Ford Taunus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ford Taunus
1961 Ford Taunus 17M P3
Valmistustiedot
Valmistaja Ford
Korimalli Sedan, Coupé
Edeltäjä Ford V8 G78, Ford Rheinland (isommat Taunukset)
Ford Eifel, Ford Köln (pienemmät Taunukset)
Seuraaja Ford Sierra


Ford Taunus TC / GBTK 1970-1975
Ford Taunus TC2 /GBTS 1976-1979
Ford Taunus TC3 /GBFS 1979-1982
1976 Ford Taunus TC2
Valmistustiedot
Valmistaja Ford Motor Company
Valmistusvuodet 1970–1982
2,696,011 autoa(Ford Saksa)
Korimalli 2-ovinen tai 4-ovinen porrasperä
5-ovinen Turnier farmari
2-ovinen coupé 1970-1975
Edeltäjä Ford Taunus 12M / 15M P6
Seuraaja Ford Sierra
Koko ja tekniset tiedot
Massa 1040 kg
Pituus 4340-4480 mm
Akseliväli 2579 mm
Leveys 1700-1712 mm
Korkeus 1362-1363 mm
Moottori
  • 1294 cc Pinto OHC I4 (1970-1982)
  • 1593 cc Pinto OHC I4 (1970-1982)
  • 1993 cc Pinto OHC I4 (1976-1982)
  • 1999 cc Cologne V6 (1970 – 1982)
  • 2274 cc Cologne V6 (1970 – 1982)

Ford Taunus oli Saksan Fordin valmistama automallisto, jonka jotkin versiot ovat samankaltaisia Englannissa valmistetun Ford Cortinan kanssa. Vuosien 1952 ja 1968 välillä kaikkia saksalaisia Fordeja kutsuttiin nimellä Taunus, ja mallinimiä olivat 12M, 15M, 17M, 20M ja 26M. Kirjain M tulee mestariteosta tarkoittavasta sanasta "Meisterstück" tai "Masterpiece". Taunusta käytettiin joillakin markkinoilla myös merkkinimenä, etenkin niillä alueilla, joilla oli saatavilla myös brittiläisiä ja amerikkalaisia Fordeja. Taunus Transit oli aikanaan varsin tunnettu pakettiauto.

Näistä 1962-1966 valmistettu P4-korimallin Taunus 12M oli muista poiketen etuvetoinen, pohjautuen amerikkalaiseen Ford Cardinal -konseptiautoon. Tämän mallin myötä Fordin valikoimiin tuli V4-moottori. Myös takavetoisissa P5- ja P7-korimalleissa (mallit 15M ja 17M) käytettiin V4-moottoreita, myöhemmissä Taunuksissa käytettiin Rivi-4 ja V6 -moottoreita. Numerot 12, 15 ja 17 eivät viittaa välttämättä moottorin iskutilavuuteen (1,2 l, 1,5 l, 1,7 l) jne., vaikka yleinen luulo niin onkin. Esimerkkinä P7 17M 2000S.

Taunukset voidaan jakaa kokonsa mukaan kahteen ryhmään, toinen on vuosina 1957 - 1972 tehdyt "isommat Taunukset" 17M, 20M ja 26M ja toinen ryhmä pienemmät Taunukset, joihin kuuluu vuosina 1939–1951 valmistetut G73A ja G93A, 1952–1970 valmistetut 12M, 15M ja 16M sekä 1970–1982 tehty Taunus TC.

Isompien Taunusten edeltäjänä olivat Ford V8 G78 sekä Ford Rheinland ja niiden seuraajaksi tuli Ford Granada Vuonna 1971 pienempien Taunusten edeltäjiä sen sijaan olivat Ford Eifel ja Ford Köln ja seuraaja on Ford Sierra Vuonna 1982.

Taunus-nimi tulee Taunus-nimisestä vuorijonosta Saksassa.

Taunus TC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1971 Ford 17M 1700 S

Vuonna 1970 esiteltiin uusi Taunus TC, joka oli saatavana kaksi- tai neljäovisena sedanina, farmarina (Turnier) ja Coupéna. Se oli hyvin samankaltainen brittiläisen Ford Cortina Mk.III:n kanssa. Vuoden 1976 Taunus ja Cortina olivatkin jo täysin samanlaiset muuten, mutta Taunukset tehtiin vasemmanpuoleisella ohjauksella ja Cortinat oikeanpuoleisella Englannin markkino

Taunus TC2 (1976–1979)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ford Taunus TC2 4-ovinen (1976–1979)

Ford Taunus TC2 2-ovinen (1976–1979)

Ford Cortina Mk4 4-ovinen (1976-1979): vuoden 1976 jälkeen Ford Taunus ja Cortina olivat käytännössä identtisiä.

Vuoden 1975 marraskuun, 1976 mallivuoden paljastamisen jälkeen, alkoi "GBTS" Taunus mallisarjan, tunnetaan myös nimellä "Ford Taunus TC2", valmistus.

Cortinaan vertailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian Ford jatkoi Cortina Mk3, Dagenhamin version aiemmasta Taunus TC:sta, vielä puoli vuotta Taunus TC2:den julkistamisen jälkeen, mutta syyskuussa 1976 Britanniassa esiteltiin Cortina Mk4, minkä jälkeen Taunus TC2 ja Cortina Mk4 olivat lähes identtisiä, poislukien alueelliset erot määräyksissä sekä varustelutasoissa.

Vuonna 1976 Taunuksen ulkonäköä korjattiin. Kori oli uudistunut ja varsin näyttävän näköisesti. Ikkunat olivat nyt suuremmat. Tämän Taunuksen korimallit olivat sedan ja farmari. Sen myynti sujui hyvin. Moottorivalikoimaan kuului 1,3-, 1,6-, 2,0- ja 2,3-litraisia moottoreita, Suomeen tuotiin kaikkia lukuun ottamatta 1.3- mallia.

Vuonna 1979 tämäkin uusi Taunus koki kohennuksen, jolloin ulkonäkö ja sisusta muuttuivat hiukan. Vuonna 1980 Taunukseenkin otettiin käyttöön Fordin hitaasti reagoiva muuttuvakurkkuinen kaasutin.

Taunuksen laatu oli vain kohtalainen. Jousitus oli heikko ja talvella etenemiskyky oli vaatimatonta kevyen perän vuoksi, samaan vuodenaikaan myös kaasutin temppuili automaattirikastimen takia. Taunuksen polttoaineenkulutus oli suhteellisen suuri verrattuna kilpailijoihinsa, mutta sen sijaan lämmityslaite oli tehokas ja sisätilat suuret ja hinta oli edullinen. Kaikki valmistetut Taunukset olivat takavetoisia.

Taunusta valmistettiin Euroopassa vuoteen 1982 asti, jolloin sen korvasi takavetoinen Ford Sierra, mutta Argentiinassa tuotanto jatkui vielä vuoteen 1984 asti ja Turkissa vuoteen 1994.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]