DTM
DTM (lyhenne sanoista Deutsche Tourenwagen Masters) on saksalainen vakioautoluokan kilpasarja.
Sisällysluettelo |
Kalusto [muokkaa]
Vaikka DTM virallisesti onkin vakioautosarja, ei sarjassa käytettävillä autoilla ole kovinkaan paljon tekemistä normaalien katuautojen kanssa. DTM on ns. silhuettiluokka, jossa kalusto vain ulkoapäin näyttää alkuperäisiltä sarjavalmisteisilta esikuviltaan. Kaikissa DTM-autoissa on putkirunko ja yli 450 hevosvoimaa tuottavat nelilitraiset V8-moottorit. Näin autot ovat todellisuudessa lähempänä prototyyppikalustoa kuin tavallisia katuautoja.
Kilpailusysteemi [muokkaa]
DTM-kausi koostuu noin kymmenestä, pääasiassa Saksassa ajettavasta kilpailuviikonlopusta.
Kilpailuviikonloppuna järjestetään yksi, noin 150–170 kilometrin mittainen kilpailu. Kilpailun lähtöjärjestys määräytyy aika-ajon ja paalukisan perusteella. Aluksi kaikki kuljettajat osallistuvat puolituntiseen aika-ajoon, jossa tarkoituksena on saavuttaa mahdollisimman nopea kierrosaika. Lähtösuoran ruudut 11:stä taaksepäin määräytyvät aika-ajon aikojen perusteella. Kymmenen nopeinta sen sijaan ajaa keskenään paalukisan, jossa kukin ajaa yhden nopean kierroksen. Tämä sääntö muuttui kaudelle 2006 ja DTM otti käyttöön F1sistä tutun pudotus-systeemin aika-ajoon.
Kilpailuissa annetaan pisteitä samaan tapaan kuin Formula 1 -sarjassa annettiin vuosina 2003-2009: ensimmäiselle 10 pistettä, toiselle 8, kolmannelle 6, neljännelle 5, viidennelle 4, kuudennelle 3, seitsemännelle 2 ja kahdeksannelle 1.
Autoihin lisätään menestyksen mukaan lisäpainoja. Kilpailun voittavaan automerkkiin lisätään seuraavaan kilpailuun 10 kilogrammaa lisää, kun taas kahdelta heikoimmille sijoituksille ajaneelta merkiltä poistetaan kymmenen kiloa.
Historia [muokkaa]
Vanha DTM ja ITC [muokkaa]
DTM-nimistä Saksan vakioautojen mestaruussarjaa ajettiin vuosina 1984–1996 nimellä Deutsche Tourenwagen Meisterschaft A-ryhmän kalustolla. Autoja muunneltiin hyvin vapaasti. Vuonna 1993 A-ryhmäläiset korvattiin uudella, vielä vapaampia muutoksia sallineella Class 1-luokalla. Mukana olevia autotehtaita olivat Opel, Mercedes-Benz ja Alfa Romeo. Audi ja BMW olivat jättäytyneet kilpailuista aikaisemmin. Autoissa käytettiin lukkiutumattomia jarruja, nelivetoa, monimutkaisia elektronisia ratkaisuja ja hiilikuiturunkoja. Kustannukset kohosivat hyvin korkeiksi.
Sarjassa ajettiin sittemmin kisoja myös Saksan rajojen ulkopuolella. Vuonna 1995 ajettiin DTM:n ja ITC-sarjan (International Touring Car Championship) mestaruuksista, ja vuonna 1996 ainoastaan ITC-mestaruudesta. FIA tuki ITC-sarjaa voimakkaasti. Kilpailuja ajettiin muun muassa Japanissa ja Brasiliassa. Televisiointioikeuksien hinnat nousivat niin korkeiksi, ettei kisoja näytetty Euroopassa enää kuin Saksassa ja Italiassa. Kustannukset kohosivat yhä korkeammiksi, yleisömäärät monilla radoilla jäivät vähäisiksi, eikä autotehtaita miellyttänyt matkustaa maihin, joissa heidän autojaan ei edes myyty. Vuoden 1996 jälkeen Opel ja Alfa Romeo jäivätkin sarjasta pois, ja jäljelle jäi vain Mercedes-Benz, joten sarja päätettiin lakkauttaa.
