Helsingin normaalilyseo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin normaalilyseon logo

Helsingin normaalilyseo (lempinimi Norssi) on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista suomenkielisistä kouluista. Nykyisin peruskoulun 7.-9. luokat ja lukion käsittävä koulu sijaitsee osoitteessa Ratakatu 6 Helsingin Ullanlinnassa. Koulu on Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan erillisyksikkö, ja se toimii normaalikouluna eli opetusharjoittelukouluna. Koulussa on kaikkiaan noin 540 opiskelijaa, joista lukiossa 240. Koulun johtavana rehtorina on vuodesta 2002 toiminut teologian tohtori, dosentti Markku Pyysiäinen.

Norssin pitkä historia erityisesti klassillisena kouluna näkyy vielä nykyäänkin muun muassa siitä, että Norssi on yksi harvoista suomalaisista kouluista, joissa voi opiskella latinaa peruskoulun 7. luokalta alkaen. Koulu käyttää myös latinankielistä mottoa "Non scholae sed vitae" (suomeksi "ei koulua, vaan elämää varten").

Koulun historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin normaalilyseo, Ratakatu 6

Helsingin normaalilyseon historian katsotaan alkavan vuodesta 1867, jolloin Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon perustettiin suomenkielisiä luokkia. Tämän suomenkielisen osaston perustamisen aikoina Suomessa käytiin voimakasta kielipoliittista keskustelua. Se vaikutti osaltaan siihen, että vuonna 1871 tämä suomenkielinen osasto määrättiin lakkautettavaksi niin, että alemmille luokille ei otettu uusia oppilaita. Suomenkielisen opetuksen turvaamiseksi perustettiin samana vuonna yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, jonka luokat olivat samoja kuin ruotsalaisen normaalilyseon lakkautettavat luokat. Alkeisopiston ensimmäinen oma koulurakennus valmistui vuonna 1878 osoitteeseen Ratakatu 2 (nykyisin Ratakatu 6a) arkkitehti F. A. Sjöströmin suunnittelemana.

Helsingin Suomalainen Alkeisopisto muuttui normaalilyseoksi vuonna 1887, kun valtio lunasti Alkeisopiston haltuunsa, ja samalla vuonna 1873 perustettu Hämeenlinnan suomenkielinen normaalilyseo muutettiin tavalliseksi lyseoksi. Normaalilyseo muutti vuonna 1905 naapuritontille Ratakatu 4:ään (nykyisin Ratakatu 6b), jonne oli valmistunut arkkitehti Jacob Ahrenbergin piirtämä uusi koulurakennus. Koulurakennuksessa tehtiin huomattavia laajennustöitä vuosina 1926 ja 1953. Vanhassa koulutalossa toimi vuoteen 1958 asti Kouluhallitus ja sitten Helsingin opettajakorkeakoulu, joka myöhemmin muuttui Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokseksi. Normaalilyseo toimi poikakouluna vuoteen 1971 saakka, jolloin ensimmäiset naispuoliset oppilaat aloittivat koulussa. Samalla vuosikymmenellä toteutetun peruskoulu-uudistuksen myötä koulu liitettiin hallinnollisesti osaksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellistä osastoa. Vuosina 1979-1980 koulurakennus peruskorjattiin ja koulu toimi väistötiloissa osoitteessa Kansakoulukatu 3. Koulun muutettua takaisin omiin tiloihinsa opetusta alettiin antaa aineluokissa.

Keväällä 2006 valmistuneen peruskorjauksen myötä Ratakatu 6a -rakennuksen tilat tulivat sadan vuoden tauon jälkeen jälleen Helsingin normaalilyseon käyttöön, opettajankoulutuslaitoksen muutettua yliopiston keskustakampukselle Kruununhakaan. Samaan aikaan käynnistyi Ratakatu 6b -rakennuksen nyt jo valmistunut vaiheittainen peruskorjaus.

Koulun nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1871–1887 Helsingin Suomalainen Alkeisopisto
  • 1887–1915 Helsingin Suomalainen Normaalilyseo
  • 1915–1950 Helsingin Suomalainen Normaalilyseo
  • 1950–1974 Helsingin Normaalilyseo
  • 1974–1995 Helsingin I normaalikoulu
  • 1995– Helsingin normaalilyseo

Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koululla on kolme rehtoria, peruskoulun rehtori, lukion rehtori ja johtava rehtori. Johtavan rehtorin tärkeimpänä tehtävänä on hoitaa yliopiston ja Norssin suhteita ja olla edustamassa Norssia tiedekuntaneuvostossa. Johtavan rehtorin vararehtori on lukion rehtori. Lukion rehtorilla ja peruskoulun rehtorilla on omat vararehtorit.

Luettelo johtavista rehtoreista:

  • FK Risto Valjakka 1971–1975]
  • HuK Ilkka Nuotio 1975–1976
  • KM Martti Kuikka 1976–1980
  • FM Raili Tähtinen 1980–1986
  • Kouluneuvos Jussi Luukko 1986–2002
  • FM Tuula Sirén 2002
  • Teol. tri Markku Pyysiäinen 2002–

Vuoden Norssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulun entisten oppilaiden välisenä yhdyssiteenä toimii Vanhat Norssit Ry, joka muun muassa järjestää vuosittain Norssin Päivän, jolloin lakitetaan yhdistyksen valitsema Vuoden Norssi. Vuoden Norssiksi valittuja:

Muita kuuluisia Norsseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikko-lehti ja Norssin Turnarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkän historiansa aikana Norssissa on saanut alkunsa moni suomalaiseen kouluperinteeseen kuuluva ilmiö. Esimerkiksi koulun oppilaiden tekemä Veikko-lehti julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1871. Nykyisin Veikko ilmestyy Vanhat Norssit Ry:n tukemana 2-3 kertaa vuodessa.

Myös Norssin urheiluseura Norssin Turnarit, joka perustettiin vuonna 1878, on merkittävä: seura on vanhin yhä toimiva suomenkielinen voimistelun ja urheilun yleisseura. Seuran kasvatteja eli käytännössä Vanhoja Norsseja ovat mm. olympiamitalistit Armas Taipale (kultaa kiekonheitossa Tukholmassa 1912 ja hopeaa kiekonheitossa Antwerpenissa 1920), Esko Reckhard (kultaa purjehduksessa Moskovassa 1980), Kaarlo Saastamoinen (hopeaa joukkuevoimistelussa Tukholmassa 1912), Olli Laiho (hopeaa voimistelussa Meksikossa 1968), Paavo Johansson (pronssia keihäänheitossa Antwerpenissa 1920) ja Olavi Leimuvirta (pronssia joukkuevoimistelussa Melbournessa 1956).

Eurooppa-koulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyslukukauden 2008 alusta kevätlukukauden 2010 alkuun Helsingin normaalilyseon tiloissa toimi myös EU:n kemikaaliviraston lapsille suunnattu Helsingin eurooppalainen koulu. Nykyään Eurooppa-koulu toimii Bulevardilla.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]