Moise Tšombe
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Moise Tšombe | |
|---|---|
 |
|
| Katangan presidentti Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri |
|
|
10. kesäkuuta 1964 -13. lokakuuta 1965 11. kesäkuuta 1960 -15. tammikuuta,1963 |
|
| Edeltäjä | Cyrille Adoula |
| Seuraaja | Évariste Kimba |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 10. marraskuuta 1919 Musamba,Belgian Kongo |
| Kuollut | 29. kesäkuuta 1969, Alger,Algeria |
| Puolue | CONAKAT |
Moise Kapenda Tšombe (10. marraskuuta 1919 – 29. kesäkuuta 1969) oli kongolainen poliitikko ja valtiomies.
Tšombe syntyi varakkaan kongolaisen liikemiehen poikana Musumbassa, Belgian Kongossa. Hän kävi koulun amerikkalaisten lähetyskoulussa. 1950-luvulla hän osti kauppaketjun Katangan provinssista ja liittyi politiikkaan perustamalla CONAKAT-puolueen.
Vaaleissa CONAKAT voitti 1960 koko Katangan, ja Tšombe julisti samana vuonna maakunnan itsenäiseksi. Tšomben julistuksen takana oli se, että hän ei halunnut keskushallituksen käyttävän vauraan maakunnan kaivosvarantoja. Tšombe julisti elokuussa vuonna 1960, että maa on kaaoksessa ja pyysi belgialaisia joukkoja kouluttamaan katangalaisia sotilaita.
Vuonna 1961 Tšomben päävastustaja Patrice Lumumba vangittiin ja teloitettiin. Kristitty Tšombe oli kommunistivastainen, päinvastoin kuin Lumumba. Patrice Lumumban seuraaja Cyrille Adoula vetosi YK:ssä ja saikin YK:n joukot tuekseen.
Vuonna 1961 YK:n sotilaat saapuvat Katangaan. Tšombe pakeni Pohjois-Rhodesiaan ja myöhemmin Espanjaan. Vuonna 1963 hän palasi Kongoon uuden hallituksen ministeriksi.
Presidentti Joseph Kasa-Vubu erotti Tshomben 25. marraskuuta 1963. Syrjäytettyään Kasa-Vubun Joseph Mobutu nosti maanpetossyytteen Tšombea vastaan, joka pakeni taas Espanjaan.
Tsombe palasi Kongoon vuonna 1964 ja nousi maan pääministeriksi mutta erotettiin pian. Vuonnan 1965 pääministeriksi noussut Joseph Mobutu alkoi vaatia Tšombea tilelle teoistaan ja määräsi tämän pidätettäväksi mutta Tšomben onnistui paeta Espanjaa.,
Tšombe tuomittiin poissa olevan kuolemaan. Hän asui Espanjassa, mutta eräällä lentomatkalla 1. heinäkuuta vuonna 1968 hänen yksityinenlentokone kaapattiin Ibizasta, Espanjasta ja pakotettiin laskeutumaan Algeriin, Algeriaan. Kaappauksen takana väitettiin olleen ranskalainen Francis Bodenanin joka oli luultavasti lyöttäytynyt maapaossa Madridissa asuneen Tšomben ystäväksi ja houkutellut hänet suuren palkkion toivossa ansaan. Kongon presidentti Joseph Mobutu esitti pääministeri Houari Boumédiènnelle luovutuspyynnön. Tšombea syytettiin Kongossa Katangan siviiliväestön ja kongolaisten pakolaisten surmaamisesta. Lisäksi Tšombe oli kutsunut maahan lukuisia eurooppalaisia lähinnä Ranskan muukalaislegioonan ja belgialaisia, rhodesialaisia, eteläafrikkalaisia valkoisia palkkasotureita kaatamaan Mobutun hallinnon. Algerin korkein oikeus käsitteli Tsomben kohtaloa ja antoi päätöksen jonka mukaan ex-pääministeri luovutetaan Kongoon. Luovutusta ei kuitenkaan tapahtunut sillä pääministeri Boumedienne ei kirjoittanut luovutusasiakirjaa.
Kone jolla Tšombe oli matkalla kidnappauksen aikana oli vuokrattu englantilainen Hawker Siddley kaksimoottorinen suihkukone jota ohjasivat englantilaiset lentäjä kapteenit Trevor Coppleston ja David Taylor. Lentäjä vapautettiin Algerissa ja palasivat kotimaahan. Kongon hallituksen mukaan Tšombe oli matkalla Afrikkaan. Hänen väitettiin tehneet belgialaisten upseerien kanssa salaliitto sopiumuksen Katangan ja Keski-Kongon taloudellisten kohteiden sabotoinnista ja presidentti Mobutun kaatamisesta.
Kuten tieto Tšombe kaappauksesta tuli kongolaisten tietoon alkoi taistelut Tsomben valkoisten palkkasoturien ja Kongon armeijan välillä Kisanganissa ja Bukavussa. Palkkasotureiden johtaja ranskalaissyntyinen eversti Robert Denard oli jo haavoittunut ja lentänyt sairaala hoitoon Rhodesiaan. Kapinalliset ottivat panttivankeja. Myös belgialaisten plantaasit olivat tulitusten kohteina sekä Mobutulle uskollisia belgialaissotilaita oli vastassa. Palkkasoturit joutuivat ala kynteen ja osa kuoli taisteluissa ja pakeni Portugalin Länsi-Afrikkaan. Kongosta evakuoitiin suurin osa länsimailaisista kansalaisista myös suomalaisia opettajia, sekä valkoisia tekniikkoja ja insinöörejä perheineen jotka olivat paenneet Biafraan ja sieltä Lagosiin josta heidät evakuoitiin Brysseliin.
29. kesäkuuta vuonna 1969 Moise Tšombe kuoli vankina 49 vuotiaana Algerissa. Sairaala lähteiden mukaan sydänhalvaukseen. Hänet haudattiin huvilalleen Ibizaan.
