Jussi Lappi-Seppälä

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Johannes (Jussi) Lappi-Seppälä (sukunimi vuoteen 1915 Seppälä, 26. helmikuuta 1911 Tampere24. tammikuuta 1977 Helsinki) oli diplomiarkkitehti, rakennushallituksen pääjohtaja ja kokoomuksen kansanedustaja.

Lappi-Seppälän vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Seppälä ja Karoliina Aleksandra Sundell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1931 ja valmistui diplomi-arkkitehdiksi 1936. Lappi-Seppälä oli Arkkitehtuuritoimisto Lappi-Seppälä ja Martaksen perustaja yhdessä Iikka Martaksen kanssa ja toimi toimiston johtokunnan puheenjohtajana 1935–1960. Lappi-Seppälä toimi maatalousministeriössä asutusasiainosaston arkkitehtina 1938–1945 ja rakennustoimiston päällikkönä 1945–1949. Tämän jälkeen Lappi-Seppälä oli Helsingin maistraatin raatimiehenä ja Helsingin yliopiston puurakennusopin opettajana 1949–1953 ja rakennushallituksen pääjohtajana 1953–1971. Lappi-Seppälän nimitys rakennushallituksen pääjohtajaksi aiheutti 1950-luvulla niin sanotun arkkitehtisodan. Arkkitehtiliitto oli ajanut puheenjohtajaansa Alvar Aaltoa tähän virkaan ja liitto julisti vastalauseena Aallon syrjäyttämiselle rakennushallituksen työt liiton jäsenten saartoon. Tätä saartoa jatkui vuoteen 1957.

Näiden tehtävien ohella Lappi-Seppälä oli valtionvarainministeriön sotavahinkojen korvaustoimiston toimistopäällikkönä 1940–1942, Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan johtavana arkkitehtina 1942–1949 ja Miten rakennan -lehden päätoimittajana 1945–1967.

Lappi-Seppälä oli kokoomuksen kansanedustajana 1945–1953 edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja presidentin valitsijamiehenä vuosien 1950 ja 1956 presidentinvaaleissa. Lappi-Seppälällä oli myös lukuisia luottamustehtäviä eri järjestöissä ja yrityksissä. Hän sai professorin arvonimen 1969.

Lappi-Seppälä oli naimisissa Aamu Aulikki Kotivalo Koskimiehen kanssa 1936–1965. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1965 Mirja Inkeri Teräsvirran (entinen Wilenius) kanssa.

[muokkaa] Lappi-Seppälä ja Martaksen suunnittelemia taloja

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Viitteet

  1. Arvokkaita alueita Oulussa osa I, s. 36. Oulu: Oulun kaupungin keskusvirasto, 1999. ISSN 0357-8194 Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 134. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 24. marraskuuta 2007).
Henkilökohtaiset työkalut