Pertti Lindfors
| Pertti Lindfors | |
|---|---|
 Pertti Lindfors 9. syyskuuta 2005 Tieteiden Talossa 75-vuotisjuhlakirjansa julkistamistilaisuudessa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. tammikuuta 1927 Oulu |
| Kuollut | 26. huhtikuuta 2007 (80 vuotta) Helsinki |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | filosofia, tieteenfilosofia |
Pertti Juhani Lindfors (12. tammikuuta 1927 Oulu – 26. huhtikuuta 2007 Helsinki) oli filosofi, yhteiskuntatieteiden tohtori ja dosentti.[1]
Epäortodoksisen marxilaisuuden ja loogisen empirismin kannattaminen hankaloitti Lindforsin sopeutumista suomalaiseen tiedeyhteisöön. Värikkäänä persoonana tunnettu Lindfors arvosteli ”lässyhumanistista” tiedepolitiikkaa, Thomas Kuhnin paradigmateoriaa, postmodernismia ja filosofisia muotivirtauksia. Kiitosta häneltä saivat yksinkertaisuusperiaate, logiikka ja induktiiviset yleistykset.lähde?
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lindfors oli kolme vuotta Itä-Saksassa matematiikan opiskelijana Humboldt-yliopistossa ja jatko-opiskelijana Deutsche Akademie der Wissenschaftenissa 1958–1961.lähde? Hän opiskeli, tutki ja opetti myös yliopistoissa Unkarissa 1963, Puolassa 1963–1965, Neuvostoliitossa 1967–1968 ja Romaniassa 1975[1].
Lindfors väitteli tohtoriksi vuonna 1978 dialektisen materialismin ja loogisen empirismin suhteesta. Hän oli Saksan liittotasavallassa vierailevana dosenttina Ludwik-Maximilian Universitätin filosofian, tieteenteorian ja logiikan instituutissalähde? 1985–1993. Välivuosina 1988–1989 hän opetti Helsingin yliopistossa.[1]
Lindfors muisteli elämäänsä ja uraansa vuoden 2005 juhlakirjassa Suomalaisen filosofian enfant terrible ja omissa kaksiosaisissa muistelmissaan. Ensimmäinen osa Seikkailuni tieteen, viinan, naisten ja politiikan parissa ilmestyi 2004 ja toinen osa Eurooppalaiset seikkailuni 2007. Kirjojen kustantaja oli Tammi.[1]
Aleksis Kiven Seura myönsi Lindforsille vuonna 2004 Eskon puumerkki -palkinnon[2]. Inversiomatemaatikkojen seura jakoi Pertti Lindfors -palkintoja hyvistä matemaattisista suorituksista vuoteen 2014 saakka.[1]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lindfors mainitaan useissa julkaisuissa hänen lempinimellään ”Lande”, mutta hän itse kärsi siitä saatuaan sen muutettuaan nuorena Helsinkiin. Lindfors lopetti alkoholinkäytön 7. heinäkuuta 1977 ja omien sanojensa mukaan ”kärsi raittiudesta” siitä lähtien. Lindfors harrasti shakkia. Hän katsoi myös mielellään luontodokumentteja[3].
Lindfors kuoli 80 vuoden ikäisenä vuonna 2007 Kivelän sairaalassa Helsingissä[1].
Filosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lindfors katsoi olevansa Eino Kailan ja loogisen empirismin perinteen jatkaja. Vuonna 1950 Lindfors tutustui kybernetiikkaan ja 1960-luvun alussa Georg Klausin kybernetiikkaa soveltavaan tietoteoriaan. Lindforsin mielestä looginen empirismi voi kehittyä kolmanteen vaiheeseen, johon kuuluu kyberneettinen tieteenteoria. Siinä tiede ja tieteenfilosofia määritellään itseään ja ympäristöään havainnoiviksi ja havainnoinnin perusteella itseään korjaaviksi järjestelmiksi. Korjaukset tehdään invarianssi- eli säilyvyysperiaatteiden mukaan.[3]
Lindfors esitti nimirelaation teorian, eräänlaisen Eino Kailan esittämän symbolifunktion käsitteen matematisoinnin. Lindfors pyrki palauttamaan tieteenfilosofian suhteellisen yksinkertaisuuden ongelmaan. Tähän hän kehitti menetelmän, jota hän kutsui lyhenteellä MISIL (engl. Method of Invariant Scientific Ideal Language). Tällöin mahdollisesti syntyvät ristiriidat Lindfors katsoi ratkaisevansa monikerroksisella tyyppiteorialla.[3]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lindfors, Pertti: Marxilaisuus ja tiede: Tutkielma tieteellisestä sosialismista. Helsinki: Kirjamaailma, 1967.
- Lindfors, Pertti: Moderni marxilainen filosofia. Sovjetologisia tutkimuksia 1/1968. Moniste, 15 s.. Helsinki: Ulkopoliittinen instituutti, 1968.
- Lindfors, Pertti: Der dialektische Materialismus und der logische Empirismus: Eine kritische und vergleichende Untersuchung. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Universität Jyväskylä, 1978. ISBN 951-677-980-8.
- Lindfors, Pertti: Seikkailuni tieteen, viinan, naisten ja politiikan parissa. Käsikirjoituksesta toimittanut Veli-Pekka Leppänen. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2535-1.
- Hartikainen, Erkki & Kiiskinen, Kyösti & Rastas, Jussi (toim.): Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’: Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija: Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä: Monitieteinen antologia. Sisältää tekstiä suomeksi, englanniksi ja saksaksi. Helsinki: Luonnonfilosofian seura, 2005. ISBN 951-98191-1-8.
- Lindfors, Pertti: Eurooppalaiset seikkailuni. Käsikirjoituksesta toimittanut Veli-Pekka Leppänen. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3643-7.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Filosofi Pertti ”Lande” Lindfors on kuollut Helsingin Sanomat. 27.4.2007. Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 1.6.2011.
- ↑ Eskon puumerkin saajat Aleksis Kiven Seura. Viitattu 13.10.2016.
- ↑ a b c Hartikainen, Erkki: Filosofi Pertti Lindfors 80 vuotta Uutispäivä Demari. 11.1.2007. Muistosanat 7.5.2007. Viitattu 1.6.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leppänen, Veli-Pekka: Pertti ”Lande” Lindfors. Helsingin Sanomat 2007.
- Lindfors, Pertti: Filosofian hurjuus. (Internet Archive)
- Lindfors, Pertti & Hartikainen, Erkki: Wienin piiri vastusti metafysiikkaa. Vapaa ajattelija 1/2003.
- Vainio, Janne: Väärällä tavalla raittiiksi. Vapaa ajattelija 4/2004.
| ||||||||||
