Aarno Yrjö-Koskinen

Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitus Helsingissä 21. tammikuuta 1932. Vasemmalla Suomen ulkoasianministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja oikealla Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläs Ivan Maiski.

Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen (9. joulukuuta 1885 Helsinki – 8. kesäkuuta 1951 Helsinki) oli vapaaherra, koulutukseltaan lakimies, lähettiläs ja toimi ulkoasianministerinä.

Vapaaherra Yrjö-Koskinen sai varatuomarin arvon 1915. Tällöin hän toimi senaatin talousosaston palveluksessa. Hän siirtyi itsenäistyneen Suomen ulkoasianministeriön palvelukseen toimien mm. Suomen Pariisin lähetystössä ja vuodesta 1924 poliittisen osaston päällikkönä ja 1929 kansliapäällikkönä. Hän toimi lähettiläänä Moskovassa 1. tammikuuta 1931 alkaen aina 8. huhtikuuta 1940 asti.

Kesken Moskovan kauden hän toimi Sunilan II hallituksessa ulkoasianministerinä. Moskovan lähettiläänäolojaksoon sattuu mm. vuoden 1932 alussa solmittu Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, jonka allekirjoittajana hän toimi. Hän oli lähettiläänä myös Talvisodan syttyessä ja toi lähetystönsä henkilökunnan vaikeuksien kautta Suomeen. Sen jälkeen hän siirtyi Turkkiin Suomen Ankaran lähetystön päälliköksi 20. elokuuta 1940 alkaen, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 1950. Sen jälkeen hän toimi vielä vuonna Alankomaissa Haagissa.

Ansioistaan hän sai lähetystöneuvoksen arvon 1923 sekä erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin arvon 2. tammikuuta 1928.

Hänen isänsä oli senaattori Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen ja isoisä suomalaisuusmies, senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.

Kirjallisuutta

• Holmberg, Håkon: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909–1918 - elämäkerrallinen luettelo, Helsinki, 1964.