Aarno Yrjö-Koskinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitus Helsingissä 21. tammikuuta 1932. Vasemmalla Suomen ulkoasianministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja oikealla Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläs Ivan Maiski.[1]

Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen (9. joulukuuta 1885 Helsinki8. kesäkuuta 1951 Helsinki)[2] oli vapaaherra, koulutukseltaan lakimies, lähettiläs ja toimi ulkoasianministerinä.

Vapaaherra Yrjö-Koskinen sai varatuomarin arvon 1915. Tällöin hän toimi senaatin talousosaston palveluksessa. Hän siirtyi itsenäistyneen Suomen ulkoasianministeriön palvelukseen toimien muun muassa Suomen Pariisin lähetystössä ja vuodesta 1924 poliittisen osaston päällikkönä ja 1929 kansliapäällikkönä. Hän toimi lähettiläänä Moskovassa 1. tammikuuta 1931 – 8. huhtikuuta 1940 aikana.

Kesken Moskovan kauden hän toimi Sunilan II hallituksessa ulkoasianministerinä. Moskovan lähettiläänäolojaksoon sattuu muun muassa vuoden 1932 alussa solmittu Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, jonka allekirjoittajana hän toimi. Hän oli lähettiläänä myös talvisodan sytyttyä ja toi lähetystönsä henkilökunnan vaikeuksien kautta Suomeen. Sen jälkeen hän siirtyi Turkkiin Suomen Ankaran lähetystön päälliköksi 20. elokuuta 1940 alkaen, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 1950. Sen jälkeen hän toimi vielä vuonnaselvennä Alankomaissa Haagissa.

Ansioistaan hän sai lähetystöneuvoksen arvon vuonna 1923 sekä erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin arvon 2. tammikuuta 1928.[3]

Hänen isänsä oli senaattori Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen ja isoisä suomalaisuusmies, senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aarno Yrjö-Koskinen.
  1. Turtola, Martti (1999). "Kansainvälinen kehitys Euroopassa ja Suomessa 1930-luvulla", Talvisodan pikkujättiläinen. Werner Söderström Osakeyhtiö, 13-46. ISBN 951-0-23536-9. 
  2. Valtioneuvosto: Ministerikortisto: Yrjö-Koskinen, Aarno Armas Sakari
  3. Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 46 ja 124. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Holmberg, Håkon: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909–1918 - elämäkerrallinen luettelo, Helsinki, 1964.


Edeltäjä:
Hjalmar J. Procopé
Suomen ulkoministeri
1931–1932
Seuraaja:
Antti Hackzell