Moise Tšombe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Moise Tšombe
Moise Tshombe cropped.jpg
Katangan presidentti
11. kesäkuuta 196015. tammikuuta 1963
Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri
10. kesäkuuta 196413. lokakuuta 1965
Edeltäjä Cyrille Adoula
Seuraaja Évariste Kimba
Tiedot
Syntynyt 10. marraskuuta 1919
Musamba, Belgian Kongo
Kuollut 29. kesäkuuta 1969 (49 vuotta)
Alger, Algeria
Puolue CONAKAT
Uskonto kristitty

Moise Kapenda Tšombe (10. marraskuuta 191929. kesäkuuta 1969) oli kongolainen poliitikko ja valtiomies.

Tšombe syntyi varakkaan kongolaisen liikemiehen poikana Musumbassa, Belgian Kongossa. Hän kävi koulun amerikkalaisten lähetyskoulussa. 1950-luvulla hän osti kauppaketjun Katangan provinssista ja liittyi politiikkaan perustamalla CONAKAT-puolueen.

Vuoden 1960 vaaleissa CONAKAT voitti koko Katangan, ja Tšombe julisti samana vuonna maakunnan itsenäiseksi muttei onnistunut saamaan ulkovaltojen tunnustusta.[1] Tšomben julistuksen takana oli se, että hän ei halunnut keskushallituksen käyttävän vauraan maakunnan kaivannaisvarantoja. Tšombe julisti elokuussa 1960 maan olevan kaaoksessa ja pyysi belgialaisia joukkoja kouluttamaan katangalaisia sotilaita.

Vuonna 1961 Tšomben päävastustaja Patrice Lumumba vangittiin ja teloitettiin.[1] Kristitty Tšombe oli kommunistivastainen, päinvastoin kuin Lumumba. Lumumban seuraaja Cyrille Adoula vetosi YK:ssa ja saikin YK:n joukot tuekseen.

Vuonna 1961 YK:n sotilaat saapuvat Katangaan. Tšombe pakeni Pohjois-Rhodesiaan ja myöhemmin Espanjaan. Vuonna 1963 hän palasi Kongoon uuden hallituksen ministeriksi.

Presidentti Joseph Kasa-Vubu erotti Tšomben 25. marraskuuta 1963. Syrjäytettyään Kasa-Vubun Joseph Mobutu nosti maanpetossyytteen Tšombea vastaan, joka pakeni taas Espanjaan.

Tsombe palasi Kongoon vuonna 1964 ja nousi maan pääministeriksi, mutta hänet erotettiin lokakuussa 1965. Sitten pääministeriksi noussut Mobutu alkoi vaatia Tšombea tilille teoistaan ja määräsi tämän pidätettäväksi, mutta Tšomben onnistui paeta Espanjaa.

Tšombe tuomittiin poissaolevana kuolemaan. Hän asui Espanjassa, mutta 1. heinäkuuta 1968 hänen yksityinen lentokoneensa kaapattiin Ibizasta ja pakotettiin laskeutumaan Algeriin, Algeriaan. Kaappauksen takana väitettiin olleen ranskalainen Francis Bodenanin, joka oli luultavasti lyöttäytynyt maapaossa Madridissa asuneen Tšomben ystäväksi ja houkutellut hänet suuren palkkion toivossa ansaan. Kongon presidentti Joseph Mobutu esitti pääministeri Houari Boumédiènnelle luovutuspyynnön. Tšombea syytettiin Kongossa Katangan siviiliväestön ja kongolaisten pakolaisten surmaamisesta. Lisäksi Tšombe oli kutsunut maahan lukuisia eurooppalaisia, lähinnä Ranskan muukalaislegioonan ja belgialaisia, rhodesialaisia, eteläafrikkalaisia valkoisia palkkasotureita, kaatamaan Mobutun hallinnon. Algerin korkein oikeus käsitteli Tšomben kohtaloa ja antoi päätöksen, jonka mukaan tämä luovutettaisiin Kongoon. Luovutusta ei kuitenkaan tapahtunut, sillä pääministeri Boumédiènne ei kirjoittanut luovutusasiakirjaa.

Kone, jolla Tšombe oli matkalla kidnappauksen aikana, oli vuokrattu englantilainen kaksimoottorinen Hawker Siddley -suihkukone, jota ohjasivat englantilaiset lentäjäkapteenit Trevor Coppleston ja David Taylor. Lentäjät vapautettiin Algerissa ja palasivat kotimaahan. Kongon hallituksen mukaan Tšombe oli matkalla Afrikkaan. Hänen väitettiin tehneet belgialaisten upseerien kanssa salaliittosopimuksen Katangan ja Keski-Kongon taloudellisten kohteiden sabotoinnista ja presidentti Mobutun kaatamisesta.

Kun tieto Tšomben kaappauksesta tuli kongolaisten tietoon, Kisanganissa ja Bukavussa alkoivat taistelut Tšomben valkoisten palkkasoturien ja Kongon armeijan välillä. Palkkasotureiden johtaja, ranskalaissyntyinen eversti Bob Denard, oli jo haavoittunut ja lentänyt sairaalahoitoon Rhodesiaan. Kapinalliset ottivat panttivankeja. Myös belgialaisten plantaasit olivat tulitusten kohteina sekä Mobutulle uskollisia belgialaissotilaita oli vastassa.selvennä Palkkasoturit joutuivat alakynteen ja osa kuoli taisteluissa tai pakeni Portugalin Länsi-Afrikkaan. Kongosta evakuoitiin suurin osa länsimaalaisista kansalaisista, myös suomalaisia opettajia, sekä valkoisia tekniikkoja ja insinöörejä perheineen. jotka olivat paenneet Biafraan ja sieltä Lagosiin, josta heidät evakuoitiin Brysseliin.

29. kesäkuuta 1969 Tšombe kuoli vankina 49-vuotiaana Algerissa, sairaalalähteiden mukaan sydänhalvaukseen. Hänet on haudattu Etterbeekin hautausmaalle Brysselin liepeillä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 199–200. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.