2 | ||||
17 | Chris Irwin | 17 | 2 | ||||
18 | Bob Anderson | 19 | 2 | ||||
19 | Guy Ligier | 19 | 1 | ||||
20 | Jacky Ickx | 21 | 1 | ||||
21 | Ludovico Scarfiotti | 10 | 1 | ||||
22 | Richie Ginther | 12 | |||||
23 | Richard Attwood | 8 | |||||
24 | Sam Tingle | 18 | |||||
25 | Mike Fisher | 6 | |||||
26 | Piers Courage | 6 | |||||
27 | Moises Solana | 18 | |||||
28 | Al Pease | 11 | |||||
29 | Silvio Moser | 22 | |||||
30 | Eppie Wietzes | 5 | |||||
31 | Luki Botha | 20 | |||||
32 | Giancarlo Baghetti | 24 | |||||
33 | Jean-Pierre Beltoise | 22 | |||||
34 | David Hobbs | 12 | |||||
35 | Dave Charlton | 19 | |||||
36 | Alan Rees | 14 | |||||
37 | Johnny Servoz-Gavin | 2 | |||||
38 | Jonathan Williams | 12 | |||||
39 | Lorenzo Bandini | 18 |
Valmistajien lopullinen järjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija | Valmistaja | Pisteet |
---|---|---|
1 | Brabham-Repco | 63 |
2 | Lotus-Ford | 44 |
3 | Cooper-Maserati | 28 |
4 | Honda | 20 |
5 | Ferrari | 20 |
6 | BRM | 17 |
7 | Eagle-Weslake | 13 |
8 | Lotus-BRM | 6 |
9 | Cooper-Climax | 6 |
10 | McLaren-BRM | 3 |
11 | Brabham-Climax | 2 |
12 | Eagle-Climax | 0 |
13 | Lotus-Climax | 0 |
14 | Matra-Ford | 0 |
15 | Cooper-ATS | 0 |
16 | LDS-Climax | 0 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hulme takes Brabham to second consecutive title ESPN. Viitattu 31.7.2017. (englanniksi)
Etelä-Afrikka | Monaco | Hollanti | Belgia | Ranska Iso-Britannia
Saksa | Kanada | Italia | Yhdysvallat | Meksiko
|