Škoda
| Škoda Transportation a.s. | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö[1] |
| Perustettu | 1859[2] |
| Toimitusjohtaja | Tomáš Krskov[1] |
| Kotipaikka | Plzeň[3] |
| Toimiala | joukkoliikennevälineet |
| Tuotteet | sähköjunat, johdinautot sekä niiden komponentit[1][3] |
| Liikevaihto | 18 571 000 000 CZK (2009) |
| Liikevoitto | 2 161 000 000 CZK (2007)[1] |
| Henkilökuntaa | yli 4 000[3] |
| Tytäryhtiöt | Škoda Electric a.s. Škoda Vagonka, a.s. Pars nova a.s. Movo spol s.r.o. VÚKV a.s. Poll, s.r.o. Sibelektroprivod Ganz-Skoda Electric Zrt.[4] |
| Kotisivu | http://www.skoda.cz/en/ |
Škoda Transportation a.s. on tšekkiläinen joukkoliikennevälineiden ja niiden komponenttien valmistamiseen erikoistunut konepajakonserni. Yritys työllistää yli 4 000 henkilöä[3] ja sen liikevaihto on yli 18 miljardia korunaa (2009).[1] Konsernin kotipaikka on Plzeňissä ja siihen kuuluu kahdeksan tytäryhtiötä.[4] Tšekin lisäksi sillä on toimintoja Venäjällä ja Unkarissa.[3]
Yritys on perustettu vuonna 1859 ja historiansa aikana se on valmistanut myös aseita, höyryvetureita, lentokoneita ja autoja.[2]
Sisällysluettelo |
Tuotteet [muokkaa]
Raideliikenne [muokkaa]
Sähkökäyttöiset mallit [muokkaa]
Yleissähköveturi 109 E:stä on kaksi muunnelmaa, joiden huippunopeudet ovat 160 ja 200 km/h.[5] Moottorijunamallistoon kuuluu kaksikerroksiset tyypit 471, 575, 671 ja 675. Mallit on suunnattu paikallisliikennekäyttöön. Yritys on esitellyt myös täysin uuden yksikerroksisen, matalalla lattialla varustetun mallin.[6] Matalalattiatyyppisistä raitiovaunuista 16 T on yhteen suuntaan ja 19 T on kumpaankin suuntaan kulkeva. Mallistoon kuuluu myös kolmiosaiset erikoissovellukset ForCity Prague ja ForCity Riga.[7] Tuotevalikoimassa olevia metrovaunuja on myyty Kiovaan, Kazaniin sekä Pietariin.[8]
Dieselkäyttöiset mallit [muokkaa]
Dieseltoiminen, VR:n toimeksiannosta kehitetty Dm12 on suunniteltu paikallisliikenteeseen erityisesti kylmiin olosuhteisiin. 814-914 ja 814-014 -814 ovat osittain matalalattiaisia; ensimmäinen koostuu kahdesta ja toinen kolmesta vaunusta.[9] Škoda on valmistanut Slovakian valtion rautateille lähiliikenteeseen tarkoitettua kaksikerroksista tyyppiä 951, johon kuuluu myös vaunumalli 051.[10]
Perusparannukset [muokkaa]
Škoda on tehnyt perusparannettua 71 Em -tavaraveturimallia[5] ja uudistaa Prahan metrovaunuja.[8] Vuosina 2006–2010 Škoda perusparansi 30 954-mallista postijunaa. Uudistuksen yhteydessä niihin asetettiin kauko-ohjaus.[11] Perusparannuspaketteja myydään myös vanhoihin Tatra T3-, -K2- -K3R-NT- ja -T6A5-mallisiin raitiovaunuihin sekä eräisiin sähköveturisovelluksiin.[12]
Johdinautot [muokkaa]
Yritys valmistaa johdinautomalleja 24 Tr, 27 Tr ja 30 Tr, joista ensimmäinen ja viimeinen ovat pituudeltaan 12 metriä ja keskimmäinen 18 metriä. Kaikki mallit ovat matalalattiaisia.[13]
Komponentit [muokkaa]
Škoda valmistaa sähkömoottoreita raitiovaunuihin, metroihin, sähkövetureihin, johdinautoihin ja kaivostyökoneisiin.[14] Tuotteisiin kuuluu myös johdinautojen ja raideliikennevälineiden ohjausjärjestelmät.[15]
Tytäryritykset [muokkaa]
| Tytäryritys | Toimiala | Sijainti |
|---|---|---|
| Škoda Electric a.s.[16] | komponentit, johdinautot | Plzeň, |
| Škoda Vagonka, a.s.[17] | moottorijunat | Ostrava, |
| Pars nova a.s.[18] | perusparannukset | Šumperk, |
| Movo spol s r.o.[19] | huolto, perusparannukset | Plzeň, |
| VÚKV a.s.[20] | testaus | Praha, |
| Poll, s.r.o.[21] | komponentit | Praha, |
| Sibelektroprivod | komponentit[22] | Novosibirsk, |
| Ganz-Skoda Electric Zrt.[24] | komponentit, johdinautot | Budapest, |
Historia [muokkaa]
Perustaminen [muokkaa]
Vuonna 1859 kreivi Waldstein-Wartenberg perusti tytäryrityksen valimo- ja konepajayritystään varten. Vuonna 1866 yrityksen henkilöstö oli jo yli 100 ja sitä johtamaan nimitettiin Emil Škoda. Škoda osti tehtaan vuonna 1869 ja alkoi pian laajentaa sitä. 1880-luvulla avattiin nykyaikainen valimo, jossa pystyttiin tuottamaan jopa kymmenien tonnien kokoisia kappaleita. Yrityksen tärkeimpiä tuotteita olivat laivanrakennukseen käytetyt suuret valetut ja taotut kappaleet sekä sokerinjalostuslaitteistot.[2]
