Gyrobussi

Gyrobussi G3-1, maailman ainoa säilynyt gyrobussi Antwepenissa museoituna.

Gyrobussi on sähkömoottorilla toimiva linja-auto, joka saa energiansa johdinautoista poiketen ilman johtimia ja akkua vauhtipyörästä (kreikaksi gyros). Pääteasemilla vauhtipyörä kiihdytetään sähkömoottorin avulla uudestaan maksiminopeuteensa.

Ominaisuudet

Gyrobussin etuja ovat hiljaisuus ja ympäristöystävällisyys. Riippumattomuus johtimista mahdollistaa liikennöinnin vaihtelevilla reiteillä. Haittana on paino: Noin 20 henkilön bussissa, jonka toimintasäde on 20 km, täytyy olla noin 3 000 kilon painoinen vauhtipyörä. 3000 kierrosta minuutissa pyörivä vauhtipyörä vaatii erityisen kiinnityksen ja turvallisuusvarustuksen. Vauhtipyörän takia myös kaarreajo gyrobussilla poikkeaa normaalista.

Historia

Gyrobussiliikennettä on kokeiltu muun muassa Sveitsissä vuosina 1953–1960 välillä Yverdon-les-Bains–Grandson. Linjan pituus oli 4,5 kilometriä; bussit kulkivat kerran tunnissa paitsi ruuhka-aikana puolen tunnin välein.

Gyrobussilinjoja on ollut myös muun muassa Belgiassa linjalla Gent Zuid – Merelbeke (1956–1959) ja Leopoldvillessä (nykyinen Kinshasa), joka sijaitsee nykyisessä Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Useimmat gyrobussikokeilut ovat päättyneet huonoon menestykseen, kun bussit usein eivät ehtineet ajoissa latauspisteeseensä.

Katso myös

• Johdinauto