Armas Maasalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Armas Maasalo.

Armas Toivo Valdemar Maasalo (vuoteen 1905 Masalin; 28. elokuuta 1885 Rautavaara9. syyskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja urkuri.

Armas Maasalo opiskeli urkujensoittoa Viipurin lukkari- ja urkurikoulussa lukuvuoden 1905–1906. Vuonna 1907 hän ilmoittautui sekä Helsingin Musiikkiopistoon että Helsingin yliopistoon, josta valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1911.[1] Samaan aikaan hän opiskeli musiikkia Helsingin Filharmonisen seuran orkesterikoulussa. Maasalo täydensi opintojaan Ranskaan ja Saksaan vuosina 19191925 tekemillään opintomatkoilla.

Maasalo työskenteli muun muassa Helsingin normaalilyseon musiikinopettajana vuosina 19161952, Kansallis-Kuoron johtajana vuosina 19151949, Helsingin Johanneksenkirkon urkurina 19261958, Helsingin kirkkomusiikkiopiston johtajana 19231951, Suomen Kirkkokuoroliiton ensimmäisenä johtajana 19311960 ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston johtajana vuosina 19511955. Hän oli myös virsikirjakomitean jäsen 1930-luvulla. Maasalo toimitti yhdessä Taneli Kuusiston ja Aleksi Lehtosen kanssa vuonna 1943 käyttöön otetun Suomen evankelisluterilaisen kirkon koraalikirjan, joka korvasi Richard Faltinin vuonna 1871 toimittaman koraalikirjan. Maasalolla oli lukuisia luottamustehtäviä kirkkomusiikin alalla; hän toimi mm. Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen Kirkkokuoroliiton puheenjohtajana sekä monien laulujuhlien johtajana ja palkintotuomarina. Professorin arvonimi myönnettiin hänelle 1947. [2]

Armas Maasalon tuotanto sisältää muun muassa kaksi orkesterisarjaa, pianokonserton, urku- ja kuoroteoksia, liturgista ja hengellistä musiikkia. Hän on säveltänyt myös joululauluja sekä lauluja koululaulukirjoja varten. Vuonna 1932 hän julkaisi Helsingin kirkkomusiikkiopiston 50-vuotishistoriikin.

Säveltäjälle nimetty Maasalonpolku sijaitsee Helsingin Pukinmäessä.

Armas Maasalon poika oli Yleisradion musiikkipäällikkö ja musiikkikirjailija, filosofian maisteri Kai Maasalo (1922–2000).

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Joulun kellot" ("Hiljaa, hiljaa"), san. Helmi Auvinen
  • "Mä kanssa enkelten" (osana Jouluvesper-teosta), san. K. V. Tamminen
  • "Tule kanssani, Herra Jeesus", san. Hilja Haahti.
  • "Jeesus, kuule rukoukset", san. Jenny Pohjola
  • "Tuhansin kielin", san. Lauri Pohjanpää
  • "Genesis". Armas Maasalo voitti tällä kappaleella Viipurin Lauluveikot -mieskuoron sävellyskilpailun II palkinnon vuonna 1927[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ville Urponen: Armas Maasalo 2011. Urkuprojekti, Metropolia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.7.2013.
  2. Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 297 ja täydennysliite s. 36. Helsinki: Otava, 1957.
  3. Viipurin Lauluveikot 100 v.ISBN 952-90-8638-5. Copyright Viipurin Lauluveikot Tammer-Paino 1997

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maasalo, Kai: Armas Maasalo (1885–1960). Johdatus hänen elämäänsä ja musiikkiuraansa. 1998.
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.