Elisabeth Järnefelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elisabeth Järnefelt.

Elisabeth Järnefelt (o.s. Clodt von Jürgensburg; 11. tammikuuta 1839 Pietari3. helmikuuta 1929 Helsinki) oli suomalaisen taiteen ja kulttuurin innoittaja ja kannustaja.

Elisabeth Järnefeltin vanhemmat olivat vapaaherra, kenraalimajuri Konstantin Clodt ja Catharina Vigné. Hänet vihittiin Pietarissa 22. joulukuuta 1857 kenraali Alexander Järnefeltin kanssa, joka toimi myöhemmin kuvernöörinä ja senaattorina. Heidän lapsiaan olivat kriitikko Kasper Järnefelt (1859–1941), kirjailija Arvid Järnefelt (1861–1932), kuvataiteilija Eero Järnefelt (1863–1937), Ellida Järnefelt (1865–1885), Ellen Järnefelt (1867–1901), säveltäjä Armas Järnefelt (1869–1958), Aino Sibelius o.s. Järnefelt (1871–1969), Hilja Järnefelt (1873–1879) ja Sigrid Järnefelt (1875–1876).

Taiteellisuus tuli Järnefeltien sukuun Elisabeth Järnefeltin vanhempien alkuaan baltiansaksalaisesta ja sittemmin venäläistyneestä Clodt von Jürgensburgin suvusta. Hänen setänsä, Pjotr Karlovitš Clodt oli 1800-luvun Venäjän merkittävimpiä kuvanveistäjiä. Hänen veljensä Mihail Konstantinovitš Clodt oli puolestaan maisemamaalari ja Pietarin taideakatemian professori.[1]

Elisabeth Järnefelt toimi suomenkielisen kirjallisuuspiirin, Järnefeltien koulun, keskushahmona. Hän kannusti omia lapsiaan taiteen, kulttuurin ja suomalaisuuden pariin. Järnefelt auttoi myös Juhani Ahoa löytämään oman tyylinsä kirjailijana.

  1. "Eero Järnefelt ja Timo Sarpaneva Retretissä". Kauppalehti, julk. & luettu 4.1.2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]