Matra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee liikeyritystä. Unkarilaista vuoristoaluetta käsittelee artikkeli Mátra.

Mécanique Avion TRAction eli Matra oli mm. autoja, polkupyöriä, ilmailutekniikkaa ja aseita valmistanut ranskalainen yritys. Siitä tuli vuonna 1994 Lagardère-ryhmän tytäryhtiö, ja se toimii nykyisin tuolla nimellä.

Matra-nimi tuli tunnetuksi 1960-luvulla, jolloin se aloitti autonvalmistuksen ostettuaan Automobiles René Bonnet -yhtiön. Matra Automobiles valmisti urheilu- ja kilpa-autoja, ja menestyi kilpailuissa hyvin.

Matra Hautes Technologies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matra Hautes Technologies (Matra Huipputeknologia) eli MHT toimi ilmailu-, puolustus- ja tietoliikennealoilla. Helmikuussa 1999 Matra Hautes Technologies yhdistyi Aérospatialen kanssa muodostaen Aérospatiale-Matran. 10. heinäkuuta 2000 Aérospatiale-Matrasta tuli osa EADS:ää.

Tytäryhtiöt (Aérospatialeen yhdistymisen jälkeen)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matra Défense
  • Matra Systèmes & Information
  • Matra BAe Dynamics (50% British Aerospacen omistuksessa)

Vuonna 1996 perustettu Matra BAe Dynamics yhdisti BAe:n ohjustoiminnan (BAe Dynamics) ja puolet Matra Défensen ohjustoiminnasta. (Toinen puolikas oli Aerospatiale Matra Missiles). * Matra Marconi Space (49% GEC) Matra Espace oli Matran avaruusosasto, joka yhdstyi GEC:n avaruustoimintojen (Marconi Space Systems) kanssa vuonna 1989 yhdistäen Matra Marconi Spacen. Vuonna 2000 se yhdistyi DaimlerChrysler Aerospace AG:n (DASA) avaruusosaston kanssa muodostaen Astriumin. Se nimettiin myöhemmin uudelleen EADS Astriumiksi.

  • Matra Nortel Communications (50% Nortel)

Matran henkilöautot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matra-nimeä käytettiin henkilöautoissa ensimmäisen kerran Renault-moottorisessa Matra Djet-mallissa (lausutaan kuten englannin sana "Jet"), joka oli päivitetty versio Bonnet Djetistä.

Djet korvattiin Matra 530-mallilla, jossa oli Ford Taunuksen V4-moottori. Matra ryhtyi 1970-luvulla myös läheiseen yhteistyöhön Simcan kanssa, valmistaen Simcan tekniikkaan perustuvia urheiluautoja, kuten Bagheeraa ja Murenaa. Matra valmisti myös Ranchoa, yhtä ensimmäisistä SUV-luokan autoista, joka tosin oli etuvetoinen. Rancho perustui Simca 1100:n pick-up-mallin tekniikkaan. Se pysyi tuotannossa 1980-luvulle asti, vielä Peugeot'n otettua Simcan haltuunsa.

Vuonna 1984 Renault julkaisi Espace-tila-auton, joka oli Matran valmistama, ja alun perin Chrysler UK:n kehittämä. Autosta tuli hyvin suosittu, ja se loi yhdessä Mitsubishi Chariotin ja Plymouth Voyagerin kanssa nykyaikaisten tila-autojen markkinaryhmän.

Matran suunnitteleman ja valmistaman Renault Avantimen huonon menestyksen jälkeen Matra ilmoitti 27. helmikuuta 2003 suunnittelevansa Romorantinin autotehtaansa sulkemista. Syyskuussa 2003 Pininfarina osti Matra Automobilen kehitys-, testaus- ja prototyyppitoiminnot. Yhtiö sai nimekseen Matra Automobile Engineering.

Henkilöautomallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matra autourheilussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matra
Koko nimi Mécanique Avion TRAction
Päämaja Ranskan lippu Ranska
Tunnetuimmat kuljettajat

Jackie Stewart, Jean-Pierre Beltoise, Chris Amon,

Henri Pescarolo
Moottorit Ford, Matra
Saavutukset Formula 1:n MM-sarjassa
Ensimmäinen kilpailu Saksan GP 1966
Kilpailuja 51
Valmistajien
maailmanmestaruuksia
1 (1969)
Kuljettajien
maailmanmestaruuksia
1 (1969)
Voittoja 0
Paalupaikkoja 2
Nopeimpia kierroksia 3
MM-pisteitä 55
Viimeinen kilpailu Yhdysvaltain GP 1972

1960-luvun puolivälissä Matra saavutti menestystä Formula 3- ja Formula 2-sarjoissa erityisesti monokokkiin perustuneella MS5-autolla, voittaen Ranskan ja Euroopan mestaruudet. Vuonna 1967 Jacky Ickx hämmästytti Formula 1-piirejä kellottamalla kolmanneksi nopeimman ajan (8:14") Saksan GP:ssä Nürburgringilla 1600 kuutiosenttimetrin moottorilla varustetulla MS5 -Formula 2-autollaan, päästen kilpailemaan 3000 cm³ -moottorisia F1-autoja vastaan. Kilpailu päättyi keskeytykseen jousituksen petettyä. Matra tuli Formula 1-sarjaan kaudelle 1968, jolloin Jackie Stewart voitti useita kilpailuja Tyrrell-tallin Matra MS10:llä, joka kilpaili tehdastallin rinnalla. Auton polttoainetankit olivat lentokoneiden tapaan osa auton kantavaa rakennetta. Näin autosta saatiin 15 kg kevyempi, mutta jämäkämpi kuin kilpailijoistaan. FIA:n mielestä tekniikka oli liian turvaton ja päätti kieltää sen kaudelle 1970.

Matra MS80:llä voitettiin F1:ssä sekä kuljettajien että valmistajien mestaruus kaudella 1969.

Matran toimitusjohtaja teki radikaalin päätöksen ennen kautta 1969: Matran tehdastalli ei osallistuisi Formula ykkösiin, vaan Matra keskittyisi Tyrrell-talliin, joka sai nimen Matra International, ja rakentaisi uuden, DFV-moottorisen auton rakenteellisilla polttoainetankeilla, vaikka ne olisivat seuraavalla kaudella kiellettyjä. Lisäksi Matra oli hankkiutumassa yhteistyöhön Simcan kanssa, joka tuolloin oli Chryslerin tytäryhtiö, ja tämän vuoksi Fordin moottorien käyttö olisi mahdotonta kaudella 1970. Stewart voitti vuoden 1969 maailmanmestaruuden helposti uudella Cosworth-moottorisella Matra MS80:lla joka korjasi suurimman osan MS10:n heikkouksista. Stewartin titteli oli ensimmäinen, joka voitettiin ranskalaisen tallin autolla, ja nykypäivään mennessä ainoa, joka on voitettu Ranskassa valmistetulla autolla. Se oli huomattava saavutus tallilta, joka kilpaili vasta toista kauttaan F1:ssä.

Cosworthin, Lotuksen ja McLarenin tavoin Matra teki nelivetokokeiluja kauden 1969 aikana. Johnny Servoz-Gavinista tuli ensimmäinen ja ainoa kuljettaja joka saavutti pisteen nelivetoautolla sijoittuessaan Matra MS84:llä kuudenneksi Kanadan GP:ssä. MS84 oli Brabham BT26A:n ohella yksi viimeisistä putkirunkoisista F1-autoista.

Kaudeksi 1970, kun Matra ryhtyi yhteistyöhön Simcan kanssa, se pyysi Tyrrelliä käyttämään omaa V12-moottoriansa Cosworthin sijasta. Stewart testasi Matran V12-moottoria, mutta koska suuri osa Tyrrellin rahoituksesta tuli Fordilta, ja koska toisena merkittävänä sponsorina oli Ranskan kansallinen öljy-yhtiö Elf, joka toimi yhteistyössä Renault'n kanssa eikä siten olisi voinut tukea Simcan yhteistyökumppania, Matran ja Tyrrellin yhteistyö päättyi.

Matran V12 toimi Ligierin Formula 1-autojen voimanlähteenä kausilla 1976-78 ja 1981-82.

Matra saavutti menestystä myös V12-moottoroiduilla urheiluautoillaan. Matra 670 voitti Le Mansissa vuosina 1972, 1973 ja 1974. Se toi Matralle myös urheiluautojen valmistajien maailmanmestaruuden vuosina 1973 ja 1974.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]