Formula 1 -kausi 1964

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Formula 1 -kausi 1964
Järjestäjä FIA, Formula One Group
Järjestyksessä oleva kausi 15.
Kilpailuja 10
Rengasvalmistaja(t) D, G
Kuljettajien mestari John Surtees
Valmistajien mestari Ferrari
← 1963 1965 →

Formula 1 -kausi 1964 oli 15. Formula 1 -kausi. Se alkoi 10. toukokuuta ja päättyi 25. lokakuuta 1964 kymmenen kilpailun jälkeen. Kuljettajien mestaruuden voitti John Surtees, ja valmistajien mestaruuden Ferrari.[1]

Carel Godin de Beaufort kuoli Saksan osakilpailussa.[2]

Kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Kilpailu Rata Päiväys Paalupaikka Nopein
kierros
Voittanut
kuljettaja
Voittanut
talli
Renkaat Raportti
1 Monaco Monacon Grand Prix Monaco 10. toukokuuta Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Graham Hill Iso-Britannia Graham Hill Iso-Britannia BRM D Raportti
2 Alankomaat Hollannin Grand Prix Zandvoort 24. toukokuuta Yhdysvallat Dan Gurney Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Lotus-Climax D Raportti
3 Belgia Belgian Grand Prix Spa-Francorchamps 14. kesäkuuta Yhdysvallat Dan Gurney Yhdysvallat Dan Gurney Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Lotus-Climax D Raportti
4 Ranska Ranskan Grand Prix Rouen-Les-Essarts 28. kesäkuuta Iso-Britannia Jim Clark Australia Jack Brabham Yhdysvallat Dan Gurney Iso-Britannia Brabham-Climax D Raportti
5 Iso-Britannia Britannian Grand Prix Brands Hatch 11. heinäkuuta Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Lotus-Climax D Raportti
6 Saksa Saksan Grand Prix Nürburgring 2. elokuuta Iso-Britannia John Surtees Iso-Britannia John Surtees Iso-Britannia John Surtees Italia Ferrari D Raportti
7 Itävalta Itävallan Grand Prix Zeltweg 23. elokuuta Iso-Britannia Graham Hill Yhdysvallat Dan Gurney Italia Lorenzo Bandini Italia Ferrari D Raportti
8 Italia Italian Grand Prix Monza 6. syyskuuta Iso-Britannia John Surtees Iso-Britannia John Surtees Iso-Britannia John Surtees Italia Ferrari D Raportti
9 Yhdysvallat Yhdysvaltain Grand Prix Watkins Glen 4. lokakuuta Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Graham Hill Iso-Britannia BRM D Raportti
10 Meksiko Meksikon Grand Prix Magdalena Mixhuca 25. lokakuuta Iso-Britannia Jim Clark Iso-Britannia Jim Clark Yhdysvallat Dan Gurney Iso-Britannia Brabham-Climax D Raportti

Kuljettajien lopullinen järjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1964 kuljettajan loppupisteisiin laskettiin kuusi parasta kilpailua.

Sija Kuljettaja Nro Maa Pisteet Voitot Palkintosijat Paalupaikat
1 John Surtees 3 Yhdistynyt kuningaskunta 40 2 6 2
2 Graham Hill 7 Yhdistynyt kuningaskunta 39(41) 2 5 1
3 Jim Clark 1 Yhdistynyt kuningaskunta 32 3 3 5
4 Richie Ginther 4 Yhdysvallat 23 2
5 Lorenzo Bandini 8 Italia 23 1 4
6 Dan Gurney 6 Yhdysvallat 19 2 2 2
7 Bruce McLaren 9 Uusi-Seelanti 13 2
8 Peter Arundell 4 Yhdistynyt kuningaskunta 11 2
9 Jack Brabham 5 Australia 11 2
10 Jo Siffert 22 Sveitsi 7 1
11 Bob Anderson 22 Yhdistynyt kuningaskunta 5 1
12 Innes Ireland 11 Yhdistynyt kuningaskunta 4
13 Tony Maggs 19 4
14 Mike Spence 2 Yhdistynyt kuningaskunta 4
15 Jo Bonnier 16 Ruotsi 3
16 Walt Hansgen 17 Yhdysvallat 2
17 Maurice Trintignant 48 Ranska 2
18 Chris Amon 15 Uusi-Seelanti 2
19 Pedro Rodríguez 18 Meksiko 1
20 Phil Hill 10 Yhdysvallat 1
21 Mike Hailwood 14 Yhdistynyt kuningaskunta 1
22 Trevor Taylor 12 Yhdistynyt kuningaskunta 1
23 Jochen Rindt 12 Itävalta
24 John Love 24
25 John Taylor 22 Yhdysvallat
26 Ludovico Scarfiotti 6 Italia
27 Peter Revson 38 Yhdysvallat
28 Ronnie Bucknum 25 Yhdysvallat
29 Moises Solana 17 Meksiko
30 Giancarlo Baghetti 30 Italia
31 Ian Raby 23 Yhdistynyt kuningaskunta
32 Mário de Araújo Cabral 50 Portugali
33 André Pilette 28 Belgia
34 Bernard Collomb 28 Ranska
35 Carel Godin de Beaufort 28 Alankomaat
36 Edgar Barth 12 Saksa
37 Frank Gardner 26 Australia
38 Gerhard Mitter 23 Saksa
39 Geki 36 Italia
40 Hap Sharp 23 Yhdysvallat

Valmistajien lopullinen järjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Valmistaja Pisteet
1 Ferrari 45
2 BRM 42
3 Lotus-Climax 37
4 Brabham-Climax 30
5 Cooper-Climax 16
6 Brabham-BRM 7
7 BRP-BRM 5
8 Lotus-BRM 3
9 Derrington-Francis-ATS 0
10 Honda 0
11 Porsche 0
12 Scirocco-Climax 0
13 Brabham-Ford 0

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Surtees is champion - on two and four wheels ESPN. Viitattu 31.7.2017. (englanniksi)
  2. Carel Godin de Beaufort - Netherlands ESPN. Viitattu 8.2.2021. (englanniksi)