Neliveto

Wikipedia

Neliveto tarkoittaa että ajoneuvossa on neljä vetävää pyörää. Kaksiakselisessa autossa vetovoima välitetään siis kaikille neljälle pyörälle. Veto etu-ja taka-akselille tehdään päävaihteiston jälkeen olevalla jakovaihteistolla, jossa yksi sisäänmeno jaetaan kahdeksi ulostuloksi.

Nelivetotapoja on kaksi päätyyppiä:

• Kytkettävä neliveto
• Jatkuva neliveto

Kytkettävässä nelivedossa auto on normaalisti, pitävällä pinnalla ajettaessa takavetoinen tai etuvetoinen. Neliveto voidaan tarvittaessa kytkeä päälle, jolloin kaikki neljä pyörää vetävät. Kytkettävässä nelivedossa etu- ja takakardaanit pyörivät kiinteästi samalla nopeudella ja siksi sitä ei voi käyttää pitävällä pinnalla, koska etu- ja taka-akselin pienet pyörimisnopeuserot eivät pääse tasoittumaan, vaan voimansiirtoon syntyy sisäistä jännitystä, joka aiheuttaa ylimääräistä vastusta (=polttoainenekulutusta) ja voimansiirron kulumista.

Jatkuva neliveto on aina päällä. Pitävällä pinnalla ajamisen mahdollistaa keskitasauspyörästö, joka tasaa etu- ja takakardaanien momentin samaksi. Maasto-olosuhteissa keskitasauspyörästön voi lukita manuaalisesti, tai siinä on automaattinen lukitus (esim. viskokytkin, jota on käytetty mm. Range Roverissa 1990 alkaen).

Näistä kahdesta päätyypistä on useita variaatioita, varsinkin SUV-autot ja nelivetoiset henkilöautot voi olla varustettu päätyypeistä poikkeavilla ratkaisuilla.

Neliveto löytyy useimmista traktoreista, maastoautoista ja joistain kuorma-autoista. Myös joissain erikoiskulkuneuvoissa on nelivetoja, kuten mönkijässä ja armeijan kuljetuskalustossa.

Nelivetoa käytetään erityisesti, kun ajetaan vaikeissa olosuhteissa; kuten metsässä, mudassa/savessa tai lumihangessa. Nelivedon käyttämisestä pitävällä pinnalla (jatkuva neliveto) ei ole mitään haittaa, vaan sillä savutetaan tasapainoiset ajo-ominaisuudet.