Škoda

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo konepajakonsernista. Škoda Auto ja muita merkityksiä löytyy täsmennyssivulta.
Škoda Transportation a.s.

Skoda Logo.png

Yritysmuoto Osakeyhtiö[1]
Perustettu 1859[2]
Toimitusjohtaja Tomáš Krskov[1]
Kotipaikka Plzeň[3]
Toimiala joukkoliikennevälineet
Tuotteet sähköjunat, johdinautot sekä niiden komponentit[1][3]
Liikevaihto 18 571 000 000 CZK (2009)
Liikevoitto 2 161 000 000 CZK (2007)[1]
Henkilökuntaa yli 4 000[3]
Tytäryhtiöt Škoda Electric a.s.
Škoda Vagonka, a.s.
Pars nova a.s.
Movo spol s.r.o.
VÚKV a.s.
Poll, s.r.o.
Sibelektroprivod
Ganz-Skoda Electric Zrt.[4]
Kotisivu http://www.skoda.cz/en/

Škoda Transportation a.s. on tšekkiläinen joukkoliikennevälineiden ja niiden komponenttien valmistamiseen erikoistunut konepajakonserni. Yritys työllistää yli 4 000 henkilöä[3] ja sen liikevaihto on yli 18 miljardia korunaa (2009).[1] Konsernin kotipaikka on Plzeňissä ja siihen kuuluu kahdeksan tytäryhtiötä.[4] Tšekin lisäksi sillä on toimintoja Venäjällä ja Unkarissa.[3]

Yritys on perustettu vuonna 1859 ja historiansa aikana se on valmistanut myös aseita, höyryvetureita, lentokoneita ja autoja.[2]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raideliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkökäyttöiset mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleissähköveturi 109 E:stä on kaksi muunnelmaa, joiden huippunopeudet ovat 160 ja 200 km/h.[5] Moottorijunamallistoon kuuluu kaksikerroksiset tyypit 471, 575, 671 ja 675. Mallit on suunnattu paikallisliikennekäyttöön. Yritys on esitellyt myös täysin uuden yksikerroksisen, matalalla lattialla varustetun mallin.[6] Matalalattiatyyppisistä raitiovaunuista 16 T on yhteen suuntaan ja 19 T on kumpaankin suuntaan kulkeva. Mallistoon kuuluu myös kolmiosaiset erikoissovellukset ForCity Prague ja ForCity Riga.[7] Tuotevalikoimassa olevia metrovaunuja on myyty Kiovaan, Kazaniin sekä Pietariin.[8]

Dieselkäyttöiset mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dieseltoiminen, VR:n toimeksiannosta kehitetty Dm12 on suunniteltu paikallisliikenteeseen erityisesti kylmiin olosuhteisiin. 814-914 ja 814-014 -814 ovat osittain matalalattiaisia; ensimmäinen koostuu kahdesta ja toinen kolmesta vaunusta.[9] Škoda on valmistanut Slovakian valtion rautateille lähiliikenteeseen tarkoitettua kaksikerroksista tyyppiä 951, johon kuuluu myös vaunumalli 051.[10]

Perusparannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Škoda on tehnyt perusparannettua 71 Em -tavaraveturimallia[5] ja uudistaa Prahan metrovaunuja.[8] Vuosina 2006–2010 Škoda perusparansi 30 954-mallista postijunaa. Uudistuksen yhteydessä niihin asetettiin kauko-ohjaus.[11] Perusparannuspaketteja myydään myös vanhoihin Tatra T3-, -K2- -K3R-NT- ja -T6A5-mallisiin raitiovaunuihin sekä eräisiin sähköveturisovelluksiin.[12]

Johdinautot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritys valmistaa johdinautomalleja 24 Tr, 27 Tr ja 30 Tr, joista ensimmäinen ja viimeinen ovat pituudeltaan 12 metriä ja keskimmäinen 18 metriä. Kaikki mallit ovat matalalattiaisia.[13]

Komponentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Škoda valmistaa sähkömoottoreita raitiovaunuihin, metroihin, sähkövetureihin, johdinautoihin ja kaivostyökoneisiin.[14] Tuotteisiin kuuluu myös johdinautojen ja raideliikennevälineiden ohjausjärjestelmät.[15]

Tytäryritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tytäryritys Toimiala Sijainti
Škoda Electric a.s.[16] komponentit, johdinautot Plzeň, Tšekin lippu Tšekki
Škoda Vagonka, a.s.[17] moottorijunat Ostrava, Tšekin lippu Tšekki
Pars nova a.s.[18] perusparannukset Šumperk, Tšekin lippu Tšekki
Movo spol s r.o.[19] huolto, perusparannukset Plzeň, Tšekin lippu Tšekki
VÚKV a.s.[20] testaus Praha, Tšekin lippu Tšekki
Poll, s.r.o.[21] komponentit Praha, Tšekin lippu Tšekki
Sibelektroprivod komponentit[22] Novosibirsk, Venäjän lippu Venäjä[23]
Ganz-Skoda Electric Zrt.[24] komponentit, johdinautot Budapest, Unkarin lippu Unkari