Uusi DTM [muokkaa]
Jo vuonna 1997 alettiin nostaa esiin ajatuksia DTM-sarjan henkiin herättämisestä. Suuret saksalaiset autotehtaat eivät kuitenkaan olleet päästä yhteisymmärrykseen uuden sarjan luonteesta. Opel tahtoi pitää kustannukset kurissa, Mercedes taas tahtoi suunnata painopistettä voimakkaaseen tekniseen kehitykseen, BMW tahtoi pelkästään Saksaan keskittyvän sarjan sijaan kansainvälisyyttä ja Audi olisi tahtonut markkinoida nelivetomalliaan.
Uusi DTM-sarja päätettiin aloittaa vuonna 2000, kun Mercedes-Benz ja Opel pääsivät sopuun tuotantoautoihin pohjautuvan kaluston käytöstä. Sarjassa päätettiin noudattaa perinteistä mallia, jossa suurin osa kilpailuista ajettaisiin Saksan maaperällä, mutta kustannukset pidettäisiin kohtuullisina. Koska monia kilpailuja kuitenkin ajetaan Saksan ulkopuolella, ei Saksan moottoriurheiluliitto antanut käyttää mestaruussarjan (Meisterschaft) nimeä, joten uudeksi nimeksi päätettiin antaa Deutsche Tourenwagen Masters.
Suomessa [muokkaa]
DTM- ja ITC-kilpailuja järjestettiin myös Suomessa 90-luvulla Helsinki Thunder -nimisen autourheilutapahtuman yhteydessä. Kilpailut ajettiin Helsingin Sörnäsiin rakennetulla katuradalla. Menossa mukana olivat mm. Keke Rosberg, JJ Lehto ja Markku Alen.
Mestarit [muokkaa]
Uusi DTM 2000-2012 [muokkaa]
| Vuosi | Mestari | 2. sija | 3. sija |
|---|---|---|---|
| 2012 | BMW M3 |
Mercedes-Benz C-Class |
Mercedes-Benz C-Class |
| 2011 | Audi A4 |
Audi A4 |
Mercedes-Benz C-Class |
| 2010 | Mercedes-Benz C-Class |
Mercedes-Benz C-Class |
Mercedes-Benz C-Class |
| 2009 | Audi A4 |
Mercedes-Benz C-Class |
Mercedes-Benz C-Class |
| 2008 | Audi A4 |
Mercedes-Benz C-Class |
Audi A4 |
| 2007 | Audi A4 |
Mercedes-Benz C-Class |
Audi A4 |
| 2006 | Mercedes-Benz C-Class |
Mercedes-Benz C-Class |
Audi A4 |
| 2005 | Mercedes-Benz C |
Audi A4 |
Audi A4 |
| 2004 | Audi A4 |
Mercedes-Benz C |
Mercedes-Benz C |
| 2003 | Mercedes-Benz CLK |
Mercedes-Benz CLK |
Mercedes-Benz CLK |
| 2002 | Audi TT |
Mercedes-Benz CLK |
Audi TT |
| 2001 | Mercedes-Benz CLK |
Mercedes-Benz CLK |
Mercedes-Benz CLK |
| 2000 | Mercedes-Benz CLK |
Opel Astra |
Mercedes-Benz CLK |
Vanha DTM ja ITC 1984-1996 [muokkaa]
Kuljettajat kaudella 2007 [muokkaa]
Suomalaiset [muokkaa]
| Kausi | Automerkki | Kuljettaja | Loppusijoitus | Pisteitä | Voittoja | 2. sijoja | 3. sijoja |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1992 | MB | Keke Rosberg | 5 | 144 | 1 | 4 | 5 |
| 1993 | Opel | Keke Rosberg | 17 | 4 | 0 | 0 | 0 |
| 1994 | Opel | Keke Rosberg | 14 | 27 | 0 | 0 | 1 |
| 1995 | Opel | JJ Lehto | 13 | 36 | 0 | 0 | 1 |
| Opel | Keke Rosberg | 18 | 17 | 0 | 0 | 0 | |
| Alfa Romeo | Markku Alen | 21 | 1 | 0 | 0 | 0 | |
| 1996 | Opel | JJ Lehto | 5 | 148 | 0 | 2 | 3 |
| 2005 | MB | Mika Häkkinen | 4 | 30 | 1 | 0 | 3 |
| 2006 | MB | Mika Häkkinen | 6 | 25 | 0 | 1 | 2 |
| 2007 | MB | Mika Häkkinen | 8 | 22 | 2 | 0 | 0 |
Pisteidenlasku on muuttunut vuosien varrella.
Sivulta puuttuu