Aseteollisuus [muokkaa]
Yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö vuonna 1899 ja siitä kasvoi pian Itävalta-Unkarin suurin asetehdas, joka valmisti tykkejä ja niiden ammuksia jalkaväen ja merivoimien käyttöön. Škoda teki myös merkittäviä vientikauppoja; muun muassa Niagaran vesivoimalaitoksen putkistojärjestelmän, Suezin kanavan sulkuportit, useita sokeritehdaslaitteistoja Turkkiin ja panimoita ympäri Eurooppaa. Tykkejä myytiin kaukoitään sekä Etelä-Amerikkaan.[2]
Ensimmäinen maailmansota [muokkaa]
Ensimmäisen maailmansodan aikana yritykseen investoitiin voimakkaasti. Tuolloin Škoda-konserniin kuului useita asetehtaita nykyisen Tšekin alueella ja sen ulkopuolella. Vuonna 1917 yrityksessä työskenteli jo yli 35 000 henkilöä.[2]
Monialayritykseksi [muokkaa]
Tšekkoslovakian itsenäistyttyä vuonna 1918 Škoda muuttui asetehtaasta monialayritykseksi. Perinteisten teollisuusalojen lisäksi yritys alkoi valmistaa höyryvetureita. Vuonna 1923 siivekäs nuoli rekisteröitiin yrityksen tavaramerkiksi. 1930-luvulla vallinneen poliittisen tilanteen seurauksena aseiden valmistuksen osuus alkoi jälleen kasvaa.[2]
Kansallistaminen ja uudelleenjärjestelyt [muokkaa]
Toisen maailmansodan aikana yritys kärsi merkittäviä vahinkoja; 70 prosenttia Škodan tuotantotiloista tuhoutui ilmapommitusten seurauksena. Vuonna 1945 yritys kansallistettiin ja pilkottiin; Mladá Boleslavin autotehtaat, Prahassa ollut lentokonetehdas, Slovakiassa sijainneet tehtaat sekä elintarvikkeiden jalostuslaitteistoja valmistaneet tehtaat irrotettiin emoyrityksestä. Ydintoimialoiksi muodostuivat raskas konepajateollisuus, tuotantovälineet, joukkoliikennevälineet sekä energiantuotantovälineet. Sosialistiset maat muodostivat merkittävimmän osan vientikohteista.[2]
Yksityistäminen [muokkaa]
Vuonna 1989 tapahtuneen järjestelmänmuutoksen jälkeen Škoda muutettiin valtionyrityksestä yksityiseksi osakeyhtiöksi. Markkinoita alettiin hakea SEV-maiden ulkopuolelta ja tuotannossa päätettiin keskittyä raideliikennevälineiden valmistukseen ja kunnostukseen, jota pidettiin vahvimpana ydintoimialana.[2]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e E15.cz/Zprávy – Škodu Transportation získal šéf Krsek a další manažeři Mladá fronta a.s.. Viitattu 17.7.2011. (tšekiksi)
- ↑ a b c d e f g h Škoda Transportation a.s. – History Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Škoda Transportation a.s. – Company Profile Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Škoda Transportation a.s. – Škoda Companies Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Škoda Transportation a.s. – Locomotives Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Electric Multiple Units Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Tramcars Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Škoda Transportation a.s. – Metro Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Motor cars and units Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Coaches Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Control Vehicle 954 Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Repair and modernization of rail vehicles Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Trolleybuses Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Traction motors Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Drives Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Electric a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Vagonka, a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Pars nova a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Movo spol s r.o. – Let us introduce ourselves Movo spol s r.o.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ VÚKV a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Poll, s.r.o. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Sibelektroprivod – Products – Traction systems Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Sibelektroprivod – About the company – History Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Ganz-Skoda Electric Zrt. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)