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva Škoda-tehtaalta vuonna 1869.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1859 kreivi Waldstein-Wartenberg perusti tytäryrityksen valimo- ja konepajayritystään varten. Vuonna 1866 yrityksen henkilöstö oli jo yli 100 ja sitä johtamaan nimitettiin Emil Škoda. Škoda osti tehtaan vuonna 1869 ja alkoi pian laajentaa sitä. 1880-luvulla avattiin nykyaikainen valimo, jossa pystyttiin tuottamaan jopa kymmenien tonnien kokoisia kappaleita. Yrityksen tärkeimpiä tuotteita olivat laivanrakennukseen käytetyt suuret valetut ja taotut kappaleet sekä sokerinjalostuslaitteistot.[2]

Aseteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itävalta-Unkarin merivoimien SMS Viribus Unitiksen tykkitornien valmistusta Škodan tehtaalla Plzeňissä noin vuonna 1909.

Yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö vuonna 1899 ja siitä kasvoi pian Itävalta-Unkarin suurin asetehdas, joka valmisti tykkejä ja niiden ammuksia jalkaväen ja merivoimien käyttöön. Škoda teki myös merkittäviä vientikauppoja; muun muassa Niagaran vesivoimalaitoksen putkistojärjestelmän, Suezin kanavan sulkuportit, useita sokeritehdaslaitteistoja Turkkiin ja panimoita ympäri Eurooppaa. Tykkejä myytiin kaukoitään sekä Etelä-Amerikkaan.[2]

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan aikana yritykseen investoitiin voimakkaasti. Tuolloin Škoda-konserniin kuului useita asetehtaita nykyisen Tšekin alueella ja sen ulkopuolella. Vuonna 1917 yrityksessä työskenteli jo yli 35 000 henkilöä.[2]

Monialayritykseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakian itsenäistyttyä vuonna 1918 Škoda muuttui asetehtaasta monialayritykseksi. Perinteisten teollisuusalojen lisäksi yritys alkoi valmistaa höyryvetureita. Vuonna 1923 siivekäs nuoli rekisteröitiin yrityksen tavaramerkiksi. 1930-luvulla vallinneen poliittisen tilanteen seurauksena aseiden valmistuksen osuus alkoi jälleen kasvaa.[2]

Kansallistaminen ja uudelleenjärjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana yritys kärsi merkittäviä vahinkoja; 70 prosenttia Škodan tuotantotiloista tuhoutui ilmapommitusten seurauksena. Vuonna 1945 yritys kansallistettiin ja pilkottiin; Mladá Boleslavin autotehtaat, Prahassa ollut lentokonetehdas, Slovakiassa sijainneet tehtaat sekä elintarvikkeiden jalostuslaitteistoja valmistaneet tehtaat irrotettiin emoyrityksestä. Ydintoimialoiksi muodostuivat raskas konepajateollisuus, tuotantovälineet, joukkoliikennevälineet sekä energiantuotantovälineet. Sosialistiset maat muodostivat merkittävimmän osan vientikohteista.[2]

Yksityistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1989 tapahtuneen järjestelmänmuutoksen jälkeen Škoda muutettiin valtionyrityksestä yksityiseksi osakeyhtiöksi. Markkinoita alettiin hakea SEV-maiden ulkopuolelta ja tuotannossa päätettiin keskittyä raideliikennevälineiden valmistukseen ja kunnostukseen, jota pidettiin vahvimpana ydintoimialana.[2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e E15.cz/Zprávy – Škodu Transportation získal šéf Krsek a další manažeři Mladá fronta a.s.. Viitattu 17.7.2011. (tšekiksi)
  2. a b c d e f g h Škoda Transportation a.s. – History Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
  3. a b c d e Škoda Transportation a.s. – Company Profile Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
  4. a b Škoda Transportation a.s. – Škoda Companies Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
  5. a b Škoda Transportation a.s. – Locomotives Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  6. Škoda Transportation a.s. – Electric Multiple Units Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  7. Škoda Transportation a.s. – Tramcars Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  8. a b Škoda Transportation a.s. – Metro Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  9. Škoda Transportation a.s. – Motor cars and units Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  10. Škoda Transportation a.s. – Coaches Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  11. Škoda Transportation a.s. – Control Vehicle 954 Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  12. Škoda Transportation a.s. – Repair and modernization of rail vehicles Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  13. Škoda Transportation a.s. – Trolleybuses Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  14. Škoda Transportation a.s. – Traction motors Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  15. Škoda Transportation a.s. – Drives Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  16. Škoda Electric a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  17. Škoda Vagonka, a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  18. Pars nova a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  19. Movo spol s r.o. – Let us introduce ourselves Movo spol s r.o.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  20. VÚKV a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  21. Poll, s.r.o. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  22. Sibelektroprivod – Products – Traction systems Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  23. Sibelektroprivod – About the company – History Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  24. Ganz-Skoda Electric Zrt. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)