Armas Järnefelt
Sivulta puuttuu | Armas Järnefelt | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 14. elokuuta 1869 Viipuri, Suomi, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 23. kesäkuuta 1958 (88 vuotta) , Tukholma, Ruotsi |
| Ammatti | kapellimestari säveltäjä |
| Puoliso | Maikki Pakarinen |
Edvard Armas Järnefelt (14. elokuuta 1869 Viipuri – 23. kesäkuuta 1958 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen säveltäjä ja kapellimestari.
Armas Järnefeltin vanhemmat olivat Elisabeth Järnefelt (o.s. Clodt von Jürgensburg) ja kenraali August Aleksander Järnefelt. Armas Järnefeltin sisarukset olivat Kasper, Arvid, Erik, Ellida, Ellen, Aino, Hilja ja Sigrid.
Järnefeltin musiikinopettajia olivat muun muassa säveltäjä Ferruccio Busoni Helsingissä ja Jules Massenet Pariisissa. Järnefeltillä oli hyvät suhteet Jean Sibeliukseen, koska hänen sisarensa, Aino, oli Jean Sibeliuksen puoliso. Vuodesta 1905 Armas Järnefelt työskenteli pitkään Kuninkaallisen oopperan hovikapellimestarina Ruotsissa, jonka kansalaisuuden hän sai vuonna 1909. Vuosina 1932-36 Armas Järnefelt oli Suomalaisen Oopperan taiteellinen johtaja ja kapellimestari. Hänen johtaminaan ja ohjaaminaan esitettiin muiden muassa Richard Wagnerin Parsifal sekä Nibelungin sormus -tetralogian osat Siegfried ja Jumalten tuho. Järnefeltin ensimmäinen puoliso oli sopraano Maikki Järnefelt.
[muokkaa] Musiikki
Järnefeltin sävellystuotantoon kuuluu sekä pienimuotoisia kappaleita että suuria orkesteriteoksia. Tunnetuimpia lyhyitä yksittäiskappaleita ovat Preludi (1900) ja Berceuse (1904). Jälkimmäisen Järnefelt sävelsi pienelle orkesterille ja teki sen jälkeen sovitukset pianolle ja viululle sekä erikseen pianolle. Tämä todettiin elämäkertaa: Armas Järnefelt-kahden maan mestari ( SKS 2009), kirjoitettaessa. Seikka on todennettavissa kustannussopimuksista.
Muuta tuotantoa on mm. "Sinfoninen fantasia" (1895), "Serenadi" - kuusiosainen sarja orkesterille (1893), "Sarja pienelle orkesterille" (1895), "Lyyrinen alkusoitto" (1892), "Lapsuuden ajoilta" (1892), "Sarja Es-duuri" (1897), "Heimathklang", sinfoninen runo (1895), "Suomalainen rapsodia" (1899) sekä sinfonisen runoelman Korsholma (1894), jossa on vaikutteita sekä Richard Wagnerin tuotannosta että suomalaisesta kansallisromantiikasta. Vuonna 1919 Järnefelt sävelsi musiikin elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta. Hän sävelsi lisäksi vokaalimusiikkia.
[muokkaa] Kirjalisuutta
Salmi, Hannu (toim.), Armas Järnefelt - Kahden maan mestari, SKS, Jyväskylä, 2009. ISBN 978-952-222-057-8.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Armas Järnefelt Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Armas Järnefeltin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa
- Armas Järnefelt Ylen Elävässä arkistossa
- Yhtenäistetty Armas Järnefelt (koko sävellystuotanto listattuna suomalaisia tiedonhakijoita ajatellen). Viitattu 4.9.2011.
